Myrkylliset sienet

Suomen luonnossa kasvaa myös myrkyllisiä sienilajeja. Siksi on tärkeää, että ruokasieniksi kerätään vain niitä sieniä, jotka tunnistetaan varmasti syötäviksi lajeiksi. Yleisimpiä, ja myrkyllisimpiin sieniin kuuluvia ovat mm. valkokärpässieni, suippumyrkkyseitikki, pulkkosieni, myrkkynääpikkä ja punakärpäsieni. Poimi sienet aina "juurineen", sillä sienen tyven muoto on tärkeä tunnusmerkki. Kärpässienille (Amanita spp.) tyypillinen tuntomerkki on maan alla piilossa oleva sipulimaisesti pullistunut tyvi.

Valkokärpässieni

(Amanita virosa) +++

 
Keskikokoinen sieni on kauttaaltaan pysyvän valkoinen. Se on nuorena maasta noustessaan munanmuotoinen ja saattaa muistuttaa läheisesti herkkusientä (Agaricus sp.). Myöhemmin lakki laakenee ja vanhana se voi kellastua hieman keskeltä. Heltat ovat puhtaanvalkoiset. Jalka on pitkä ja sen yläosassa on leveä, roikkuva rengas. Sienellä on kärpäs-sienten tyypillinen tuntomerkki: maanalainen tyvi on sipulimaisesti paksuuntunut. Valkokärpässieni kasvaa yksittäin tai ryhminä kuusivaltaisissa kangasmetsissä. Se on hyvin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Sieni on tappavan myrkyllinen ja vahingoittaa syötynä mm. maksaa ja munuaisia, joten valkoisten sienten keräämistä ravintokäyttöön on syytä välttää kokonaan.

Punakärpässieni

(Amanita muscaria) ++

 
Punakärpässieni on punalakkinen, aluksi pallomainen ja sitten laakeneva muodoltaan. Lakin pinnalla on valkoisia täpliä, jotka voivat joistakin yksilöistä puuttua kokonaan. Heltat ovat kellanvalkoiset ja malto valkoista. Valkoisessa jalassa on valkoinen riippuva, pykäläreunainen rengas. Jalan tyvi on sipulimaisesti laajentunut. Sieni on kasvaa yleisesti koko Suomessa. Houkuttelevasta ulkonäöstään huolimatta sieni on myrkyllinen ja se sisältää erityisesti hermostoon vaikuttavia myrkyllisiä yhdisteitä.

 

Suippumyrkkyseitikki

(Cortinarius rubellus) +++

Suippumyrkkyseitikki on keskikokoinen, himmeäpintainen kauttaaltaan ruskea sieni. Lakki on aluksi kartiomainen ja se laakenee vanhemmiten. Kanelinruskean lakin keskusta on terävähuippuisesti koholla. Ruskeanväriset heltat ovat harvassa. Hoikan, pitkän jalan ruskealla pinnalla on keltaisia katkonaisia vöitä. Kasvaa erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa sammaleisissa havumetsissä. Sieni on tappavan myrkyllinen, joten vältä ruskeahelttaisten sienten keräämistä ravintokäyttöön, ellet varmasti tunnista poimimaasi lajia. 

Pulkkosieni 

(Paxillus involutus) ++

Pulkkosieni on laakea, vanhana suppilomainen sieni. Lakki on säämiskämäinen ja nahanruskea, sen keskellä on loiva kohouma. Lakin reunat ovat voimakkaasti sisäänkiertyneet. Heltat ovat johteiset, nuorena vaaleat ja vanhempana ruosteenkellertävät ja ne tummuvat kosketuskohdista. Ne irtoavat helposti lakista. Lakin värinen ruskea jalka kapenee usein tyveen. Sieni kasvaa yleisesti koko maassa monenlaisilla kasvupaikoilla. Pulkkosienen haitalliset yhdisteet aiheuttavat mm. tukoksia verenkierrossa, pahoinvointia ja munuaisten toimintahäiriöitä, mistä voi aiheutua hengenvaarallinen tila.

Myrkkynääpikkä 

(Galerina marginata) ++

 
Myrkkynääpikkä kasvaa pieninä tuppaina tai yksittäin havu-puiden kannoissa tai puu- ja kuorikasoissa, harvoin lehtipuualustalla. Se on yleinen lähes koko maassa. Sen lakki on muutaman sentin levyinen, ohutmaltoinen ja kanelinruskea. Jalka on hoikka, ja sen yläosassa on ohut rengas, jonka alapuolelta jalka on valkohahtuvainen. Heltat ovat vaaleanruskeat. Muistuttaa koivunkantosientä, joka kasvaa koivun kannoilla suurina ryhminä. Myrkkynääpikkä sisältää samoja solumyrkkyjä kuin valkokärpässieni, joten se on suurempina määrinä syötynä tappavan myrkyllinen. Vältä puunkannoista kasvavien sienten keräämistä, ellet ole varma poimimastasi sienilajista.