Puolukka

Vaccinium vitis-idaea

puolukka_y.jpg

Tuntomerkit:
Puolukka on pysty tai koheneva, 5–30 cm korkea, monivuotinen varpukasvi. Varret ovat puutuneita ja karvaisia. Vahapintaiset lehdet talvehtivat. Ne ovat muodoltaan suippoja ja väriltään  päältä vihreitä ja alta vaaleanvihreitä. Puolukka kukkii kesä-heinäkuussa. 5–8 mm pitkä, ruukkumainen teriö on väriltään valkoinen tai punertava. Kukinnot sijaitsevat varren latvassa tiheässä tertussa. Marja on pallomainen, väriltään punainen, mehukas ja hapahko.

Näköislajit:
Sianpuolukka (Arctostaphylos uva-ursi) muistuttaa puolukkaa. Se on kuivan jauhomainen ja mauton marja. Sianpuolukka ei ole myrkyllinen, mutta mauttoman maltonsa vuoksi marjaa ei poimita ravintokäyttöön.

Kasvupaikat:
Puolukka kasvaa koko Suomessa. Puolukka on metsien aluskasvillisuuden yleisin ja runsain varpu. Runsaimmin puolukkaa kasvaa kuivilla, kuivahkoilla ja tuoreilla kankailla. Sitä tavataan myös rämeillä, lehtomaisissa metsissä, korpimetsissä, kallioilla, tunturikankailla ja pellonpientareilla.

Sato:
Puolukka tuottaa luonnonmarjoista suurimman sadon. Puolukka marjoo parhaiten alueilla, joissa puiden latvukset eivät varjosta kasvustoa. Satoisimmat puolukkakasvustot ovatkin usein päätehakkuun jälkeisillä aukeilla tai siemenpuuston alla.

Käyttö:
Puolukan lehdet kerätään syksyllä tai keväällä ja esikuivataan huoneenlämmössä. Lehtiä ja marjoja voi kuivata teen kaltaiseksi juoma-ainekseksi. Puolukan lehdissä on arbutiinia, ja niitä suositellaan vain tilapäiseen käyttöön.

puolukanlehti_talvi.jpg

Puolukan vahapintaiset lehdet talvehtivat.