Puolukka

Vaccinium vitis-idaea

puolukka.jpg

Tuntomerkit:
Puolukka on pysty tai koheneva, 5–30 cm korkea, monivuotinen varpukasvi. Varret ovat puutuneita ja karvaisia. Vahapintaiset lehdet talvehtivat. Ne ovat muodoltaan suippoja ja väriltään päältä vihreitä ja alta vaaleanvihreitä. Puolukka kukkii kesä-heinäkuussa. 5–8 mm pitkä, ruukkumainen teriö on väriltään valkoinen tai punertava. Kukinnot sijaitsevat varren latvassa tiheässä tertussa. Hapahkon makuinen marja on pallomainen, väriltään punainen ja mehukas.

Näköislajit:
Sianpuolukka (Arctostaphylos uva-ursi) muistuttaa puolukkaa. Sianpuolukka ei ole myrkyllinen, mutta kuivan jauhomaisen ja mauttoman maltonsa vuoksi marjaa ei poimita ravintokäyttöön.

Kasvupaikat:
Puolukka kasvaa koko Suomessa. Puolukka on metsien aluskasvillisuuden yleisin varpu. Tyypillisiä kasvupaikkoja ovat kuivat, kuivahkot ja tuoreet kankaat. Sitä tavataan myös rämeillä, lehtomaisissa metsissä, korpimetsissä, kallioilla, tunturikankailla ja pellonpientareilla.

Satokausi:
Puolukka tuottaa luonnonmarjoista suurimman sadon. Sato on varmempi mustikkaan verrattuna, sillä puolukka kukkii pari viikkoa myöhemmin. Tällöin säät ovat vakaammat ja pölyttäviä hyönteisiä on runsaammin. Puolukka marjoo parhaiten alueilla, joissa puiden latvustot eivät varjosta kasvustoa. Satoisimmat puolukkakasvustot ovatkin usein päätehakkuun jälkeisillä aukeilla tai siemenpuuston alla. Parhaimmat marjapaikat tuottavat 100–500 kg:n hehtaarisatoja. Puolukan paras poiminta-aika ajoittuu elokuun lopulta lokakuun alkuun.

Ravintoarvo:
Puolukka sisältää vitamiineista E- ja C-vitamiinia. Kivennäisaineista puolukka sisältää mm.mangaania ja se on ravintokuidun lähde. Puolukasta löytyy monia erilaisia polyfenoleja, joiden terveysvaikutuksia tutkitaan paljon. Marja sisältää mm. lignaaneja, proantosyanidiineja ja resveratrolia. Resveratrolia puolukka sisältää samankaltaisia määriä kuin punaviinin raaka-aine, tumma viinirypäle.  

Sellaisenaan tai pakastettuna myytävälle puolukalle sallitut ravitsemusväitteet:

  • Runsaskuituinen, (5,3 g/100 kcal)
  • Vähärasvainen, (0,7g/100 g)
  • Ei tyydyttynyttä rasvaa, (<0,1 g/100 g)
  • Suolaton, (0,002 g/100 g)

Ravintotekijä:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Perustuu Fineli-koostumustietokannan versioon 20 (27.6.2019)

Käyttö:
Puolukkaa on perinteisesti käytetty liharuokien lisäkkeenä. Sitä voidaan käyttää raaka-aineena marjakeittoihin, puuroihin, uuniruokiin, leivonnaisiin ja mehuihin. Marjaa säilötään pakastamalla, survomalla tai hyytelöksi tai hilloksi keittämällä. Marjat sisältävät luontaisesti säilyvyyttä edistävää bentsoehappoa, joten marjat säilyvät hyvin viileässä varastoituna raakasurvoksena tai veteen säilöttynä. Hallojen jälkeen poimittua puolukkaa voi käyttää mehun valmistukseen. 

Tutkimustuloksia puolukasta

Verkkosivut puolukasta:
arcticlingonberry.fi

puolukankukka.jpg

Puolukka kukkii kellomaisin, valkoisin kukin kesä-heinäkuussa.