Tuomi

Prunus padus

tuomi.jpg

Tuntomerkit:
Tuomi on 3–12 metriä korkea, pieni, monirunkoinen puu tai pensas. Oksat ovat pitkiä, riippuvia ja kiiltäviä. Lehdet ovat vuorottain, muodoltaan soikeita, pyöreä- ja herttatyvisiä, sahalaitaisia, kiiltäviä, ruodillisia ja lehtiruodissa on kaksi nystyä. Voimakastuoksuinen kukinto on monikukkainen terttu, jonka kukat ovat valkoisia, joskus punertavia. Kukinta-aikaa on touko-kesäkuu. Tuomen hedelmä on noin 5 mm:n kokoinen musta luumarja.

Näköislajit:
Myrkyllinen korpipaatsama muistuttaa tuomea mustine marjoineen ja soikeine lehtineen. Korpipaatsaman erottaa ehytlaitaisista lehdistä ja nystyttömistä lehtiruodista. Näköislajilla lehtikuusamalla lehdet ovat kaksittain ja marjat ovat punaiset.

Kasvupaikat:
Tuomi on levinnyt koko Suomen alueelle ja suotuisinta kasvualuetta ovat lehdot, puronvarret, rantametsät ja -pensaikot sekä metsänreunat.

Käyttö:
Tuomenmarjat eivät ole myrkyllisiä, mutta karvaan makunsa vuoksi niitä ei juuri kerätä syötäväksi. Tuomenmarjojen siemenissä on amygdaliinia, joka pilkkoutuu karvasmanteliöljyksi ja sinihapoksi. Sinihapon määrät ovat vähäisiä aiheuttaakseen myrkytysvaaraa. Marjoista on tehty mehua ja likööriä, jonka sekaan murskataan myös jonkin verran siemeniä, jotta mukaan saadaan karvasmantelin makua. Marjoja on käytetty yleisesti ravintona kivikaudelta lähtien, jolloin marjapensaita ei vielä kasvatettu.