Poronjäkälä ja sammal

Taloudellisesti merkittävin Suomesta kerättävä jäkälä on palleroporonjäkälä. Sitä käytetään mm. kukkasidonnassa, hautaseppeleissä, koriste-esineissä, somistuksessa ja pienoismalleissa. Jäkälän keruu on keskittynyt Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle sekä Kainuun alueelle. Käsitellylle ja värjätylle jäkälälle on kysyntää sekä kotimaassa että ulkomailla monipuolisena käsityö-, sisustus- ja pehmustemateriaalina. Islanninjäkälää käytetään koristetarkoitusten lisäksi elintarvike-, lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa. Jäkälän keruuseen tarvitaan maanomistajan lupa. 

Jäkälä kerätään syksyllä kosteana. Kuivalla säällä jäkälä murenee helposti käyttökelvottomaksi. Keruualueelta kerätään kerrallaan noin 20-30 prosenttia jäkälästä ja alueelta voidaan nostaa uudestaan jäkälää viiden vuoden kuluttua. Jäkälää käytetään koristekäytön lisäksi porojen ruokintaan. Jäkälän keruuseen tarvitaan maanomistajan lupa.

Sammalta käytetään nykyisin pääasiassa koristetarkoituksiin lähinnä kukka-asetelmien pohjana, köynnöksissä ja kuivakukkatöissä sekä sammalpalloissa. Sammalen keräys Suomessa kaupallisiin tarkoituksiin on vielä vähäistä. Sammalta voi kerätä varhaisesta keväästä lumipeitteen tuloon asti. Keruuseen tarvitaan maanomistajan lupa.