Myrkylliset sienet

 

Suomen luonnossa kasvaa monia myrkyllisiä sienilajeja. Siksi on tärkeää, että ruokasieniksi kerätään vain niitä sieniä, jotka tunnistetaan varmasti syötäviksi lajeiksi. Yleisimpiä myrkyllisiä sieniä ovat valkokärpässieni, suippumyrkkyseitikki, pulkkosieni, myrkkynääpikkä ja korvasieni raakana. Poimi sienet aina "juurineen", sillä sienen jalan tyven muoto on usein tärkeä tunnusmerkki. Kärpässienille (Amanita spp.) tyypillinen tuntomerkki on maan alla piilossa oleva sipulimaisesti pullistunut tyvi. 

Myrkytysepäilyssä ota yhteyttä Myrkytystietokeskukseen 0800 147 111. Hätätapauksessa tärkeää on saada myrkytyksen syyksi epäillystä sienilajista kuva, näyte, sientä sisältäneen ruoan tähteet tai oksennus. 

Myrkytystietokeskus: https://www.hus.fi/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/myrkytystietokeskus

Myrkytystietokeskuksen kasvihakemisto https://www.hus.fi/haku/myrkytystietokeskus-aakkosellinen-haku

 = tappavan myrkyllinen

 = vaarallisen myrkyllinen

 

Valkokärpässieni 

(Amanita virosa) +++

 
Keskikokoinen valkokärpässieni on kauttaaltaan pysyvän valkoinen. Se on nuorena maasta noustessaan munanmuotoinen ja saattaa muistuttaa läheisesti herkkusientä (Agaricus sp.). Myöhemmin valkokärpässienen lakki laakenee ja vanhana se voi kellastua hieman keskeltä. Heltat ovat puhtaanvalkoiset. Jalka on pitkä ja hoikka ja sen yläosassa on leveä, roikkuva rengas. Valkokärpässienellä on kärpässienten tyypillinen tuntomerkki: maanalainen tyvi on sipulimaisesti paksuuntunut. Valkokärpässieni kasvaa yksittäin tai ryhminä kuusivaltaisissa kangasmetsissä. Se on hyvin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Valkokärpässieni on tappavan myrkyllinen ja vahingoittaa syötynä mm. maksaa ja munuaisia, joten valkoisten sienten keräämistä ravintokäyttöön on syytä välttää, ellet varmasti tunnista poimimaasi lajia.

Lisätietoja: laji.fi

Punakärpässieni 

(Amanita muscaria) ++

 
Punakärpässieni on punalakkinen, aluksi pallomainen ja sitten laakeneva muodoltaan. Punaisen lakin pinnalla on valkoisia täpliä, jotka voivat joistakin yksilöistä puuttua kokonaan. Heltat ovat kellanvalkoiset ja malto valkoista. Valkoisessa jalassa on valkoinen riippuva, pykäläreunainen rengas. Jalan tyvi on sipulimaisesti laajentunut. Punakärpässieni on kasvaa yleisesti koko Suomessa. Houkuttelevasta ulkonäöstään huolimatta sieni on myrkyllinen ja se sisältää erityisesti hermostoon vaikuttavia myrkyllisiä yhdisteitä.

Lisätietoja: laji.fi

 

Suippumyrkkyseitikki 

(Cortinarius rubellus) +++

Suippumyrkkyseitikki on keskikokoinen, himmeäpintainen kauttaaltaan ruskea sieni. Lakki on aluksi kartiomainen ja se laakenee vanhemmiten. Kanelinruskean lakin keskusta on terävähuippuisesti koholla. Ruskeanväriset heltat ovat harvassa. Hoikan, pitkän jalan ruskealla pinnalla on keltaisia katkonaisia vöitä. Suippumyrkkyseitikki kasvaa erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa sammaleisissa havumetsissä. Sieni on tappavan myrkyllinen, joten vältä ruskeahelttaisten sienten keräämistä ravintokäyttöön, ellet varmasti tunnista poimimaasi lajia. 

Lisätietoja: laji.fi

Pulkkosieni 

(Paxillus involutus) ++

Pulkkosieni on laakea, vanhana suppilomainen sieni. Lakki on säämiskämäinen ja nahanruskea, sen keskellä on loiva kohouma. Lakin reunat ovat voimakkaasti sisäänkiertyneet. Heltat ovat johteiset, nuorena vaaleat ja vanhempana ruosteenkellertävät ja ne tummuvat kosketuskohdista. Heltat irtoavat helposti lakista. Lakin värinen ruskea jalka kapenee usein tyveen. Pulkkosieni kasvaa yleisesti koko maassa monenlaisilla kasvupaikoilla. Pulkkosieni muistuttaa mustarouskua. Pulkkosienen haitalliset yhdisteet aiheuttavat mm. tukoksia verenkierrossa, pahoinvointia ja munuaisten toimintahäiriöitä, mistä voi aiheutua hengenvaarallinen tila. 

Lisätietoja: laji.fi

Myrkkynääpikkä 

(Galerina marginata) ++

 
Myrkkynääpikkä kasvaa pieninä tuppaina tai yksittäin havu-puiden kannoissa tai puu- ja kuorikasoissa, harvoin lehtipuualustalla. Se on yleinen lähes koko maassa. Sen lakki on muutaman sentin levyinen, ohutmaltoinen ja kanelinruskea. Jalka on hoikka, ja sen yläosassa on ohut rengas, jonka alapuolelta jalka on valkohahtuvainen. Heltat ovat vaaleanruskeat. Myrkkynääpikkä muistuttaa koivunkantosientä, joka kasvaa koivun kannoilla suurina ryhminä. Myrkkynääpikkä sisältää samoja solumyrkkyjä kuin valkokärpässieni, joten se on suurempina määrinä syötynä tappavan myrkyllinen. Vältä puunkannoista kasvavien sienten keräämistä, ellet ole varma poimimastasi sienilajista. 

Lisätietoja: laji.fi

 

Kavalakärpässieni   

Amanita phalloides

Kavalakärpässieni on maailman vaarallisimpia ja eniten kuolemantapauksia aiheuttaneita sieniä. Kavalakärpässieni on tappavan myrkyllinen Lounais-Suomessa kasvava oliivinvihertävä kärpässieni, joka muistuttaa vihreitä haperoita. Sienen lakki on väriltään oliivinvihreä ja pinnaltaan tahmea. Joskus suojusjätteet jäävät suurina laikkuina lakin pinnalle. Jalka on vaalea, kellanvihertävien vöiden kirjoma, valko tai vihertävä renkaallinen ja tyveltä sipulimaisesti paksuuntunut. Kavalakärpässieni kasvaa tammen, pähkinän ja lehmuksen seurassa lehdoissa, hakamailla ja multavissa puistoissa Etelä-Suomessa. Yleinen se on vain Ahvenanmaalla. Tällähetkellä pohjoisin tunnettu kavalakärpässienen esiintymä on Laitilassa ja itäisin Espoossa. Satoaika elokuusta lokakuuhun. Kavalakärpässienen vaikuttava solumyrkky on amatoksiini, joka vaikuttaa maksaan, suolistoon ja munuaisiin. Myrkytysoireita ovat pahoinvointi, oksentelu, maha- ja suolistovaivat sekä ripuli. Oireet ilmenevät kuudesta tunnista vuorokauteen sieniaterian nauttimisen jälkeen. 

Lisätietoja: laji.fi