Luonnonmarjat

Useimpia maassamme esiintyviä syötäviä marjalajeja esiintyy myös muualla Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Tosin näin laajalla levinneisyysalueella osa lajeista on muuntunut omiksi lajeikseen ja alalajeikseen. Pohjois-Amerikassa kasvavat myös meillä yleiset lajit: ahomansikka, lakka, juolukka, karpalo, kataja, mesimarja, puolukka, riekonmarja, vadelma ja variksenmarja. Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa kasvavat kotipihlaja, lillukka, mustikka ja tyrni.

Luonnonmarjojen yleisimmät kasvualueet ovat kuivia, kuivahkoja tai tuoreita kankaita sekä karuja rämetyyppejä, joilla pääasiallisena puulajina kasvaa mänty tai kuusi. Metsissä kasvavat mm. puolukka, mustikka, vadelma ja etelänvariksenmarja. Suo on mm. lakan, juolukan, variksenmarjan ja isokarpalon tyypillistä kasvumaastoa. Tunturialueen marjalajeja ovat variksenmarja, riekonmarja, puolukka ja juolukka.

Marjasadon kypsyminen

 

Myrkylliset luonnonmarjat

Suomessa kasvaa luonnonvaraisena noin 100 myrkyllistä putkilokasvia, joista erittäin myrkyllisiä on 20. Tämän lisäksi Suomessa viljellään yli 200 myrkyllistä puutarha-, koriste- ja huonekasvia. Paljon myrkyllisiä lajeja löytyy leinikki-, koiso- ja liljakasveista. Myrkyllisistä sienistä löytyy tietoa sienien yhteydessä ja myrkyllistä ei-marjovista-kasveista yrttien yhteydessä. Muista, että monet puutarhan marjovista koristekasveista ja -pensaista ovat myrkyllisiä, ne on jätetty tämän listan ulkopuolelle. 

Lajituntemus on erittäin tärkeää, kun kerätään kasveja elintarvikekäyttöön.

Myrkytysepäilyssä ota yhteyttä Myrkytystietokeskukseen 0800 147 111. Hätätapauksessa tärkeää on saada näyte myrkytyksen syyksi epäillystä kasvilajista, kasvia sisältäneen ruoan tähteet tai oksennus. 

Myrkytystietokeskus: https://www.hus.fi/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/myrkytystietokeskus

Myrkytystietokeskuksen kasvihakemisto https://www.hus.fi/haku/myrkytystietokeskus-aakkosellinen-haku

Kalliokielo Polygonatum odoratum

Kielo Convallaria majalis

Koiranheisi Viburnum opulus

Korpipaatsama Rhamnus frangula

Lehtokuusama Lonicera xylosteum

Marjakuusi Taxus baccata

Mustakoiso Solanum nigrum

Mustakonnanmarja Actaea spicata

Näsiä Daphne mezereum

Oravanmarja Maianthemum bifolium

Punakoiso Solanum dulcamara

Punakonnanmarja Actaea erytrocarpa

Sinikuusama Loricera caerulea

Sudenmarja Paris quandrifolia

Terttuselja Samucus racemosa

Vehka Calla palustris

 

Lähteet:

Moisio, S. (toim.) 2016. Luonnonyrttiopas. Hyvän käytännön ohjeet luonnonyrttialalle. Opetushallitus. 

Moisio, S. & Törrönen, R. 2008. Luonnonmarjat. Opetushallitus.