Kehnäsieni

Cortinarius caperatus

 
Tuntomerkit:
Kehnäsienen lakki on väriltään kellertävänruskea ja siinä on varsinkin huipulla vaaleaa härmää, lähes helmiäishohtoa. Lakki on nuorena munamainen, mutta laakenee myöhemmin. Lakit ovat myös usein, varsinkin nuorena, helttojen suuntaisesti uurteisia ja ryppyisiä. Vaaleanruskeat heltat ovat sahateräiset. Lähes valkoisessa jalassa on renkaan yläpuolella vaaleita, aaltomaisia kuvioita. Tärkeä tuntomerkki on kehnäsienen jalan selvä, irtonainen rengas, joka erottaa sen eräistä samannäköisistä seitikeistä. Malto on kellanvalkoista ja pehmeää, jalassa kuitumaista.

Näköislajit:
Kehnäsientä muistuttavat eräät seitikkilajit esim. monivyöseitikki (Cortinarius triumphans), mesinuppiseitikki (C. multiformis), valkovillaseitikki (C.laninger), vanujalkaseitikki (C. claricolor), joilla ei ole jalassa sormuksenkaltaista, irtoavaa rengasta, vaan seittimäinen vyö.

Kasvupaikat:
Koko maassa yleinen kehnäsieni kasvaa lähes kaiken tyyppisissä metsissä. Se elää havupuiden ja koivun seuralaisena.

Satoaika:
Parasta kasvuaikaa on elokuun puolivälistä syyskuun loppuun.

Käyttö:
Kehnäsieni maistuu parhaalle heti poimimisen jälkeen sellaisenaan paistettuna, jolloin sen miellyttävä aromi pääsee oikeuksiinsa. Nuoret pienet sienet sopivat erinomaisesti kokonaisina tai pitkittäin halkaistuna marinoitavaksi. Nuoret sienet voidaan kuivata viipaloituina tai pakastaa omassa liemessään haudutettuna. Kehnäsieni on vähän käytetty, mutta erinomainen ruokasieni.

Ruokaohjeita kehnäsienestä

 

Kehnäsienen tunnistaa helmiäisen-hohtoisesta lakista sekä jalan irtonaisesta renkaasta,
jonka yläpuolella on selvä hopeanvalkoinen siksak-kuviointi.