Arktiset Aromit ry, Kauppakatu 20 D, 89600 Suomussalmi
Arktiset Aromit ry, Kauppakatu 20 D, 89600 Suomussalmi
Suomessa perinteiset jokaisenoikeudet antavat ainutlaatuiset mahdollisuudet liikkua vapaasti luonnossa ja nauttia metsän antimista. Lähes 90 prosenttia Suomen maapinta-alasta on jokaisenoikeudella käytettävissä ulkoiluun ja virkistäytymiseen. Jokaisenoikeudet koskevat myös Suomessa vierailevia ulkomaalaisia. Luonnossa liikkumiseen ei tarvita maanomistajan lupaa, eikä jokaisenoikeuksista tarvitse maksaa. Jokainen suomalainen saa vapaasti kerätä luonnonvaraisia marjoja, sieniä ja kasveja joitakin luonnonsuojelulaeissa rauhoitettuja lajeja lukuun ottamatta.
Jokaisenoikeus koskee myös marjojen ja sienten kaupallista keruuta, eikä lupaa maanomistajalta tähän tarvita. Siten ne hyödyttävät myös yritystoimintaa, esimerkiksi luonnontuotteiden ostajia ja jalostajia sekä luontomatkailuyrityksiä. Esimerkiksi kaupallisten luontoretkien järjestämiseen on kuitenkin hyvä kysyä ennakolta maanomistajan lupa.
Monia yrttejä, kuten puitten lehtiä, versoja, varpuja, jäkäliä, sammalta, tuohta, pajuja, käpyjä sekä erikoisluonnontuotteita, kuten pettua ja mahlaa, ei ole sallittua kerätä jokaisenoikeuden nojalla. Niiden keruuseen on syytä aina pyytää lupa maanomistajalta. Tämä koskee myös julkisyhteisöjen mailla tapahtuvaa keruuta.
Jokaisenoikeuksiin liittyy samalla myös vastuu yhteisestä kansallisomaisuudestamme, puhtaasta luonnosta. Luonnon rauhaa ei saa rikkoa ja roskaaminen ja vahingonteko ovat rikoksia. Luonto on herkkä ja se uudistuu hitaasti, joten luonnossa liikuttaessa on vältettävä rikkomasta sen tasapainoa.
Sallittua on:
Kiellettyä on:
Jokaisenoikeuksiin liittyviä lakeja ovat mm. perustuslaki, rikoslaki, luonnonsuojelulaki ja -asetus, ympäristönsuojelulaki, jätelaki, pelastuslaki, maastoliikennelaki ja -asetus, tieliikennelaki ja -asetus, laki yksityisistä teistä sekä vesiliikennelaki ja -asetus.
Perustuslakimme mukaan liikkumisvapaus koskee Suomessa kaikkia maassa laillisesti oleskelevia. Esimerkiksi metsämarjojen poimiminen on sallittua toisen maalla myös silloin, kun se tapahtuu tulonhankkimistarkoituksessa. Rikoslain mukaan luonnonvaraisten marjojen ja sienien poimiminen on jokaisenoikeutta (RL 28 luku 14 §). Luonnossa liikkujan ei myöskään tarvitse kertoa maanomistajalle syytä, minkä vuoksi hän liikkuu toisen maalla.
Koska jokaisenoikeudet koskevat jokaista Suomessa laillisesti oleskelevaa, ei myöskään ulkomaalaisten jokaisenoikeuksia saa syrjiä. Myös ulkomaalaisten kausityöntekijöiden kaupallinen poiminta kuuluu jokaisenoikeuksien piiriin. Jokaisenoikeuksia koskevia rajoituksia ei yhdenvertaisuuden nimissä voida kohdistaa vain ulkomaiden kansalaisiin.
Luonnossa liikuttaessa on noudatettava tiettyjä sääntöjä. Kiellettyä on vahingonteko, luonnon roskaaminen ja kotirauhan rikkominen liikkumalla esim. asuntojen ja rakennusten välittömässä läheisyydessä tai toisen omaisuuteen kohdistuva hallinnan loukkaus. Laissa ei ole säädetty metrimääräistä etäisyyttä siitä, kuinka lähellä pihapiiriä metsämarjoja saa poimia. Hyvien tapojen mukaista ei ole mennä poimimaan marjoja toisen asunnon tai pihapiirin välittömästä läheisyydestä, vaan tulee noudattaa riittävää välimatkaa (kuulo- ja näköetäisyys on suositeltavaa pitää rajana).
Koirat on poikkeuksia lukuun ottamatta pidettävä kytkettynä tai välittömästi kytkettävissä 1.3.–19.8. välisenä aikana (Metsästyslaki 8 luku 51 §). Näin turvataan eläimille rauhallinen pesintä- ja poikimisaika. Jokamiehenoikeudet eivät salli myöskään moottoriajoneuvoilla ajamista maastossa ilman maanomistajan lupaa.
Luonnossa liikkuu usein samanaikaisesti monia eri ryhmiä, jolloin noudatetaan luonnossa liikkujan ”liikennesääntöjä”. Jos esimerkiksi hirviporukka on käynnistänyt ajojahdin, on marjastajilla velvollisuus pysyä pois ko. alueelta. Jos puolestaan marjastajat ovat ennen metsästysryhmää ehtineet ko. alueelle, tulee metsästäjien väistää marjastajia.
Rikoslaki kieltää myös laittoman uhkauksen tai pakottamisen. Esimerkiksi maanomistaja ei saa uhkailla tai pakottaa pois marjastajia omistamiltaan mailta, mikäli he noudattavat jokaisenoikeuksia. Luonnonsuojelulaki puolestaan kieltää jokaisenoikeuksia rajoittavien kieltotaulujen laiton. Maanomistaja ei saa laittaa metsään kylttiä, joka kieltää alueelle pääsyn.
Maanomistajalla on joitain keinoja rajoittaa maansa käyttöä. Hän voi halutessaan rakentaa aidan maittensa ympärille omalla kustannuksellaan ja tällä tavoin käytännössä ehkäistä omistamilleen maille pääsyn. Maanomistaja voi myös asettaa puomin yksityistien alkuun, jos hän on rakentanut tien omalla kustannuksellaan. Sen sijaan, jos tien perustamiseen tai kunnostamiseen on saatu tukea valtiolta tai kunnalta, ei puomin avulla voi rajoittaa tien käyttöä. Tällaista tietä ei siten voi sulkea marjastajilta, ja heillä on oikeus kulkea jalan ja moottoriajoneuvolla tiellä. Yksityistielaki taas määrää liikkumisesta yksityisteillä, mikä on hyvä ottaa huomioon mm. marjaretkillä liikuttaessa autolla metsäautoteillä.
Jokaisenoikeuksia on rajoitettu tietyillä alueilla kuten kansallispuistoissa, ulkoilualueilla sekä luonnonsuojelualueilla. Näiden alueiden käytöstä on säädetty erikseen luonnonsuojelu- sekä ympäristölainsäädännöllä. Luonnossa liikkujan ja maanomistajan on hyvä tuntea jokaisenoikeudet ja luonnossa liikkumiseen liittyvät ohjeet ja säännöt. Jokaisenoikeuksista ympäristöministeriö on laatinut monikielisiä esitteitä.
Niistä löytyy lisää tietoa myös Metsähallituksen kotisivuilta
Lainsäädännöstä puolestaan löytyy lisätietoa valtion säädöstietopankista
