Tutkimukset

Mustikan vaikutus metaboliseen oireyhtymään sekä sydän- ja verisuonitauteihin

Metabolinen oireyhtymä muodostuu erilaisista oireista, joihin kuuluu insuliiniresistenssi, keskivartalolihavuus, korkea verenpaine, huonontuneet veren rasva-arvot ja elimistön matala-asteinen tulehdus. Nämä tekijät lisäävät sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen vaaraa. Oksidatiivinen stressi aiheuttaa kroonista tulehdusta ja molemmat näistä tekijöistä ovat yhteydessä verisuonten rasvoittumiseen ja kovettumiseen. Oksidatiivinen stressi, tulehdus ja heikentyneet rasva-arvot liittyvät tyypin 2 diabetekseen, joka voi johtaa verenkiertoelimistön sairauksiin, syöpään ja näkökyvyn menetykseen. Tämä katsausartikkeli tarkastelee mustikkalisän vaikutuksia metaboliseen oireyhtymään sekä sydän- ja verisuonitautien riskiin.

Mustikka on yksi rikkaimmista antosyaanien lähteistä. Lisäksi siinä on muun muassa flavonoleja, tanniineja ja fenolihappoja. Antosyaanien vaikutuksia on tutkittu solumalleissa, eläinkokeissa ja kliinisissä tutkimuksissa. Niillä on havaittu olevan antioksidanttisia, antibakteerisia, insuliinin eritystä ja insuliiniherkkyyttä parantavia, tulehdusta, diabetesta ja syöpää estäviä, DNA:ta vakauttavia, rasva-arvoja tasapainottavia, rasvojen hapettumista ehkäiseviä ja verenpainetta madaltavia vaikutuksia. Vaikutukset välittyvät mahdollisesti juuri antioksidanttisuuden välityksellä.

Oksidatiivinen stressi heikentää haiman solujen toimintaa ja glukoosin sietoa ja aiheuttaa insuliiniresistenssiä tyypin 2 diabeteksessa. Verensokeri kohoaa, mikä voi johtaa lisääntyneeseen rasvojen hapettumiseen ja sitä kautta valtimoiden rasvakovettumistautiin. Mustikan antioksidantit voivat lieventää oksidatiivista stressiä ja siten ehkäistä verenkiertoelimistön sairauksia. Tällaisia vaikutuksia on ilmennyt erityisesti soluviljelmissä ja eläinkokeissa, mutta kaikissa kliinisissä tutkimuksissa tuloksia ei ole saatu vahvistettua.

Mustikan tulehdusta estävä vaikutus on havaittu solu-, eläin- ja kliinisissä tutkimuksissa. Mustikka on myös hidastanut verensokerin nousua aterian jälkeen. Antosyaanit voivat lisätä insuliinin eritystä ja insuliiniherkkyyttä. Mustikan ja antosyaanien on todettu parantavan myös veren rasva-arvoja niin eläimillä kuin ihmisillä. Tutkimuksissa on nähty muun muassa LDL- ja kokonaiskolesterolin sekä triglyseridien vähenemistä, hyvän HDL-kolesterolin määrän lisääntymistä ja verenpaineen laskua. Nämä muutokset suojaavat sydän- ja verisuonitauteja vastaan. Mustikan ja muiden marjojen vaikutukset veren sokeri- ja rasva-arvoihin näyttävät kuitenkin riippuvan lähtötason veriarvoista. Terveellä henkilöllä vaikutuksia ei ole helppo todentaa.

Mustikka on turvallinen, hyvin siedetty ja miellyttävän makuinen. Pitkäaikaista ja hyvin runsasta mustikkalisän käyttöä on mahdollisesti syytä välttää, mikäli käytössä on verenohennuslääkkeitä, sillä mustikka saattaa myös estää verihyytymien syntyä.

Tutkimusten perusteella mustikkalisää voi mainiosti suositella terveellisen ruokavalion lisäksi. Tutkimusten havainnot mustikan ja antosyaanien suotuisista vaikutuksista kroonisten tautien tekijöihin eivät kuitenkaan tarkoita, että vaikutus ihmiselimistössä olisi samanlainen kuin vaikutukset soluviljelmässä. Vaikutukset voivat olla erilaisia eri ihmisillä vaihdellen niin yksilön kuin kansojen välillä. Tutkimuksissa on toisinaan käytetty marjaseoksia, jolloin vaikutukset solussa tai elimistössä aiheutuvat eri marjojen ja yhdisteiden yhteisvaikutuksesta. Katsausartikkelin kirjoittajat toteavat, että mustikan vaikutuksia tyypin 2 diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin on syytä selvittää tarkemmin laajoissa, hyvin suunnitelluissa kliinisissä tutkimuksissa.

Englanninkielinen tutkimus on luettavissa sivulla: https://doi.org/10.3390/molecules25071653 

Avainsanat:
katsaukset  mustikka  antosyaanit  antioksidantit  diabetes  sydän- ja verisuonitaudit 


Takaisin