Vadelma

Rubus idaeus

Tuntomerkit:
Vadelma on 50–150 cm korkea, juurivesallinen pensas. Varret ovat kaksivuotisia, piikkisiä, pystyjä tai kaarevia. Ensimmäisenä kesänä varret ovat vihreitä ja haarattomia. Toisena kesänä ne ovat ruskeakuorisia ja haarovia. Vasta toisena kesänä ne myös kukkivat ja marjovat. Lehdet ovat tavallisesti kaksi- tai kolmeparisia, päätöparisia ja kukkahaaroissa kolmilehdykkäisiä. Lehdet ovat päältä vihreitä ja alta tiheäkarvaisia, valkoisia tai harmaita. Ne varisevat talveksi. Vadelma kukkii vihertävänvalkoisin kukin kesä-heinäkuussa. Makea ja tuoksuva, väriltään punainen marja on kukkapohjuksesta irtoava kerrannaisluumarja.

Näköislajit:
Väriltään sininen, kerrannaisluumarjallinen, sinivatukka (Rubus caesius) kasvaa harvinaisena Ahvenanmaalla. Sen marjat ovat syötäviä.

Kasvupaikat:
Vadelma on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa Oulun korkeudelle saakka. Pohjoisempana lajia tavataan paikoittain. Etelä-Suomessa vadelma on satoisimpia luonnonmarjoja. Vadelma kasvaa lehtomaisilla ja tuoreilla kankailla, ojien ja metsien reunamilla, purojen ja jokien rannoilla sekä hakkuaukeilla ja tienvarsilla. Laji leviää nopeasti päätehakkuun jälkeen ravinteisille metsänuudistusaloille ja säilyy niillä noin 20–30 vuotta.

Satokausi:
Vadelman satokausi on elokuun alusta syyskuun alkuun. Erityisen hyviä kukkimis- ja marjomispaikkoja ovat valoisat kasvupaikat: nuoret taimikot ja hakkuualueet. Hyvän sadon tuottavia vadelman kasvupaikkoja ovat myös metsäautoteiden pientareet ja voimajohtolinjojen hakkuualueet.

Ravintoarvo:
Vadelma sisältää C-vitamiinia ja folaattia. 2 dl:ssa vadelmia on C-vitamiinia saman verran kuin pienessä mandariinissa. Marja on myös hyvä ravintokuidun lähde. Vadelma sisältää kerrannaisluumarjoille tyypillisiä polyfenoleja, ellagitanniineja.

Vadelman ravintotekijöitä (/100 g)
Energia (kJ/kcal)	199/48
Rasva (g)	0,8
Hiilihydraatti (g)	5,7
Proteiini (g)	1,0
Kuitu (g)	3,7
Folaatti (µg)	37,7
C-vitamiini (mg)	20,5

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Fineli 2021

Sellaisenaan tai pakastettuna myytävälle vadelmalle sallitut ravitsemusväitteet:

• Runsaskuituinen (7,7 g/100 kcal)
• Vähärasvainen (0,8 g/100 g)
• Ei tyydyttynyttä rasvaa (<0,1 g/100 g)
• Ei lisättyjä sokereita (sisältää luontaisesti sokereita)
• Suolaton (0,005 g/100 g)
• C-vitamiinin lähde (20,5 mg/100 g)
• Foolihapon lähde (37,7 µg)
  
  

Käyttö:
Vadelmaa käytetään mm. mehujen valmistukseen, marjakeittoihin, leivonnaisiin ja jälkiruokiin. Aromikas marja maistuu sellaisenaan tai lisänä välipalalla, iltapalalla tai aamiaisella.  Vadelmaa voi yhdistää muiden marjojen kanssa: mustikan kera siitä valmistuu maukasta kuningatarhilloa. Marjoja säilötään pakastettuna, mehuna, hillona ja kuivattuna marjana.

Vadelmareseptejä

Pienet valkoiset kukat muodostavat huiskilomaisen tertun.