Luonto kasvattaa runsaan marjasadon

Pohjoisen luonnon valoisa kesä kypsyttää vuosittain maukkaan marjasadon, jota jokaisen luonnossa liikkujan on mahdollista hyödyntää. Huononakin satovuonna luonnonmarjoja kypsyy noin 70 kg eli 15 ämpärillistä jokaista suomalaista kohti. Suomessa kasvaa noin 50 erilaista luonnonvaraista marjaa, joista 37 on syötäviä. Ravintokäyttöön ja kerättäväksi soveltuvia on kaiken kaikkiaan parikymmentä. Tunnetuimmat ja kaupallisesti arvokkaimmat marjat ovat puolukka, mustikka, vadelma, lakka, karpalo, tyrni ja variksenmarja.

Vuotuinen luonnonmarjasato arvioidaan 400 - 1100  milj. kiloksi ja esim. puolukan ja mustikan sadosta on arvioitu otettavan talteen vain 3-10 %. Luonnonmarjoja syödään keskimäärin kahdeksan kiloa henkeä kohden vuodessa. Marjojen osuutta ruokavaliossamme tulisi lisätä, sillä marjat sisältävät runsaasti vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita sekä polyfenoleja.

Lähteet:

Salo, K. 1994. Marjat, sienet, yrttikasvit ja palleroporonjäkälä. Julkaisussa: Tapion Taskukirja 22. s. 298-308.

Turtiainen, M., Salo, K. & Saastamoinen, O. 2007. Mustikan ja puolukan marjasatojen valtakunnalliset ja alueelliset kokonaisestimaatit Suomen suometsissä. Suo 58(3-4):87-98.

Turtiainen, M. 2021. Mustikka- ja puolukkasatojen vuotuisen vaihtelun ja talteenoton tarkastelua valtakunnallisesti ja Itä-Suomen alueella. Alue Ja Ympäristö, 50(1), 4-27.

 

Marjojen kauppaantulomääriä tutkitaan MARSI-tutkimuksessa vuosittain. Kartoitus ei sisällä torikauppaa, eikä poimijoiden suoramyyntiä kuluttajille, ravintoloille ja ammattikeittiöille. Satoisimmat puolukka ja mustikka ovat myös talteenotetuimpia luonnonmarjoja. Muiden luonnonmarjojen kaupallinen merkitys on päämarjoihin verrattuna vähäinen.

 

 Lähde:

Ruokavirasto, Luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät, MARSI-raportit 2013-2024, https://www.ruokavirasto.fi/tuet/elintarvikkeet/metsamarjojen-ja--sienten-varastointituki/marsi-raportit/

 

Kirjallisuutta luonnonmarjoista:

Klemettilä, H. & Jaakkola, L. 2011. Mansimarjasta punapuolaan. Marjakasvien kulttuurihistoriaa. Maahenki. 

Moisio, S. & Törrönen, R. 2008. Luonnonmarjat. Opetushallitus. 

Rautavaara, T. & Knuutila, P. 1981. Mihin marjamme kelpaavat. WSOY.  

Salo, K. 1994. Marjat, sienet, yrttikasvit ja palleroporonjäkälä. Julkaisussa: Tapion Taskukirja 22. s. 298-308.

Turtiainen, M., Salo, K. & Saastamoinen, O. 2007. Mustikan ja puolukan marjasatojen valtakunnalliset ja alueelliset kokonaisestimaatit Suomen suometsissä. Suo 58(3-4):87-98.

Turtiainen, M. 2021. Mustikka- ja puolukkasatojen vuotuisen vaihtelun ja talteenoton tarkastelua valtakunnallisesti ja Itä-Suomen alueella. Alue Ja Ympäristö, 50(1), 4-27.