Pyöreälehtikihokki

Drosera rotundifolia

 
Tuntomerkit:
Pyöreälehtikihokki on pienikokoinen 5-20 cm korkea monivuotinen ruoho ja lihansyöjäkasvi. Kihokin pyöreähköt lehdet muodostavat alustanmyötäisen ruusukkeen. Niissä on punertavia pisarakärkisiä tahmeita karvoja, joilla kihokit pyydystävät lisäravinnokseen hyönteisiä. Varsi on lehdetön, pystysuora ja punertava. Valkoiset pienet kukat aukeavat yksihaaraiseen viuhkoon vain lyhyeksi aikaa.

Näköislajit:
Pitkälehtikihokki (Drosera longifolia) erottuu kapeampilehtisenä pyöreälehtikihokista. Se on myös melko yleinen koko maassa. Pikkukihokki (Drosera intermedia) on harvinainen eteläisten lettojen ja tulvaniittyjen laji. Sen lehdet ovat jotakuinkin pyöreä- ja pitkälehtikihokin väliltä, mutta sen erottaa näistä mutkatyvisestä kukkavanastaan.

Kasvupaikat:
Pyöreälehtikihokki esiintyy hiekkaisillakin räme-, neva- ja lettosoilla koko maassa käsivarren Lappia lukuun ottamatta.

Sato:
Lääketeollisuuden raaka-aineeksi kerättävät kihokit nyhdetään kokonaisina heinä-elokuussa, ennen kuin kasvin kukinnasta tulee siemenkota. Kaikkia kasvualueen kihokkeja ei kerätä vaan keruualueelle jätetään aina elinvoimainen kihokkikanta. Kihokkia ei saa poimia suojelualueilta, kuivattujen soiden varsilta tai maanteiden varsilta.  Yksityisiltä mailta poimittaessa on kysyttävä lupa maanomistajalta. Valtion maille poimintalupa haetaan Metsähallitukselta. 4H-yhdistykset järjestävät poimijoilleen tarvittavan poimijakoulutuksen ja -luvan valtion maille.

Terveet ja puhtaat kihokit (kasveissa ei saa olla irtovettä, hiekkaa, multaa tai roskia) pakataan rei’itettyihin muovisäkkeihin, joita voidaan säilyttää lyhyen aikaa kylmässä ja pimeässä varastossa ennen kuljetusta. Jos kihokit halutaan ostaa kuivattuina, ne kuivataan 40 asteessa. Kihokit toimitetaan ostopisteeseen mahdollisimman nopeasti poiminnan jälkeen.

Käyttö:
Kihokkeja ostetaan etenkin limaa irrottavien yskänlääkkeiden valmistusta varten.