Ahomansikka

Fragaria vesca

ahomansikka.jpg

Tuntomerkit:
Ahomansikka kasvaa 5-20 cm korkeaksi. Tämän monivuotisen ruohokasvin varsi ja lehtiruodit ovat karvaisia. Lehdet ovat kolmisormiset ja alta karvaiset. Lehdykät ovat sahalaitaiset, soikean vinoneliömäiset ja keskenään samankokoiset. Ahomansikka kukkii kesä-heinäkuussa. Kukan teriö muodostuu viidestä valkoisesta terälehdestä. Aromikas marja on punainen tai joskus kellanvalkea, turvonnut ja kupera kukkapohjus, jonka pinnalla on pieniä pähkylöitä.

Näköislajit:

Karvamansikka (Fragaria viridis) kasvaa harvinaisena Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Marja on karvainen ja vaikeasti kannastaan irtautuva. Ukkomansikan (Fragaria moschata) kukat ovat huomattavasti ahomansikkaa suuremmat ja marjat ovat lähes pähkylättömät.

Kasvupaikat:
Ahomansikka on yleinen Etelä- ja Keski-Suomesta Oulun seudulle. Pohjoisempana se on harvinainen ja Saariselältä lähtien sitä esiintyy satunnaisesti. Laji vaatii runsaasti valoa, joten se viihtyy aukeilla paikoilla. Ahomansikka kasvaa ahoilla, teiden ja ojien pientareilla, metsänreunoilla ja kalliokedoilla.  Laji marjoo runsaasti etenkin pääte- ja harvennushakkuiden jälkeen. Ahomansikka lisääntyy tehokkaasti pitkien rönsyjen avulla.

Marjominen:
Ahomansikka kypsyy luonnonmarjoista ensimmäisenä. Sen paras poiminta-aika on heinäkuussa. Ahomansikan parhaat sadot saadaan lehtomaisten kankaiden avohakkuu- ja taimikkoaloilta sekä rannoilta ja aurinkoisilta rinnekedoilta. Runsaimmat sadot saadaan maan etelä- ja kaakkoisosissa.

ahomansikan_kukka.jpg

Ahomansikka kukkii valkoisin kukin kesä-heinäkuussa.