Arktiset Aromit ry, Kauppakatu 20 D, 89600 Suomussalmi
Empetrum nigrum
Tuntomerkit:
Variksenmarja on 10–30 cm korkea varpu, jonka talvehtivat, ruodittomat lehdet ovat 3–7 mm pitkiä, neulasmaisia, onttoja, ja niiden alapinnalla on vaalea juovamainen rako. Punaiset kukat puhkeavat lehtihankoihin. Kukinta-aikaa on huhti-kesäkuu. Mehevä luumarja on väriltään kiiltävän musta.
Variksenmarjasta kasvaa Suomessa kaksi lajia. Pohjanvariksenmarja (E. nigrum ssp. hermaphroditum) on yksikotinen ja marjan tyvellä on usein kuivuneita heteitä. Marjat ovat kookkaita ja marjonta on runsasta. Pohjanvariksenmarjan lehdet ovat tummanvihreitä ja alapinnalla oleva vaalea juova on selvästi kuopassa. Etelänvariksenmarja (E. nigrum ssp. nigrum) on kaksikotinen, rento ja marjan tyvellä ei ole heteiden jätteitä. Marjat ovat pienehköjä ja marjonta on harvoin runsasta. Lehdet ovat kellanvihreitä, alapinnan vaalea juova ei ole kuopassa.
Kasvupaikat:
Variksenmarja kasvaa pääasiassa kuivilla ja kuivahkoilla ja tuoreilla kankailla sekä aapasoiden rämemättäillä.
Satokausi:
Variksenmarjan satokausi on pitkä. Sitä voi kerätä heinäkuun loppupuolelta lumentuloon saakka. Paras poiminta-aika ajoittuu elokuun alkuun. Ylitalvisia marjoja voi poimia myös keväällä. Variksenmarja tuottaa suurimmat sadot Pohjois-Suomessa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Variksenmarja kukkii ja marjoo hyvin etenkin valoisilla, harvapuustoisilla tai aukeilla karukkokankailla ja kuivilla kankailla.
Ravintoarvo:
Variksenmarja sisältää runsaasti kuitua (9,5 g/100 g). Tämän tumman marjan erinomainen ominaisuus piilee sen sisältämissä antosyaaniyhdisteissä. Variksenmarja sisältää niitä lähes saman verran kuin luonnonmustikka. Variksenmarjan on tutkittu sisältävän myös proantosyanidiineja, joita on erityisen runsaasti puolukassa.
Variksenmarjan ravintotekijöitä (/100 g) | |
Energia (kJ/kcal) | 184/44 |
Rasva (g) | 0,7 |
Hiilihydraatti (g) | 4,3 |
Proteiini (g) | 0,5 |
Kuitu (g) | 9,5 |
C-vitamiini (mg) | 9,0 |
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Fineli 2021
Käyttö:
Variksenmarjoista voi valmistaa maukasta mehua tai sitä voi käyttää yhdessä mustikan, riekonmarjan, juolukan ja mustaherukan kanssa sekamehuihin. Miedon makuinen ja sinisenviolettia väriä ruokalajeihin tuova variksenmarja sopii raaka-aineeksi leivonnaisiin, marjakeittoihin, puuroihin ja pirtelöihin joko sinällään tai yhdistettynä muiden marjojen kanssa. Marjoista voi valmistaa myös hilloa, hyytelöä tai marmeladia.
Pohjanvariksenmarja on runsassatoisempi ja kookkaapi kuin etelänvariksenmarja.