Flavonoidipitoinen ruoka on yhdistetty alentuneeseen riskiin sairastua masennukseen. Alentunutta masennusriskiä on selitetty flavonoidien hyödyllisillä vaikutuksilla toiminnanohjaukseen. Toiminnanohjaus sisältää useita kognitiivisia perustoimintoja kuten työmuistin, suunnittelun, ongelmanratkaisun, kognitiivisen joustavuuden, tarkkaavaisuuden ja ajattelun, ja vaikuttaa sitä kautta myös ihmisen käytökseen.
Runsaasti kasvikunnan tuotteita sisältävä ruokavalio voi pienentää vaaraa sairastua paksusuolisyöpään. Tämä syövältä suojaava vaikutus perustuu todennäköisesti ainakin osittain näiden tuotteiden sisältämiin polyfenolisiin yhdisteisiin.
Kumar BJ, Joghee NM. Resveratrol supplementation in patients with type 2 diabetes mellitus: A prospective, open label, randomized controlled trial. Int Res J Pharm 2013;4(8):245-249.
Wang B, Sun J, Ma Y, Wu G, Tian Y, Shi Y, Le G: Resveratrol preserves mitochondrial function, stimulates mitochondrial biogenesis and attenuates oxidative stress in regulatory T cells of mice fed a high-fat diet. J Food Sci 2014;79(9):H1823-H1831.
Lähde:
Johnson SA, Figueroa A, Navaei N, Wong A, Kalfon R, Ormsbee LT, Feresin RG, Elam ML, Hooshmand S, Playton ME, Arjmandi BH. Daily blueberry consumption improves blood pressure and arterial stiffness in postmenopausal women with pre and stage 1-hypertension: A randomized, double-blind, placebo-controlled clinical trial. J Acad Nutr Diet 2015 (in press, http://dx.doi.org/10.1016/j.jand.2014.11.001)
Lähde: Cécilia Samieri, Qi Sun, Mary K Townsend, Eric B Rimm, Francine Grodstein. 2014. Dietary flavonoid intake at midlife and healthy aging in women. American Society for Nutrition.
Tapiainen T, Paalanne N, Arkkola T, Renko M, Pokka T, Kaijalainen T, Uhari M. 2014. Diet as a Risk Factor for Pneumococcal Carriage and Otitis Media: A Cross-Sectional Study among Children in Day Care Centers. PLoS One. 2014 Mar 5;9(3):e90585.
Kallio T, Kallio J, Jaakkola M, Maki M, Kilpelainen P, Virtanen V. Urolithins display both antioxidant and pro-oxidant activities depending on assay system and conditions. J Agric Food Chem 2013;61:10720-10729.
Antioksidantteja pidetään usein terveyttä edistävinä, nuorentavina superaineina. Antioksidantti-leimaa ei kuitenkaan pitäisi lyödä mihinkään ruoka-aineeseen hätiköiden – tarkemmassa tarkastelussa antioksidantti saattaakin osoittautua pro-oksidantiksi, josta voi olla jopa haittaa solujen normaalille toiminnalle.
Kallio J, Jaakkola M, Maki M, Kilpelainen P, Virtanen V. Vitamin C inhibits staphylococcus aureus growth and enhances the inhibitory effect of quercetin on growth of Escherichia coli in vitro. Planta Med 2012;78:1824-1830.
Juolukka, puolukka, karpalo, tee ja omena sisältävät kversetiiniä, joka yhdessä C-vitamiinin kanssa saattaa tarjota luonnonmukaisen keinon torjua ruokamyrkytyksiä ja muita bakteeri-infektioita. Etenkin stafylokokki on herkkä tuhoutumaan näiden luontaisten tehoaineiden vaikutuksesta.
Toivanen M, Huttunen S, Lapinjoki S, Tikkanen-Kaukanen C. Inhibition of adhesion of Neisseria meningitidis to human epithelial cells by berry juice polyphenolic fractions. Phytother Res 2011;25:828-832.
Toivanen M, Huttunen S, Lapinjoki S, Tikkanen-Kaukanen C. Inhibition of adhesion of Neisseria meningitidis to human epithelial cells by berry juice polyphenolic fractions. Phytother Res 2011;25:828-832.
Riihinen K, Ryynanen A, Toivanen M, Kononen E, Torronen R, Tikkanen-Kaukanen C. Antiaggregation potential of berry fractions against pairs of Streptococcus mutans with Fusobacterium nucleatum or Actinomyces naeslundii. Phytother Res 2011;25:81-87.
Huttunen S, Toivanen M, Arkko S, Ruponen M, Tikkanen-Kaukanen C. Inhibition activity of wild berry juice fractions against Streptococcus pneumoniae binding to human bronchial cells. Phytother Res 2011;25:122-127.
de Souza Silva JE, Santos Souza CA, da Silva TB, Gomes IA, Brito GD, de Souza Araujo AA, de Lyra-Junior DP, da Silva WB, da Silva FA. Use of herbal medicines by elderly patients: A systematic review. Arch Gerontol Geriatr 2014, heinäkuu.
Luonto tarjoaa monia tehoaineita, joilla on vaikutusta terveyteen. Valmisteissa nämä aineet ovat vielä tiivistetymmässä muodossa kuin ruoassa sellaisenaan. Käytön tulisikin olla harkittua etenkin silloin, jos käyttäjällä on jo olemassa olevia sairauksia tai jatkuvia lääkityksiä. Suomessa tilanne on verraten hyvä ja käyttäjät pääosin valveutuneita.
Hjartaker A, Knudsen MD, Tretli S, Weiderpass E. Consumption of berries, fruits and vegetables and mortality among 10,000 Norwegian men followed for four decades. Eur J Nutr 2014.
Runsaasti kasviksia syövillä on pienempi riski kuolla ennenaikaisesti. Kasvisten käytön ja kuolleisuuden riski vaihtelee jonkin verran sairaudesta ja kasviksen laadusta riippuen. Hyvään alkuun pääsee kuitenkin syömällä 5 annosta päivässä, ja osan annoksista tuoreena.
Del Rio D, Borges G, Crozier A. Berry flavonoids and phenolics: bioavailability and evidence of protective effects. Br J Nutr 2010;104 Suppl 3:S67-90.
Katsaus tarjoaa kattavan kuvan marjojen sisältämien fenolisten yhdisteiden eli polyfenolien imeytymisestä ja vaikutuksista elimistössä. Mukana on sekä solumalleilla tehtyjä tutkimuksia että eläimillä ja ihmisillä tehtyjä kokeita.
Burdulis D, Sarkinas A, Jasutiene I, Stackevicene E, Nikolajevas L, Janulis V. Comparative study of anthocyanin composition, antimicrobial and antioxidant activity in bilberry (Vaccinium myrtillus L.) and blueberry (Vaccinium corymbosum L.) fruits. Acta P
Metsämustikka ja pensasmustikka ovat kuin kaksi marjaa - päällisin puolin ainoa ero niiden välillä vaikuttaisi olevan marjojen koko. Mustikat kuitenkin poikkeavat toisistaan myös koostumuksensa puolesta.
Eid HM, Ouchfoun M, Brault A, Vallerand D, Musallam L, Arnason JT, Haddad PS. Lingonberry (Vaccinium vitis-idaea L.) Exhibits Antidiabetic Activities in a Mouse Model of Diet-Induced Obesity. Evid Based Complement Alternat Med 2014;2014:645812.
Diabeteksen ehkäisykeinojen tutkimuksessa ei mikään kivi jää kääntämättä. Marjoilla ei ravitsevuudestaan huolimatta vielä ole EU:ssa hyväksyttyjä terveysväitteitä, mutta tulevaisuudessa saatamme hyvinkin hyödyntää niitä aineenvaihdunnan suojana liiallista rasvaa ja sokeria vastaan. Kanadassa tutkitaan mahdollisuutta käyttää lääkkeiden sijaan puolukkaa alkuperäisväestössä, jolle kansanlääkintä on mieluisin tapa hoitaa terveyttä.
Joseph SV, Edirisinghe I, Burton-Freeman BM. Berries: Anti-inflammatory Effects in Humans . J Agric Food Chem 2014; 62(18): 3886-3903.
Vanha kehotus nauttia kasvikunnan tuotteita kaikissa sateenkaaren väreissä pitää edelleen paikkansa. Tummilla marjoilla näyttäisi tuoreen katsauksen mukaan olevan johdonmukaisesti tulehdusta vähentävä vaikutus, josta voi olla hyötyä sekä sairauksien ehkäisyssä että niiden hoidossa.
Baranowski T, Beltran A, Chen TA, Thompson D, O'Connor T, Hughes S, Diep C, Baranowski JC. Predicting use of ineffective vegetable parenting practices with the Model of Goal Directed Behavior. Public Health Nutr 2014;1-8.
Vanhemmilla on tärkeä rooli lasten ruokailutottumusten muovaajina ja monet vanhemmat pyrkivätkin ohjaamaan lastaan kohti terveempiä tapoja. Uusi tutkimus antaa lisätietoa eri kasvatuskeinojen toimivuudesta. Demografiset tekijät, kuten koulutus tai tulotaso, eivät juuri selittäneet ruokakasvatuksen tehottomuutta. Tutkijat lähestyivät aihetta siitä näkökulmasta, mitkä valinnat selittävät ruokakasvatuksen toimimattomuutta – ja löysivätkin joukon enemmän tai vähemmän suositeltavia keinoja.
Mursu, J., Virtanen, J.K., Tuomainen, T.-P., Nurmi, T. ja Voutilainen, S. Intake of fruit, berries, and vegetables and risk of type 2 diabetes in Finnish men: the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study1-4. American Journal of Clinical Nutrition
Suomalaisilla miehillä tehdyn tutkimuksen mukaan hedelmät ja vihannekset, erityisesti marjat, voivat vähentää tyypin 2 diabetesriskiä. Eniten marjoja syövien henkilöiden sairastumisriski oli 35 % pienempi kuin vähiten marjoja käyttävien.
Puupponen-Pimia R, Seppanen-Laakso T, Kankainen M, Maukonen J, Torronen R, Kolehmainen M, Leppanen T, Moilanen E, Nohynek L, Aura AM, Poutanen K, Tomas-Barberan FA, Espin JC, Oksman-Caldentey KM. Effects of ellagitannin-rich berries on blood lipids, gut m
Timo Könönen. Metsätieteen pro gradu: Kotitalouksien sienestyspäätöksiin vaikuttavat tekijät Itä- ja Pohjois-Suomessa. Itä-Suomen yliopisto, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, Joensuu 2013.
Kolehmainen M, Mykkanen O, Kirjavainen PV, Leppanen T, Moilanen E, Adriaens M, Laaksonen DE, Hallikainen M, Puupponen-Pimia R, Pulkkinen L, Mykkanen H, Gylling H, Poutanen K, Torronen R. Bilberries reduce low-grade inflammation in individuals with features of metabolic syndrome. Mol Nutr Food Res 2012;56:1501-1510.
Laaksonen, O., Sandell, M., Järvinen, R. and Kallio, H. (2011). Orosensory contributing compounds in crowberry (Empetrum nigrum) press-byproducts. Food Chem. 124: 1514-1524
Beaulieu LP, Harris CS, Saleem A, Cuerrier A, Haddad PS, Martineau LC, Bennett SA, Arnason JT. Inhibitory effect of the Cree traditional medicine wiishichimanaanh (Vaccinium vitis-idaea) on advanced glycation endproduct formation: identification of active principles. Phytother Res 2010;24:741-747.
Törrönen R, Sarkkinen E, Tapola N, Hautaniemi E, Kilpi K, Niskanen L. Berries modify the postprandial plasma glucose response to sucrose in healthy subjects. Br J Nutr. 2010Apr;103(8):1094-7.
Hanhineva K, Törrönen R, Bondia-Pons I, Pekkinen J, Kolehmainen M, Mykkänen H, Poutanen K. Impact of dietary polyphenols on carbohydrate metabolism. Int J Mol Sci 2010Mar 31;11(4):1365-402.
Takikawa M, Inoue S, Horio F, Tsuda T. Dietary anthocyanin-rich bilberry extract ameliorates hyperglycemia and insulin sensitivity via activation of AMP-activated protein kinase in diabetic mice. J Nutr 2010 Mar;140(3):527-33.
Karlsen A, Paur I, Bøhn SK, Sakhi AK, Borge GI, Serafini M, Erlund I, Laake P, Tonstad S, Blomhoff R. Bilberry juice modulates plasma concentration of NF-kappaB related inflammatory markers in subjects at increased risk of CVD. Eur J Nutr 2010 Feb 2
Lehtonen HM, Lehtinen O, Suomela JP, Viitanen M, Kallio H. Flavonol glycosides of sea buckthorn (Hippophaë rhamnoides ssp. sinensis) and lingonberry (Vaccinium vitis-idaea) are bioavailable in humans and monoglucuronidated for excretion. J Agric Food Chem. 2010 Jan 13;58(1):620-7.
Laaksonen, O., Sandell, M. and Kallio, H. (2010). Chemical factors contributing to orosensory profiles of bilberry (Vaccinium myrtillus) fractions. Eur. Food Res. Tech. 231: 271-285
Hokkanen J, Mattila S, Jaakola L, Pirttilä AM, Tolonen A. Identification of Phenolic Compounds from Lingonberry (Vaccinium vitis-idaea L.), Bilberry (Vaccinium myrtillus L.) and Hybrid Bilberry (Vaccinium x intermedium Ruthe L.) Leaves. J Agric Food
Hellström K, Törrönen R, Mattila P. Proanthocyanidins in common food products of plant origin. J Agric Food Chem 2009: 57; 7899-790.
Tutkijat määrittivät 99:stä Suomessa yleisesti saatavilla olevasta ruoka-aineesta niiden proantosyanidien pitoisuuden. Proantosyanideja löytyi 49 tuotteesta, ja parhaimpia lähteitä olivat marjat, kaakao ja sitrushedelmiä lukuun ottamatta hedelmät.
Matsunaga N, Imai S, Inokuchi Y, Shimazawa M, Yokota S, Araki Y, Hara H. Bilberry and its main constituents have neuroprotective effects against retinal neuronal damage in vitro and in vivo. Mol Nutr Food Res. 2009 Jul;53(7):869–77.
Protective effects of seabuckthorn (Hippoph ae rhamnoides L.) seed oil against carbon tetrachloride-induced hepatotoxicity in mice. Hsu YW, Tsai CF, Chen WK, Lu FJ. Food Chem Toxicol. 2009 Jun 11.
Tutkimuksessa selvitettiin tyrnin siemenöljyn vaikutusta maksan suojaamisessa hiilitetrakloridin aiheuttamalta vauriolta hiirillä. Tulosten mukaan suun kautta nautittu tyrninsiemenöljy vähensi merkitsevästi aineenvaihdunnan tilaa kuvaavien maksaentsyymien ja veren lipidien pitoisuuksia.
Kallio H, Lassila M, Järvenpää E, Haraldsson GG, Jonsdottir S, Yang B.Inositols and methylinositols in sea buckthorn (Hippophaë rhamnoides) berries. J Chromatogr B Analyt Technol Biomed Life Sci. 2009 May 15;877(14–15):1426–32.
Åkerström A, Forsum A, Rumpunen K, Jäderlund A, Bång U. Effects of sampling time and nitrogen fertilization on anthocyanidin levels in Vaccinium myrtillus fruits. J Agric Food Chem. 2009 Apr 22;57(8):3340–5
Teller N, Thiele W, Marczylo TH, Gescher AJ, Boettler U, Sleeman J, Marko D. Suppression of the kinase activity of receptor tyrosine kinases by anthocyanin-rich mixtures extracted from bilberries and grapes. J Agric Food Chem. 2009 Apr 22;57(8):3094 –101.
Paassilta M, Moisio S, Jaakola L & Häggman H. Pohjoismainen luonnonmarja-ala Kyselytutkimus yritystenvälisestä yhteistyöstä . Oulun yliopisto, Arktiset Aromit ry, New Nordic Food, Nordic Innovation Centre 2009.
Kyselynä toteutettu tutkimus valottaa luonnonmarja-alan yritysten halukkuutta yhteistyöhön ja yhteistyön käytännön toteutusta.
Salminen, H. 2009. Effect of phenolic-rich plant materials on protein and lipid oxidation reactions. Väitöskirja. EKT-sarja 1444. Helsingin yliopisto. Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos.
Larmo PS, Yang B, Hurme SAM, Alin JA, Kallio HP, Salminen EK, Tahvonen RL. Effect of a low dose of sea buckthorn berries on circulating concentrations of cholesterol, triacylglycerols, and flavonols in healthy adults. Eur J Nutr 2009, March.
Tyrnimarja on hyvä flavonolien lähde. Kuitenkaan tässä tutkimuksessa käytöllä ei ollut vaikutusta veren rasva-arvoihin terveillä aikuisilla.
Nurmi T, Mursu J, Heinonen M, Nurmi A, Hiltunen R, Voutilainen S. Metabolism of Berry Anthocyanins to Phenolic Acids in Humans J. Agric. Food Chem. 2009, 57, 2274–2281.
Tutkimuksessa selvitettiin marjojen antosyaanien metaboliaa fenolisiksi hapoiksi ihmisen aineenvaihdunnassa.
Persson IA, Persson K, Andersson RG. Effect of Vaccinium myrtillus and its polyphenols on angiotensin-converting enzyme activity in human endothelial cells. J Agric Food Chem. 2009:10;57(11):4626–9.
Erlund I, Koli R, Alfthan G, Marniemi J, Puukka P, Mustonen P, Mattila P, Jula A. Favorable effects of berry consumption on platelet function, blood pressure, and HDL cholesterol. Am J Clin Nutr 2008:87;323–331.
Riihinen, K., Jaakola, L., Kärenlampi, S. ja Hohtola, A. Organ-specific distribution of Phenolic compounds in bilberry (Vaccinium myrtillus) and ´northblue´ blueberry (Vaccinium corymbosum x V. angustifolium). Food Chem. 2008;110:156-160.
Mustikan ja pensasmustikan kaikki osat voisivat olla potentiaalisia fenolisten yhdisteiden lähteitä joko ravintokasveina tai lääketeollisuuden raakaaineina.
Lätti, AK, Riihinen KR, Kainulainen, PS. Analysis of anthocyanin variation in wild populations of bilberry (Vaccinium myrtillus L.) in Finland. J Agric Food Chem 2008;56:190–196.
Yue X ja Xu Z. Changes of anthocyanins, anthocyanidins and antioxidant activity in bilberry extract during dry heating. J Food Sci. 2008;73: 494-499.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kymmenen mustikan antosyaanin lämpökestävyyttä eri lämpötiloissa, 80, 100 ja 125 °C. Tuhoutuminen kiihtyi huomattavasti lämpötilan noustessa 125 asteeseen.
Misikangas M, Pajari AM, Päivärinta E, Oikarinen SI, Rajakangas J, Marttinen M, Tanayama H, Törrönen R, Mutanen M. Three Nordic berries inhibit intestinal tumorigenesis in multiple intestinal neoplasia/+ mice by modulating beta-catenin signaling in the tu
Howell, A. 2007. Bioactive compounds in cranberries and their role in prevention of urinary tract infections. Mol. Nutr. Food Res.51:732-737.
Karpalon kyky ehkäistä virtsatietulehduksia on tunnettu kauan, ja nykytietämyksen mukaan vaikutus saattaa johtua karpalon proantosyanideista. Ympärivuorokautisen suojan saa, kun 100-prosenttista karpalomehua nautitaan päivittäin 240–300 ml, kahdessa erässä.
Heinonen, M. Antioxidant activity and antimicrobial effect of berry phenolics – a Finnish perspective. Mol. Nutr. Food Res. (2007)51:684-691.
Marjojen bioaktiiviset fenoliyhdisteet, kuten tanniinit ja fenolihappot, ovat saaneet kiinnostusta osakseen mahdollisten terveyteen vaikuttavien ominaisuuksiensa ansiosta. Fenoliyhdisteillä voi olla elimistössä antioksidantti- ja antimkrobivaikutusta, ja ne voivat vaikuttaa edullisesti myös elintarvikkeen säilyvyyteen, rakenteeseen, väriin ja muihin aistittaviin ominaisuuksiin.
Anttonen MJ. Evaluation of Means to Increase the Content of Bioactive Phenolic Compounds in Soft Fruits. Kuopio University Publications C. Natural and Environmental Sciences 208. 2007.
Väitöskirjassa arvioidaan viljelyteknisiä keinoja, joilla marjojen antioksidanttipitoisuuksiin voidaan vaikuttaa.
Sousa, M. B., Canet, W., Alvarez, M. D. ja Fernández, C. Effect of processing on the texture and sensory attributes of ras pberry (cv. Heritage) and blackberry (cv. Thornfree). Journal of Food Engineering (2007) 78: 9 − 21.
Rakenne on yksi tärkeimmistä kuluttajien arvostamista tuoreiden marjojen aistinvaraisista ominaisuuksista. Tuoreiden marjojen rakenteeseen vaikuttaa pääasiassa kasvisolujen sisäinen paine. Marjojen kiinteän rakenteen säilymiseksi mm. pakastuksessa on kokeiltu esikäsittelyä lämmön tai kalsiumin avulla.
Sillanpää Merja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, ravitsemisalan yksikkö. The use of wild berries in Finland from traditional to modern cuisine. Food choices and healthy eating. International Conference September 2nd-3rd 2005, Kauhajoki, Finland.
J.-M. Pihlava, MTT Agrifood Research Finland. Lignans in Foods as Health Promoting Compounds. Food choices and healthy eating. International Conference September 2nd-3rd 2005, Kauhajoki, Finland.
Yi-Fang Chu ja Rui Hai Liu. Cranberries inhibit LDL oxidation and induce LDL receptor expression in hepatocytes. Life Sciences (2005)77: 1892 − 1901.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat useimmissa teollistuneissa maissa suurin kuolinsyy. Sairastumiseen vaikuttavat ensisijaisesti ravinto sekä perintötekijät. Runsaasti vihanneksia ja hedelmiä sisältävä ruokavalio alentaa sairastumisriskiä, ja vaikuttavina tekijöinä pidetään ennen kaikkea fytokemikaaleja, bioaktiivisia kasviyhdisteitä, vitamiinien sijaan. Myös karpalon fytokemikaali- ja antioksidanttipitoisuudet ovat suuria, ja karpaloiden on osoitettu estävän kokeellisesti LDL:n hapettumista.
Viljanen K. 2005. Protein oxidation and protein-lipid interactions in different food models in the presence of berry phenolics". University of Helsinki Department of Applied Chemistry and Michrobiology. Academic Dissertation. 88 p.
Puupponen-Pimiä R, Nohynek L. Alakomi H-L ja Oksman-Caldentey K-M. 2005. The action of berry phenolics against human intestinal pathogens. BioFactors 23: 243–251.
Erlund I, Marniemi J, Hakala P, Alfthan G, Meririnne E. Ja Aro A. 2003. Consumption of black currants, lingonberries and bilberries increases serum quercetin concentrations. Eur. J. Clin. Nutr. 57: 37−42.
The NORDBAGREEN 2002 study. Consumption of vegetables, potatoes, fruit, bread and fish in the Nordic and Baltic countries. TemaNord 2003:556. Nordic Council Of Ministers. Copenhagen 2003.
Katsube N, Iwashita K, Tsushida T, Yamaki K, Kobori M. Induction of Apoptosis in Cancer Cells by Bilberry (Vaccinium myrtillus) and the Anthocyanins. J Agric Food Chem 2003; 51: 68–75.
Jaakola L, Määttä K, Pirttilä AM, Törrönen R, Kärenlampi S, Hohtola A. Expression of genes involved in anthocyanin biosynthesis in relation to anthocyanin, proanthocyanidin, and flavonol levels during bilberry fruit development. Plant Physiol 2002 Oct;130
Mattila P, Lampi A-M, Ronkainen R, Toivo J, Piironen V. Sterol and vitamin D2 contents in some wild and cultivated mushrooms. Food Chem 2002;76: 293-298.
Sienissä muodostuu auringon valon vaikutuksesta D2-vitamiinia: erityisen runsaasti sitä on suppilovahveroiden, herkkutatin ja haaparouskun lakissa. Jalassa D2-vitamiinia on vähemmän ja viljellyistä sienistä D2-vitamiini puuttuu lähes kokonaan. Myös D-vitamiinin esiasteen, ergosterolin, pitoisuus vaihtelee jonkin verran sienen eri osissa.
Taulavuori K, Laine K. & Taulavuori E. Artificial deacclimation response of Vaccinium myrtillus in mid-winter. Annales Botanici Fennici 2002;39:143–147.
Taulavuori E, Hellström E-K, Taulavuori K & Laine K. Comparison of two methods used to analyse lipid peroxidation from Vaccinium myrtillus (L.) during snow removal, reacclimation and cold acclimation. Journal of Experimental Botany 2001;52(365):2375–2380.
Koponen J, Kallio H, Yang B, Tahvonen R. 2001. Plant sterols in Finnish blueberry (Vaccinium myrtillus L.) and ligonberry (Vaccinium vitis idaea ) seed oils. Teoksessa: Pfannhauser W, Fenwick R, Khokhar S (toim.). Biologically-active Phytochemicals In Food. The Royal Society of Chemistry, Cambridge, UK, 233–236.
Kähkönen MP, Hopia AI. ja Heinonen M. Berry Phenolics and Their Antioxidant Activity. J. Agrig. Food Chem. 2001:49;4076-4082.
Marjojen polyfenoliprofiileissa on eroa, vaikka suvuittain samankaltaisuuksia onkin. Tutkimuksessa analysoitiin kotimaisten marjojen koostumuksia fenolisten yhdisteiden osalta.
Oomah, B. D., Ladet, S., Godfrey, D. V., Liang, J. ja Girard, B. Characteristics of raspberry (Rubus idaeus L.) seed oil. Food Chemistry (2000) 69:187 − 193.
Vadelmansiemenestä saatava öljy on ominaisuuksiltaan arvokasta. Siinä on yksilöllinen rasvahappokoostumus ja korkea tokoferolien pitoisuus ja laatu.
Mattila P, Ronkainen R, Lehikoinen K ja Piironen V. 1999. Effect of household cooking on the vitamin D content in fish, eggs, and wild mushrooms. J. Food Composit. Anal. 12: 153−160.
Wilson, T., Porcari, J. P. ja Harbin, D. Cranberry extract inhibits low density lipoprotein oxidation . Life Scienes (1998) Vol. 62 nro. 24: 381 − 386.
Karpalomehua käytetään usein virtsatieinfektioiden hoitoon, mutta sen vaikutuksista sydäntauteihin ei ole ollut tietoa. Karpalomehun ainesosat todennäköisesti estävät bakteerien tarttumista virtsatiehyisiin. Karpalo sisältää runsaasti flavonoideja, joiden uskotaan suojaavan sydäntaudeilta estämällä LDL-kolesterolin hapettumista.
Turtiainen M. 2005. Utilisation of bilberries and cowberries in different regions of Finland in 1997. Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta.
Holmberg L, Moisio S. 1995. Luonnonmarja- ja sienialan valtakunnallinen kartoitus. Raportteja ja artikkeleita n:o 40. Helsingin yliopisto. Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. Seinäjoki.
