Kataja

Juniperus communis

Tuntomerkit:
Kataja on 0,5–6 m korkea pensas, harvoin puumainen. Neulaset ovat sinivihreät, teräväkärkiset ja niitä on yleensä 3 samassa kiehkurassa. Kukat ovat pienet, vaatimattomat, kellertävät ja kaksikotiset. Kukinta-aika touko-kesäkuu. Hedelmä on käpymäinen epähedelmä, raakana vihreä ja kypsänä sinimusta.

Kasvupaikat:
Kataja on yleinen koko maassa, mutta esiintyy harvinaisempana Lapissa. Sitä esiintyy myös istutettuna.

Sato:
Tummansinisten 2-vuotiaiden marjojen keruuaika on loppukesästä myöhään syksyyn. Ne nypitään käsin tai pudotetaan runkoa kopauttamalla. Marjoja saa poimia vapaasti. Versot leikataan keväällä saksilla ja havuja ympäri vuoden. Versojen ja havujen keräykseen on oltava maanomistajan lupa. Lisäksi puumaiset ja pylväsmäiset katajat ovat rauhoitettuja. Niistä voi kerätä vain marjoja.

Kotitalouskäyttö: 
Kypsät tummansiniset marjat sopivat yrttijuomiin, oluen, riistan ja kasvisrisoton, marinadien sekä leipätaikinoiden mausteeksi. Ne sopivat pippurin korvikkeeksi kasvisruokiin. Niistä voi keittää myös siirappia. Versoja käytetään yrttijuomiin ja havuja savustusmausteeksi mm. lihaan ja kalaan. Kuivatut marjat säilyvät kolme vuotta. 

Ruokaohjeita katajanmarjasta

Kaupallinen elintarvikekäyttö: 
Kypsät marjat on sallittu elintarvikekäytössä, muut maanpäälliset osat ravintolisissä, yrttiteenä ja mausteena. Pihka, hartsi ja juuret ravintolisäkäytössä. 

Huomioitavaa:
Marjoja ei tule syödä päivän aikana 4-8 kappaletta enempää, sillä ne ovat voimakasvaikutteisia. Munuaisvikaisten ja raskaana olevien on vältettävä katajan käyttöä munuaisia rasittavien hartsiaineiden vuoksi.