Riekonmarja

Arctostaphylos alpina

riekonmarja.jpg

Tuntomerkit:
Riekonmarja on Lapin ruskan värikkäin kasvi, jonka lehdet muuttuvat kirkkaan punaisiksi ja muodostavat tunturimaisemaan väriläikkiä. Riekonmarja on rento, mattomainen, maata pitkin suikertava 5–50  cm pitkä varpu. Tyviosastaan varsi voi kasvaa lyijykynän vahvuiseksi. Lehdet ovat pehmeitä, ohuita, vastapuikeita, verkkopintaisia ja hammaslaitaisia. Lehdet kuihtuvat talveksi, mutta varisevat vasta seuraavana syksynä. Kukka on valkoinen, lyhytperäinen, kellomainen ja ahdassuinen. Kukkia on 3–5 yhdessä verson haarassa. Riekonmarja kukkii varhain toukokuussa tai kesäkuun alussa. Marjat ovat 10–12  mm:n kokoisia.  Ensin ne ovat vihreitä, myöhemmin punaisia ja kypsinä mustia sekä meheviä.

Kasvupaikat:

Riekonmarja esiintyy pääasiassa Lapissa, erityisesti Pohjois-Lapissa. Lajia esiintyy myös Lapin läänin eteläosissa ja harvinaisempana Oulun läänin pohjoisosissa. Riekonmarja kasvaa tunturipaljakoilla, koivuvyöhykkeen kuivilla kankailla ja kallioilla sekä mäntymetsien kuivilla soralaikuilla.
 
Satokausi:
Riekonmarja marjoo parhaiten valoisilla kankailla ja sen poiminta-aika alkaa elokuun loppupuolella ja päättyy syyskuun lopulle.

Käyttö:
Riekonmarjaa käytetään mehu- ja sosemarjana. Marjoja voi poimia ja syödä myös ylitalvisina, jolloin niissä on käymisen aiheuttama viinimäinen maku.