Jauhosavikka

Chenopodium album

Tuntomerkit:

Jauhosavikka on yksivuotinen, pystykasvuinen ja kovavartinen ruoho, joka voi kasvaa ravinteikkaassa ja riittävän kosteassa maassa jopa yli metrin korkuiseksi. Jauhosavikka on yleinen koko maassa. Kasvin siemenet säilyvät maassa itämiskykyisinä kymmeniä, jopa satoja vuosia, minkä vuoksi se nousee usein runsaiksi oheiskasvustoiksi viljellyille, muokatuille pelloille ja kasvimaille. Kasvin lehdet ovat harmaanvihreitä, vinoneliömäisen puikeita ja tylppähampaisia. Pienempikokoiset ylimmät lehdet ovat soikeita ja ehytlaitaisia. Varsinkin nuoret kasvit ovat jauhoisia. Jauhosavikan kukat ovat pieniä ja tiheinä sykerökimppuina tähkämäisissä kukinnoissa.

Näköislajit:                   

Jauhosavikalla ja monivuotisella hyvänheikinsavikalla (C. bonus-henricus) on pitkä historia ravintokasveina kivikaudelta lähtien 1800-luvun lopulle asti. Euroopassa savikoita on kasvatettu ravintokasveina puutarhoissa. Kasvin lehtiä, pehmeitä versoja ja kukkanuppuja on valmistettu ruuaksi, ja siemeniä on pula-aikoina jauhettu jauhoiksi. Siemenet tulee pestä ja kiehauttaa ensin kitkerien saponiinien poistamiseksi.

Kotitalouskäyttö:

Nuoret lehdet ovat erinomaisia käytettäväksi pinaatin tapaan. Esimerkiksi Japanissa nuoria lehtiä syödään ja säilötään sellaisenaan, ilman ryöppäystä. Kevyt ryöppäys (noin minuutti) suolavedessä on kuitenkin suositeltavaa. Ryöpättyjä lehtiä voi pakastaa tai kuivata talven varalle. Kiehautettuja kasveja voi käyttää monipuolisesti ruoanlaitossa: keitoissa, muhennoksissa, ohukaisissa, kastikkeissa, pestoissa, yrttiöljyissä, juomissa ja leivonnassa. Vanhempien lehtien maku ei enää ole yhtä herkullinen, mutta niitäkin voi käyttää esimerkiksi ryöpättynä ruokiin ja kuivattuina viherjauheissa tai leivissä. Pehmeitä, nuoria versoja ja kukka tähkiä voi nauttia kiehautettuna voin kera kuten parsaa.

Jauhosavikan lehdet ovat erittäin ravinteikkaita. Ne sisältävät paljon kaliumia ja kalsiumia ja kohtuullisesti kaloreita. Vitamiineista löytyy C-, B- ja A-vitamiinia ja karotenoideja sekä folaattia.

Siemeniä voi myös käyttää monipuolisesti ravintona. Ne sisältävät paljon energiaa, kuitua sekä kivennäis- ja ravintoaineita.

Kaupallinen elintarvikekäyttö:

Jauhosavikan lehdet ovat sallittu kaikessa elintarvikekäytössä.

Käytössä huomioitavaa:

Oksaalihappoa sisältäviä jauhosavikoita suositellaan käytettäväksi maitotuotteiden kera. Ne eivät sovellu henkilöille, joilla on munuaissairauksia. Siemenet voivat aiheuttaa allergiaoireita.