Vuohenputkessa on bioaktiivisia yhdisteitä ja soluja suojaavia vaikutuksia

Lakan ellagitanniinit voivat ehkäistä haavainfektioita

Hapatetun vadelmamehun vaikutukset suoliston mikrobeihin

Flavonoidit ruotsalaisissa marjoissa

Mustikka parantaa verenkiertoelimistön toimintaa henkilöillä, joilla on metabolinen oireyhtymä

Puolukan vaikutukset suun mikrobistoon ja tulehdukseen sekä terveyteen

Kuusenkerkkä ja neulaset ravintokäytössä

Mesiangervotee terveysvaikutteisena juomana

Antosyaanipitoinen sekalaisia marjoja sisältävä ruokavalio voi parantaa ylipainoisten ja lihavien henkilöiden insuliiniherkkyyttä

Luonnonsienillä on lääkkeenomaisia ominaisuuksia

Puolukan yhdisteillä on antioksidanttisia ja syöpää torjuvia vaikutuksia

Voikukan vaikutukset tyypin 2 diabetekseen

Mustikan vaikutus metaboliseen oireyhtymään sekä sydän- ja verisuonitauteihin

Nokkosuutteen mahdollisuudet syöpien hoidossa

Flavonolit ja fenolihapot Pohjolan marjoissa

Pakurikääpä – perinnerohdoksesta lääkekäyttöön

Pakurikäävän viljelyn onnistuminen koivumetsässä

Suomalaisessa tutkimuksessa selvitettiin pakurikäävän viljelyn onnistumista 24 koealueella eri puolilla Suomea.

Karpalo-puolukkamehun vaikutus suoliston ja virtsateiden mikrobikoostumukseen

Virtsatietulehdusta aiheuttavat bakteerit ovat usein suolistoperäisiä. Tämän pro gradu -tutkielman olettamana oli, että mehun proantosyanidiinit muuttavat suoliston bakteerikoostumusta ja vähentävät haitallisia bakteereja virtsassa. Tutkimuksen tarkoituksena oli verrata tutkimusryhmien välisiä eroja mikrobikoostumuksessa sekä tunnistaa oleelliset bakteerikannat.

Mustikan vaikutus metabolisen oireyhtymän sekä sydän- ja verisuonitautien riskiin

Ruokavaliolla on suuri merkitys terveyden ylläpidossa. Muiden muassa metabolinen oireyhtymä ja siihen usein liittyvät sydän- ja verisuonisairaudet voivat kehittyä epätasapainoisen ruokavalion seurauksena. Antioksidanttipitoinen ruokavalio auttaa ehkäisemään monia sairauksia. Mustikan antosyaanit ovat voimakkaita antioksidantteja. Tämä katsausartikkeli kokosi yhteen tietoa mustikan vaikutuksista metabolisen oireyhtymän sekä sydän- ja verisuonitautien riskiin.

Mustikka parantaa kävelykuntoa ja rasva-arvoja sydäninfarktin jälkeen

Ruotsalaisessa tutkimuksessa selvitettiin mustikan vaikutusta sydäninfarktista toipumiseen. Tutkijoiden oletuksena oli, että mustikoiden antosyaanit yhdistettynä lääkehoitoon voisivat parantaa toipumista.

Mustikkamehun vaikutukset juoksijoiden lihasvaurioihin ja tulehdukseen

Pitkänmatkanjuoksu aiheuttaa lihaksiin vaurioita, jotka koetaan hetkellisenä lihasvoiman vähenemisenä sekä lihasten arkuutena. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, voivatko mustikan polyfenolit ehkäistä puolimaratonin aiheuttamaa lihasten vaurioitumista.

Puolukkasuuvesi vähentää haitallisia mikrobeja ja tulehdusta

Pärnänen P, Nikula-Ijäs P, Sorsa T. Antimicrobial and Anti-Inflammatory Lingonberry Mouthwash—A Clinical Pilot Study in the Oral Cavity. Microorganisms. 2019; 7(9):331.

Suomalaisessa tutkimuksessa selvitettiin fermentoidun puolukkamehun vaikutusta suuontelon mikrobeihin, tulehdukseen, plakkiin ja ikenien kuntoon. Tutkimuksessa käytetyn puolukkamehun luontaista sokeripitoisuutta oli vähennetty hampaiden suojelemiseksi.

Kanadan pensasmustikan flavonoidien vaikutus lasten ja nuorten aikuisten mielialaan

Flavonoidipitoinen ruoka on yhdistetty alentuneeseen riskiin sairastua masennukseen. Alentunutta masennusriskiä on selitetty flavonoidien hyödyllisillä vaikutuksilla toiminnanohjaukseen. Toiminnanohjaus sisältää useita kognitiivisia perustoimintoja kuten työmuistin, suunnittelun, ongelmanratkaisun, kognitiivisen joustavuuden, tarkkaavaisuuden ja ajattelun, ja vaikuttaa sitä kautta myös ihmisen käytökseen.

Suomalaisten marjatuotteiden soveltuvuutta kiinalaiskuluttajille kartoitettiin

Suomalaisten marjatuotteiden soveltuvuutta kiinalaiseen ruokakulttuuriin kartoitettiin Ilja Riekin pro gradu -tutkielmassa.

Runsaasti marjoja, erityisesti lakkoja, sisältävä ruokavalio voi ehkäistä paksusuolisyöpää

Runsaasti kasvikunnan tuotteita sisältävä ruokavalio voi pienentää vaaraa sairastua paksusuolisyöpään. Tämä syövältä suojaava vaikutus perustuu todennäköisesti ainakin osittain näiden tuotteiden sisältämiin polyfenolisiin yhdisteisiin.

Ravintotottumusten yhteys sydäntaudin, aivohalvauksen ja tyypin 2 diabeteksen aiheuttamaan kuolevuuteen Amerikassa

Puutteelliset ravintotottumukset sisältävät useita riskejä sairastua metaboliseen oireyhtymään. Metabolinen oireyhtymä on aineenvaihdunnan yleinen häiriötila, joka liitetään mm. lisääntyneeseen sepelvaltimotautiriskiin, aivohalvausriskiin ja diabetekseen, ja lisääntyneeseen kokonaiskuolleisuuteen.

Mustaherukkaan ja puolukkaan lisätyn sokerin vaikutus veren sokerin, insuliinin ja rasvahappojen pitoisuuteen

Marjat ja marjatuotteet ovat oleellinen polyfenolien, erityisesti antosyanidiinien, ellagitanniinien ja proantosyanidiinien, lähde osana pohjoista ruokavaliota. Marjat sisältävät vähän hiilihydraatteja (glukoosia ja fruktoosia) ja niillä onkin vain vaimea vaikutus verensokeriarvoihin. Marjoja kuitenkin nautitaan usein lisätyn sokerin kanssa. Sokerin lisääminen peittää alleen marjojen happaman maun ja lisää niiden käyttöä, mutta toisaalta voi vähentää marjoista saatavia terveyshyötyjä.

Puolukan sisältämät omat kuidut ja/tai polyfenolit ehkäisevät veren sokeripitoisuuden nousua lisätystä rypälesokerista (glukoosi) huolimatta

Tutkimuksessa selvitettiin kaupallisen puolukkajauheen vaikutusta veren sokeri- ja rasvapitoisuuteen ravinnon nauttimisen jälkeen. Oletuksena tutkimuksessa oli, että puolukan lisäys vähentää veren sokeri- ja rasvapitoisuutta.

Runsas flavonoidien käyttö ruokavaliossa vaikuttaa positiivisesti naisten kehon koostumukseen

Flavonoidit ovat laaja joukko polyfenolisia yhdisteitä, joita esiintyy kasviperäisessä ravinnossa kuten marjoissa, hedelmissä, vihanneksissa, kahvissa, teessä, suklaassa ja viinissä. Tutkimuksessa jaettiin ruokavaliossa käytetyt flavonoidit kuuteen alaluokkaan ja tarkasteltiin niiden käytön vaikutusta kehon koostumukseen.

Variksenmarjan flavonoidit ja niiden terveyttä edistävät vaikutukset

Tutkijat ovat kohdistaneet viime vuosina huomionsa huonommin tunnettuihin ja maailmalla vähemmän hyödynnettyihin syötäviin marjoihin. Tällaisia marjoja ovat muun muassa variksenmarja, puolukka ja pihlajanmarja. Villit marjat sisältävät usein enemmän antioksidantteja ja terveellisiä fenoliyhdisteitä viljeltyihin sukulaisiinsa verrattuna. Erityisesti variksenmarja (Empetrum nigrum) sisältää runsaasti antioksidantteja.

Mustikka pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin

Mustikka (Vaccinium myrtillus) tunnetaan hyvänä antosyaanin, klorogeenihappojen, flavonoidien, linoleenihappojen, pterostilbeenien ja vitamiinien lähteenä. Tutkimukset ovat osoittaneet mustikan tehon useiden kroonisten tautien, kuten sydän- ja verisuonitautien, syövän, diabeteksen, kohonneen verenpaineen, ylipainoisuuden ja metabolisen oireyhtymän ehkäisyssä.

Marjasatomallien toimivuus satojen ennustamisessa

Metsänomistajat ja metsäalan sidosryhmät tarvitsevat päätöstensä tueksi monenlaista tietoa metsästä. Nykyään ollaan kiinnostuneita puuntuoton lisäksi myös muista metsän tarjoamista asioista kuten marjoista, sienistä, monimuotoisuudesta, virkistyskäytöstä ja hiilen sitomisesta. Metsäsuunnittelussa voidaankin nykyään ottaa huomioon erilaiset metsän tuotteet ja palvelut. Tällainen metsäsuunnittelu edellyttää numeerisia malleja, joiden avulla voidaan ennustaa erilaisten ekosysteemipalveluiden, esimerkiksi marjasatojen, kehitystä.

Hilla hillitsee syöpäkasvainten muodostumista

Suolistosyövät ovat toiseksi yleisin syöpäsairaus Euroopassa ja kolmanneksi yleisin syöpätyyppi Suomessa eturauhas- ja rintasyöpien jälkeen. Tiedemaailmassa etsitään kuumeisesti uusia keinoja estää syövän muodostuminen ja leviäminen. Marjat sisältävät antikarsinogeenisia eli syöpää ehkäiseviä ainesosia, ja eläinmallitutkimusten perusteella marjat näyttäisivätkin torjuvan suolistosyövän kehittymistä. Ilmiön taustalla olevaa mekanismia ei kuitenkaan vielä täysin tunneta.

Antosyaanien ja flavanonien saannin yhteys miesten sydän- ja verisuonitauteihin

Tutkimukset ovat osoittaneet, että hedelmien ja marjojen syönti saattaa vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Tarkkaan ei kuitenkaan tiedetä, mitkä hedelmät ja marjat, ja mitkä niiden sisältämät ainesosat, aiheuttavat merkittävimmät terveyshyödyt. Aiempien tutkimustuloksien perusteella erityisesti mustikat ja viinirypäleet vähentävät riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, ja flavonoidit näyttelevät merkittävää roolia muun muassa sydämen pintakudoksen toiminnan edistämisessä, verenpaineen hallinnassa ja insuliiniherkkyydessä. Siten flavonoidit saattavat olla myös keskeisiä vaikuttajia, jotka alentavat riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Useimmat tutkimukset, joissa on selvitetty flavonoidien saannin yhteyttä sydän- ja verisunitauteihin, ovat keskittyneet naisiin. Siksi tämän tutkimuksen kohdepopulaatioksi valittiin miehet. Tutkimuksen alkuoletus oli, että flavonoidien runsas nauttiminen johtaa pienentyneeseen sydäninfarkti- ja aivohalvausriskiin.

Flavonoidien nauttiminen saattaa pienentää naisten masennusriskiä

Masennus ja sen aiheuttama työkyvyttömyys on maailmanlaajuisesti vakava kansantaloudellinen uhka. Vaikka suuri osa potilaista vastaa hoitoon positiivisesti, erilaiset jälkioireilut ja toimintahäiriöt ovat yleisiä, varsinkin ikääntyneellä väestönosalla. Siksi tehokkaat masennusta ennaltaehkäisevät keinot ovat olleet enenevissä määrin tutkijoiden kiinnostuksen kohteena.

Tulehduksia estävän ja oksidatiiviselta stressiltä suojaavan ruokavalion yhteys diabetekseen

Tulehdusreaktiot ja oksidatiivinen stressi ovat keskeisiä vaikuttimia diabeteksen taustalla. Kovin tarkkaan ei kuitenkaan tiedetä, miten ravinnon eri ainesosat vaikuttavat tulehdusreaktioihin ja oksidatiiviseen stressiin ja sitä kautta diabeteksen puhkeamiseen. Useimmat tutkimukset ovat keskittyneet arvioimaan yksittäisten ravintoaineiden vaikutusta diabetesriskiin, vaikka olisi tärkeää selvittää myös kokonaisten ruokavalioiden vaikutuksia diabeteksen kehittymiseen. Tässä tutkimuksessa keskityttiinkin tutkimaan tulehduksia estävän (anti-inflammatorisen) ja oksidatiiviselta stressiltä suojaavan (antioksidanttisen) ruokavalion yhteyttä diabetekseen.

Marjojen kversetiini alentaa verenpainetta

Kversetiini on flavonoli, joka antioksidanttisen vaikutuksensa ansiosta tuhoaa vapaita radikaaleja ja estää monien bakteerien ja virusten kasvua. Lisäksi kversetiinit estävät histamiinin eritystä, eli ne toimivat ns. luonnollisina antihistamiineina. Suomalaisista luonnonmarjoista kversetiiniä esiintyy erityisesti juolukassa, karpalossa ja tyrnissä.

Karpalon vaikutukset suolen bakteeriyhteisöihin ja verenkiertoelimistöön

Lähde: Blumberg, J., Basu, A., Krueger, C., Lila, M., Neto, C., Novotny, J., Reed, J., Rodriguez-Mateos, A. & Toner, C. (2016): Impact of cranberries on gut microbiota and cardiometabolic health: proceedings of the cranberry health research conference 2015. Advances in Nutrition 2016;7(Suppl): 759S–70S; doi: 10.3945/an.116.012583.

Karpalo on paljon muutakin kuin hapan ja kirpeä marja! Uunituoreeseen katsausartikkeliin on koottu yhteenveto viimeisen viiden vuoden aikana tutkituista karpalon vaikutuksista suoliston mikrobikantaan ja verenkierron toimintaan.

Karpalon flavonoidit estävät bakteerien kiinnittymisen ja siten hillitsevät bakteeri-infektioita

Lähde: Gupta, P., Song, B., Neto, C. & Camesano, T. (2016): Atomic force microscopy-guided fractionation reveals the influence of cranberry phytochemicals on adhesion of Escherichia coli. The Royal Society of Chemistry Journal Food & Function 7: 2655–2666.

Yhdysvaltalaistutkijoiden tekemä tutkimus paljastaa uusia asioita karpalomehun vaikutuksista bakteeri-infektioihin. Tulokset avaavat mielenkiintoisia näkymiä antibioottitutkimuksen saralla.

Tyrnin proantosyanidiinit edistävät silmien terveyttä

Silmän verkkokalvo eli retina on silmän aistiva osa, jossa tappi- ja sauvasolut sijaitsevat. Vaikka näkyvän valon kohdistuminen silmän verkkokalvolle on edellytys näkemiselle, voimakas näkyvä valo ja erityisesti sen lyhyet aallonpituudet voivat kuitenkin vahingoittaa verkkokalvoa ja sen herkkiä aistinsoluja. Useat tutkimukset ovat esittäneet, että valostressin aiheuttamat vauriot saattavat johtaa silmänpohjan ikärappeumaan, joka on maailman yleisin näkövammaisuuden aiheuttaja.

Marjat, hedelmät ja vihannekset ovat eurooppalaisten terveysruokaa

Vuonna 2015 tehdyssä kuluttajatutkimuksessa selvitettiin kuluttajien asenteita terveellistä ruokavaliota kohtaan. Tutkimuksessa haastateltiin yli 2 500 aikuista Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa.

Marjojen ellagitanniinit syövän ehkäisyssä

Erilaiset syöpäsairaudet ovat edelleen maailman toiseksi yleisin kuolinsyy heti sydänsairauksien jälkeen. On arvioitu, että seuraavan 15 vuoden aikana uusien syöpätapauksien määrä kasvaa jopa 70 prosenttia. Siksi tarvitaan uusia, innovatiivisia syövän ehkäisy- ja hoitomenetelmiä.

Ravinnon polyfenolien muuttuminen aineenvaihduntatuotteiksi

Lähde: Vetrani, C., Rivellese, A.A., Annuzzi, G., Adiels, M., Borén, J., Mattila, I., Orešič, M. & Aura, A. (2016): Metabolic transformations of dietary polyphenols: comparison between in vitro colonic and hepatic models and in vivo urinary metabolites. Journal of Nutritional Biochemistry, doi: 10.1016/j.jnutbio.2016.03.007.

Kulotus ja säästöpuuhakkuu edistävät mustikan ja puolukan pölyttymistä

Lähde: Rodríguez, A. & Kouki, J. (2015): Emulating natural disturbance in forest management enhances pollination services for dominant Vaccinium shrubs in boreal pine-dominated forests. Forest Ecology and Management 350: 1-12.

Polyfenolit edistävät keski-ikäisten hiirten oppimista ja muistia

Lähde: Bensalem, J., Servant, L., Alfons, S., Gaudout, D., Layé, S., Pallet, V. & Lafenetre, P. (2016): Dietary polyphenol supplementation prevents alteration of spatial navigation in middle-aged mice. Frontiers in Behavioral Neuroscience 10: 9.

Kuusi uutta tutkimusta vadelman terveysvaikutuksista

San Diegossa järjestettiin huhtikuun 2016 alussa tieteellinen konferenssi "Experimental Biology". Konferenssissa esiteltiin kuusi uutta tutkimusta vadelman terveysvaikutuksista. Tutkimuksien vadelma oli amerikkalainen vadelma (Rubus strigosus), joka on hyvin läheistä sukua eurooppalaiselle vadelmalle (Rubus idaeus). Kaikki tutkimukset on julkaistu konferenssitiivistelminä sarjassa "Federation of American Societies for Experimental Biology".

Mies: syö marjoja ja vältä erektio-ongelmat

Lähde: Cassidy, A., Franz, M. & Rimm, E.B. (2016): Dietary flavonoid intake and incidence of erectile dysfunction. American Journal of Clinical Nutrition, doi 10.3945/ajcn.115.122010.

Erektio-ongelmat ovat yleisimpiä miesten seksuaaliongelmia; niitä esiintyy noin 33–52 prosentilla miesväestöstä. Verenkiertoperäinen syy on yleisin erektiohäiriön aiheuttaja. Riskitekijät ovat hyvin samankaltaisia kuin sydän- ja verisuonitaudeilla: korkea verenpaine, ylipaino ja tupakointi lisäävät erektio-häiriöitä. Aikaisempien tutkimuksien perusteella terveellisellä ruokavaliolla, riittävällä liikunnalla ja statiinihoidolla eli kolesterolin syntymistä estävällä lääkeaineella voidaan vähentää myös erektiohäiriöitä.

Tutkimuksien perusteella myös näyttäisi siltä, että Välimeren ruokavaliolla on positiivinen vaikutus erektion onnistumiseen. Välimeren ruokavalio sisältää viljaa, hedelmiä, vihanneksia, pähkinöitä, palkokasveja ja oliiviöljyä, ja siten ruokavalio sisältää myös runsaasti flavonoideja, jotka voivat selittää osan kyseisen ruokavalion suotuisista vaikutuksista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia flavonoidien yhteyttä erektion onnistumiseen.

Pitkä seurantatutkimus osoitti flavonoidien yhteyden painonhallintaan

Lähde: Bertoia, M.L., Rimm, E.B., Mukamal, K.J., Hu, F.B., Willet, W.C. & Cassidy, A. (2016): Dietary flavonoid intake and weight maintenance: three prospective cohorts of 124 086 US men and women followed for up to 24 years. BMJ 2016, 352:i17.

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet selvän yhteyden painonhallinnan ja tiettyjen hedelmien, marjojen ja vihannesten syönnin välillä. Esimerkiksi kasvanut mustikoiden, omenoiden, päärynöiden, luumujen, mansikoiden, viinirypäleiden, paprikoiden ja sellerin syönti on helpottanut painonhallintaa. Eläinmallit ja ihmisillä tehdyt lyhyen aikavälin tutkimukset ovat osoittaneet, että marjoista, hedelmistä ja vihanneksista saatavat flavonoidit vähentävät energiansaantia, lisäävät glukoosin imeytymistä lihassoluihin ja vähentävät glukoosin imeytymistä rasvakudokseen. Lisäksi flavonoidit saattavat vähentää rasvan imeytymistä, lisätä energiankulutusta ja hillitä rasvasolujen muodostumista. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, vaikuttaako tiettyjen flavonoidien saanti painonmuutoksiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä hedelmät ja vihannekset edistävät eniten painonhallintaa. Jo pieni painonlisäys kasvattaa riskiä sairastua verenpainetautiin, sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja syöpään. Siksi on tärkeää etsiä keinoja pitkäaikaiseen ja pysyvään painonhallintaan.

Fermentointi ja kuivafraktiointi lisäävät lakan bioaktiivisuutta

Lähde: Puupponen-Pimiä, R., Nohynek, L., Juvonen, R., Kössö, T., Truchado, P., Westerlund-Wikström, B., Leppänen, T., Moilanen, E. & Oksman-Caldentey, K-M (2016): Fermentation and dry fractionation increase bioactivity of cloudberry (Rubus chamaemorus). Food Chemistry 197: 950–958.

Mikrobien avulla tapahtuvaa fermentaatiota (käymistä) käytetään paljon kasviperäisen materiaalin käsittelyssä, sillä se parantaa ruuan koostumusta, makua, bioaktiivisuutta ja säilymisaikaa. Mikrobiavusteinen fermentointi on lupaava keino muuntaa fenolisia yhdisteitä ja siten parantaa marjatuotteiden bioaktiivisuutta. Aikaisemmin on havaittu, että puolukan fermentointi Hanseniaspara uvarum -hiivasienen kanssa lisäsi luontaisen säilöntäaineen, bentsoehapon, määrää. Lakka sisältää suuria määriä ellagihappoja ja ellagitanniineja, joilla on aikaisempien tutkimuksien perusteella merkittävä rooli sairauksien ehkäisyssä. Ellagitanniinit näyttäisivät muun muassa vaikuttavan suotuisasti aivojen toimintaan, hidastavan Altzheimerin taudin kehitystä, ehkäisevän vatsan tulehduksia ja vähentävän mikrobien kasvua.

Marjat ylipainoisuutta ja aineenvaihdunnan häiriöitä torjumassa

Lähde: Heyman, L., Axling, U., Blanco, N., Sterner, O., Holm, C. & Berger, K. (2014): Evaluation of Beneficial Metabolic Effects of Berries in High-Fat Fed C57BL/6J Mice. Journal of Nutrition and Metabolism, vol. 2014.

Viime vuosikymmenien aikana paino-ongelmat ja aikuistyypin diabetes (ns. kakkostyypin diabetes) ovat yleistyneet merkittävästi. Ylipaino on aikuistyypin diabeteksen merkittävin riskitekijä; 90 % kakkostyypin diabetekseen sairastuneista kärsii ylipainosta. Riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen voi pienentää terveellisen ruokavalion ja riittävän liikunnan avulla. Nykyään ollaankin enenevissä määrin kiinnostuneita ylipainoa estävistä ruokavalioista.

Runsaasti polyfenoleja sisältävät ruoka-aineet (hedelmät, vihannekset, marjat) on yhdistetty pienentyneeseen riskiin sairastua aikuistyypin diabetekseen. Kasvifenolit ovat kasvien tuottamia kemikaaleja, jotka antavat hedelmille ja marjoille niiden värin ja maun, ja sisältävät tärkeitä flavonoideja (antosyaanit, flavonolit, flavanolit). Marjojen antosyaanien antioksidanttisia vaikutuksia on tutkittu paljon, mutta lisää tietoa on kaivattu marjojen ja polyfenoleiden yhteyksistä kakkostyypin diabeteksen torjumiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eri marjalajien kykyä vähentää laboratoriohiirten ylipainoisuutta ja aineenvaihdunnan häiriöitä.

Sienisatojen ennustaminen Itä-Suomen kuusimetsissä

Lähde: Tahvanainen, V., Miina, J, Kurttila, M. & Salo, K. (2016): Modeling the yields of marketed mushrooms in Picea abies stands in eastern Finland. Forest Ecology and Management 362: 79–88.

Tällä hetkellä suurin osa Suomessa tapahtuvasta sienestyksestä on vapaa-ajalla tapahtuvaa kotitarvepoimintaa eikä kaupallista toimintaa. Sienten kaupallinen kerääminen on kuitenkin yleistynyt. Vuonna 2014 sieniä poimittiin myytäväksi yhteensä 489 tonnia, joka tuotti 2,1 miljoonaa euroa. Sienisatojen merkitys kasvanee tulevaisuudessa, ja siksi on tärkeää tuntea sienisatoihin vaikuttavat tekijät. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli valmistaa empiirisiä malleja ennustamaan vuosittaisia sienisatoja.

Ilmastomuuttujien, kuten sademäärän, lämpötilan, haihdunnan, vedensitomiskapasiteetin ja pilvisyyden, on havaittu vaikuttavan sienisatoihin eri puolilla maailmaa tehdyissä tutkimuksissa. Ilmastomuuttujien lisäksi on kuitenkin tunnistettava myös bioottisten (elollisten) muuttujien vaikutukset sienisatoihin. Puuston ominaisuudet, ja siten myös metsänhoidolliset toimenpiteet, vaikuttavat erityisesti mykorritsasienten (juurisienten) satoihin, koska kyseiset sienet elävät symbioosissa puiden kanssa.

Mustikat parantavat verisuonten endoteelin toimintaa

Männyn yhdisteistä apua syövän ehkäisyyn

Puolukka- ja karpalotiivisteet hyviä säilöntäaineita

Mustikan ja puolukan satojen ennustamista mallinnettiin

Mustikan polyfenolit kestävät teollisen kuumennuksen

Modelling bilberry and cowberry yields in Finland: different approaches to develop models for forest planning calculations

Marjut Turtiainen School of Forest Sciences Faculty of Science and Forestry University of Eastern Finland Academic dissertation

Luonnontuotteiden käyttö kokkien koulutusohjelmassa ja ravintoloissa

Sonja Irene Haapakoski LUONNONTUOTTEIDEN KÄYTTÖ KOKKIEN KOULUTUSOHJELMASSA JA RAVINTOLOISSA

Saadaanko resveratrolilisällä hyödyllinen vaikutus tyypin 2 diabeetikoille ja elimistön krooniseen tulehdustilaan

Kumar BJ, Joghee NM. Resveratrol supplementation in patients with type 2 diabetes mellitus: A prospective, open label, randomized controlled trial. Int Res J Pharm 2013;4(8):245-249. Wang B, Sun J, Ma Y, Wu G, Tian Y, Shi Y, Le G: Resveratrol preserves mitochondrial function, stimulates mitochondrial biogenesis and attenuates oxidative stress in regulatory T cells of mice fed a high-fat diet. J Food Sci 2014;79(9):H1823-H1831.

Päivittäinen mustikoiden käyttö laskee verenpainetta ja vähentää valtimojäykkyyttä postmenopausaalisilla naisilla

Lähde: Johnson SA, Figueroa A, Navaei N, Wong A, Kalfon R, Ormsbee LT, Feresin RG, Elam ML, Hooshmand S, Playton ME, Arjmandi BH. Daily blueberry consumption improves blood pressure and arterial stiffness in postmenopausal women with pre and stage 1-hypertension: A randomized, double-blind, placebo-controlled clinical trial. J Acad Nutr Diet 2015 (in press, http://dx.doi.org/10.1016/j.jand.2014.11.001)

Keski-ikäisen runsaasti flavonoideja sisältävä ruokavalio saattaa edistää terveyttä vielä vanhemmalla iälläkin

Lähde: Cécilia Samieri, Qi Sun, Mary K Townsend, Eric B Rimm, Francine Grodstein. 2014. Dietary flavonoid intake at midlife and healthy aging in women. American Society for Nutrition.

Marjat osaksi terveellistä ruokavaliota jo pienestä pitäen

Tapiainen T, Paalanne N, Arkkola T, Renko M, Pokka T, Kaijalainen T, Uhari M. 2014. Diet as a Risk Factor for Pneumococcal Carriage and Otitis Media: A Cross-Sectional Study among Children in Day Care Centers. PLoS One. 2014 Mar 5;9(3):e90585.

Potentiaalisia antioksidantteja tärkeää tutkia useammalla eri menetelmällä

Kallio T, Kallio J, Jaakkola M, Maki M, Kilpelainen P, Virtanen V. Urolithins display both antioxidant and pro-oxidant activities depending on assay system and conditions. J Agric Food Chem 2013;61:10720-10729.

Antioksidantteja pidetään usein terveyttä edistävinä, nuorentavina superaineina. Antioksidantti-leimaa ei kuitenkaan pitäisi lyödä mihinkään ruoka-aineeseen hätiköiden – tarkemmassa tarkastelussa antioksidantti saattaakin osoittautua pro-oksidantiksi, josta voi olla jopa haittaa solujen normaalille toiminnalle.

Kversetiinillä ja C-vitamiinilla bakteereja vastaan

Kallio J, Jaakkola M, Maki M, Kilpelainen P, Virtanen V. Vitamin C inhibits staphylococcus aureus growth and enhances the inhibitory effect of quercetin on growth of Escherichia coli in vitro. Planta Med 2012;78:1824-1830.

Juolukka, puolukka, karpalo, tee ja omena sisältävät kversetiiniä, joka yhdessä C-vitamiinin kanssa saattaa tarjota luonnonmukaisen keinon torjua ruokamyrkytyksiä ja muita bakteeri-infektioita. Etenkin stafylokokki on herkkä tuhoutumaan näiden luontaisten tehoaineiden vaikutuksesta.

Suomalaistutkimukset tukevat marjojen käyttöä bakteeritulehdusten ehkäisyssä

Toivanen M, Huttunen S, Lapinjoki S, Tikkanen-Kaukanen C. Inhibition of adhesion of Neisseria meningitidis to human epithelial cells by berry juice polyphenolic fractions. Phytother Res 2011;25:828-832.

Suomalaistutkimukset tukevat marjojen käyttöä bakteeritulehdusten ehkäisyssä

Toivanen M, Huttunen S, Lapinjoki S, Tikkanen-Kaukanen C. Inhibition of adhesion of Neisseria meningitidis to human epithelial cells by berry juice polyphenolic fractions. Phytother Res 2011;25:828-832.

Suomalaistutkimukset tukevat marjojen käyttöä bakteeritulehdusten ehkäisyssä

Riihinen K, Ryynanen A, Toivanen M, Kononen E, Torronen R, Tikkanen-Kaukanen C. Antiaggregation potential of berry fractions against pairs of Streptococcus mutans with Fusobacterium nucleatum or Actinomyces naeslundii. Phytother Res 2011;25:81-87.

Suomalaistutkimukset tukevat marjojen käyttöä bakteeritulehdusten ehkäisyssä

Huttunen S, Toivanen M, Arkko S, Ruponen M, Tikkanen-Kaukanen C. Inhibition activity of wild berry juice fractions against Streptococcus pneumoniae binding to human bronchial cells. Phytother Res 2011;25:122-127.

Yrttivalmisteiden ja luontaistuotteiden käyttö ikääntyneillä edellyttää asiantuntemusta

de Souza Silva JE, Santos Souza CA, da Silva TB, Gomes IA, Brito GD, de Souza Araujo AA, de Lyra-Junior DP, da Silva WB, da Silva FA. Use of herbal medicines by elderly patients: A systematic review. Arch Gerontol Geriatr 2014, heinäkuu.

Luonto tarjoaa monia tehoaineita, joilla on vaikutusta terveyteen. Valmisteissa nämä aineet ovat vielä tiivistetymmässä muodossa kuin ruoassa sellaisenaan. Käytön tulisikin olla harkittua etenkin silloin, jos käyttäjällä on jo olemassa olevia sairauksia tai jatkuvia lääkityksiä. Suomessa tilanne on verraten hyvä ja käyttäjät pääosin valveutuneita.

Runsas kasvistenkäyttö on yhteydessä alempaan kuolleisuuteen

Hjartaker A, Knudsen MD, Tretli S, Weiderpass E. Consumption of berries, fruits and vegetables and mortality among 10,000 Norwegian men followed for four decades. Eur J Nutr 2014.

Runsaasti kasviksia syövillä on pienempi riski kuolla ennenaikaisesti. Kasvisten käytön ja kuolleisuuden riski vaihtelee jonkin verran sairaudesta ja kasviksen laadusta riippuen. Hyvään alkuun pääsee kuitenkin syömällä 5 annosta päivässä, ja osan annoksista tuoreena.

Marjojen polyfenolit imeytyvät vaihtelevasti, mutta vaikuttavia aineita ja vaikutusmekanismeja vielä tarkennettava

Del Rio D, Borges G, Crozier A. Berry flavonoids and phenolics: bioavailability and evidence of protective effects. Br J Nutr 2010;104 Suppl 3:S67-90.

Katsaus tarjoaa kattavan kuvan marjojen sisältämien fenolisten yhdisteiden eli polyfenolien imeytymisestä ja vaikutuksista elimistössä. Mukana on sekä solumalleilla tehtyjä tutkimuksia että eläimillä ja ihmisillä tehtyjä kokeita.

Mitä eroa on metsämustikalla ja pensasmustikalla?

Burdulis D, Sarkinas A, Jasutiene I, Stackevicene E, Nikolajevas L, Janulis V. Comparative study of anthocyanin composition, antimicrobial and antioxidant activity in bilberry (Vaccinium myrtillus L.) and blueberry (Vaccinium corymbosum L.) fruits. Acta P

Metsämustikka ja pensasmustikka ovat kuin kaksi marjaa - päällisin puolin ainoa ero niiden välillä vaikuttaisi olevan marjojen koko. Mustikat kuitenkin poikkeavat toisistaan myös koostumuksensa puolesta.

Diabetestutkijat kiinnostuivat marjoista

Eid HM, Ouchfoun M, Brault A, Vallerand D, Musallam L, Arnason JT, Haddad PS. Lingonberry (Vaccinium vitis-idaea L.) Exhibits Antidiabetic Activities in a Mouse Model of Diet-Induced Obesity. Evid Based Complement Alternat Med 2014;2014:645812.

Diabeteksen ehkäisykeinojen tutkimuksessa ei mikään kivi jää kääntämättä. Marjoilla ei ravitsevuudestaan huolimatta vielä ole EU:ssa hyväksyttyjä terveysväitteitä, mutta tulevaisuudessa saatamme hyvinkin hyödyntää niitä aineenvaihdunnan suojana liiallista rasvaa ja sokeria vastaan. Kanadassa tutkitaan mahdollisuutta käyttää lääkkeiden sijaan puolukkaa alkuperäisväestössä, jolle kansanlääkintä on mieluisin tapa hoitaa terveyttä.

Marjojen tulehdusta lievittävä vaikutus voi auttaa ehkäisemään kroonisia kansansairauksia

Joseph SV, Edirisinghe I, Burton-Freeman BM. Berries: Anti-inflammatory Effects in Humans . J Agric Food Chem 2014; 62(18): 3886-3903.

Vanha kehotus nauttia kasvikunnan tuotteita kaikissa sateenkaaren väreissä pitää edelleen paikkansa. Tummilla marjoilla näyttäisi tuoreen katsauksen mukaan olevan johdonmukaisesti tulehdusta vähentävä vaikutus, josta voi olla hyötyä sekä sairauksien ehkäisyssä että niiden hoidossa.

Tiukka kuri ei lisää lasten kasvisten syöntiä

Baranowski T, Beltran A, Chen TA, Thompson D, O'Connor T, Hughes S, Diep C, Baranowski JC. Predicting use of ineffective vegetable parenting practices with the Model of Goal Directed Behavior. Public Health Nutr 2014;1-8.

Vanhemmilla on tärkeä rooli lasten ruokailutottumusten muovaajina ja monet vanhemmat pyrkivätkin ohjaamaan lastaan kohti terveempiä tapoja. Uusi tutkimus antaa lisätietoa eri kasvatuskeinojen toimivuudesta. Demografiset tekijät, kuten koulutus tai tulotaso, eivät juuri selittäneet ruokakasvatuksen tehottomuutta. Tutkijat lähestyivät aihetta siitä näkökulmasta, mitkä valinnat selittävät ruokakasvatuksen toimimattomuutta – ja löysivätkin joukon enemmän tai vähemmän suositeltavia keinoja.

Hedelmien, marjojen ja vihannesten käytön suhde tyypin 2 diabeteksen esiintymiseen suomalaisilla miehillä

Mursu, J., Virtanen, J.K., Tuomainen, T.-P., Nurmi, T. ja Voutilainen, S. Intake of fruit, berries, and vegetables and risk of type 2 diabetes in Finnish men: the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study1-4. American Journal of Clinical Nutrition

Suomalaisilla miehillä tehdyn tutkimuksen mukaan hedelmät ja vihannekset, erityisesti marjat, voivat vähentää tyypin 2 diabetesriskiä. Eniten marjoja syövien henkilöiden sairastumisriski oli 35 % pienempi kuin vähiten marjoja käyttävien.

Ellagitanniineja sisältävien marjojen vaikutukset saattavat riippua suoliston bakteerikannasta

Puupponen-Pimia R, Seppanen-Laakso T, Kankainen M, Maukonen J, Torronen R, Kolehmainen M, Leppanen T, Moilanen E, Nohynek L, Aura AM, Poutanen K, Tomas-Barberan FA, Espin JC, Oksman-Caldentey KM. Effects of ellagitannin-rich berries on blood lipids, gut m

Kotitalouksien sienestyspäätöksiin vaikuttavat tekijät Itä- ja Pohjois-Suomessa

Timo Könönen. Metsätieteen pro gradu: Kotitalouksien sienestyspäätöksiin vaikuttavat tekijät Itä- ja Pohjois-Suomessa. Itä-Suomen yliopisto, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, Joensuu 2013.

Mustikka vähentää tulehdusta metabolisessa oireyhtymässä

Kolehmainen M, Mykkanen O, Kirjavainen PV, Leppanen T, Moilanen E, Adriaens M, Laaksonen DE, Hallikainen M, Puupponen-Pimia R, Pulkkinen L, Mykkanen H, Gylling H, Poutanen K, Torronen R. Bilberries reduce low-grade inflammation in individuals with features of metabolic syndrome. Mol Nutr Food Res 2012;56:1501-1510.

Antioksidanttimittauksissa huomioitava uuttomenetelmä

Jaakkola, Mäki, Virtanen, Oxygen radical capacity (ORAC) of bilberry (Vaccinium myrtillus) powder and nettle (Urtica diodica) seed, XXV! International Conference on Polyphenols, 23-26.7. 2012, Polyphenol Communications 2012, Vol. 1/T1.36, p. 183-184.

Mitattaessa marja- ja yrttiuutteiden ORAC-arvoa on tärkeää huomioida uuttamisessa käytetty menetelmä.

Metsämustikkauute suojaa stressin aiheuttamalta maksavauriolta

Bao L, Abe K, Tsang P, Xu JK, Yao XS, Liu HW, Kurihara H. Bilberry extract protect restraint stress-induced liver damage through attenuating mitochondrial dysfunction. Fitoterapia 2010 Jul 8.

Marja-ateriat ja metabolisen oireyhtymän riskitekijät

Lehtonen HM, Suomeja JP, Tahvonen R, Vaarno J, Venojärvi M, Viikari J, Kallio H. Berrymeals and risk factors associated with metabolic syndrome. Eur J Clin Nutr 2010 Jun;64(6):614-21.

Neisseria meningitidis -bakteerin pilusten sitoutuminen marjojen polyfenolifraktioihin

Toivanen M, Ryynänen A, Huttunen S, Duricova J, Riihinen K, Törrönen R, Lapinjoki S, Tikkanen-Kaukanen C. Binding of Neisseria meningitidis Pili to Berry Polyphenolic Fractions. J Agric Food Chem 2009:5; 3120–3127.

Marjat saattavat tarjota uuden keinon torjua bakteereja ilman pelkoa antibioottiresistenssistä.

Yleisimmissä kasvikunnan tuotteissa esiintyvät proantosyanidiinit

Hellström K, Törrönen R, Mattila P. Proanthocyanidins in common food products of plant origin. J Agric Food Chem 2009: 57; 7899-790.

Tutkijat määrittivät 99:stä Suomessa yleisesti saatavilla olevasta ruoka-aineesta niiden proantosyanidien pitoisuuden. Proantosyanideja löytyi 49 tuotteesta, ja parhaimpia lähteitä olivat marjat, kaakao ja sitrushedelmiä lukuun ottamatta hedelmät.

Tyrnimarjan siemenöljyn suojaava vaikutus hiilitetrakloridin aiheuttamalta maksavauriolta hiirillä

Protective effects of seabuckthorn (Hippoph ae rhamnoides L.) seed oil against carbon tetrachloride-induced hepatotoxicity in mice. Hsu YW, Tsai CF, Chen WK, Lu FJ. Food Chem Toxicol. 2009 Jun 11.

Tutkimuksessa selvitettiin tyrnin siemenöljyn vaikutusta maksan suojaamisessa hiilitetrakloridin aiheuttamalta vauriolta hiirillä. Tulosten mukaan suun kautta nautittu tyrninsiemenöljy vähensi merkitsevästi aineenvaihdunnan tilaa kuvaavien maksaentsyymien ja veren lipidien pitoisuuksia.

Tyrninsiemenöljyn turvallisuus ja terapeuttinen tehokkuus palovammojen hoidossa rotilla

Upadhyay NK, Kumar R, Mandotra SK, Meena RN, Siddiqui MS, Sawhney RC, Gupta A.Safety and healing efficacy of Sea buckthorn (Hippophae rhamnoides L.) seed oil on burn wounds in rats. Food Chem Toxicol. 2009 Jun;47(6):1146–53.

Tyrninsiemenöljy tehostaa merkitsevästi haavan paranemista rotilla eikä käytettynä aiheuta sivuvaikutuksia tai vaurioita elimistöä.

Inositolit ja metyyli-inositolit tyrnimarjassa

Kallio H, Lassila M, Järvenpää E, Haraldsson GG, Jonsdottir S, Yang B.Inositols and methylinositols in sea buckthorn (Hippophaë rhamnoides) berries. J Chromatogr B Analyt Technol Biomed Life Sci. 2009 May 15;877(14–15):1426–32.

Mustikan antosyaaneilla saattaa olla kasvaimilta suojaavaa vaikutusta

Teller N, Thiele W, Marczylo TH, Gescher AJ, Boettler U, Sleeman J, Marko D. Suppression of the kinase activity of receptor tyrosine kinases by anthocyanin-rich mixtures extracted from bilberries and grapes. J Agric Food Chem. 2009 Apr 22;57(8):3094 –101.

Luonnonmarja-alalla tarvitaan lisää pohjoismaista yhteistyötä

Paassilta M, Moisio S, Jaakola L & Häggman H. Pohjoismainen luonnonmarja-ala Kyselytutkimus yritystenvälisestä yhteistyöstä . Oulun yliopisto, Arktiset Aromit ry, New Nordic Food, Nordic Innovation Centre 2009.

Kyselynä toteutettu tutkimus valottaa luonnonmarja-alan yritysten halukkuutta yhteistyöhön ja yhteistyön käytännön toteutusta.

Kasvien polyfenolien antioksidanttivaikutus

Salminen, H. 2009. Effect of phenolic-rich plant materials on protein and lipid oxidation reactions. Väitöskirja. EKT-sarja 1444. Helsingin yliopisto. Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos.

Pienten tyrnimarja-annosten vaikutus veren kolesteroli-, triglyseridi- ja flavonolitasoihin terveillä aikuisilla

Larmo PS, Yang B, Hurme SAM, Alin JA, Kallio HP, Salminen EK, Tahvonen RL. Effect of a low dose of sea buckthorn berries on circulating concentrations of cholesterol, triacylglycerols, and flavonols in healthy adults. Eur J Nutr 2009, March.

Tyrnimarja on hyvä flavonolien lähde. Kuitenkaan tässä tutkimuksessa käytöllä ei ollut vaikutusta veren rasva-arvoihin terveillä aikuisilla.

Antosyaaninen metabolia fenolisiksi hapoiksi ihmiselimistössä

Nurmi T, Mursu J, Heinonen M, Nurmi A, Hiltunen R, Voutilainen S. Metabolism of Berry Anthocyanins to Phenolic Acids in Humans J. Agric. Food Chem. 2009, 57, 2274–2281.

Tutkimuksessa selvitettiin marjojen antosyaanien metaboliaa fenolisiksi hapoiksi ihmisen aineenvaihdunnassa.

Marjojen syönti edistää sydänterveyttä

Erlund I, Koli R, Alfthan G, Marniemi J, Puukka P, Mustonen P, Mattila P, Jula A. Favorable effects of berry consumption on platelet function, blood pressure, and HDL cholesterol. Am J Clin Nutr 2008:87;323–331.

Mustikan ja pensasmustikan fenoliset yhdisteet kasvin eri osissa

Riihinen, K., Jaakola, L., Kärenlampi, S. ja Hohtola, A. Organ-specific distribution of Phenolic compounds in bilberry (Vaccinium myrtillus) and ´northblue´ blueberry (Vaccinium corymbosum x V. angustifolium). Food Chem. 2008;110:156-160.

Mustikan ja pensasmustikan kaikki osat voisivat olla potentiaalisia fenolisten yhdisteiden lähteitä joko ravintokasveina tai lääketeollisuuden raakaaineina.

Boletus-sukuisten tattien lipidien ja rasvahappojen koostumus

Hanuš, L., Shkrob, I. ja Dembitsky, V. 2008. Lipids and fatty acids of wild edible mushrooms of the genus Boletus. J. Food Lipids 15: 370-383.

Kuumennuksen vaikutus mustikan antosyaani- ja antosyanidipitoisuuteen sekä antioksidanttiaktiivisuuteen

Yue X ja Xu Z. Changes of anthocyanins, anthocyanidins and antioxidant activity in bilberry extract during dry heating. J Food Sci. 2008;73: 494-499.

Tutkimuksessa tarkasteltiin kymmenen mustikan antosyaanin lämpökestävyyttä eri lämpötiloissa, 80, 100 ja 125 °C. Tuhoutuminen kiihtyi huomattavasti lämpötilan noustessa 125 asteeseen.

Karpalon virtsatietulehdusta ehkäisevät yhdisteet

Howell, A. 2007. Bioactive compounds in cranberries and their role in prevention of urinary tract infections. Mol. Nutr. Food Res.51:732-737.

Karpalon kyky ehkäistä virtsatietulehduksia on tunnettu kauan, ja nykytietämyksen mukaan vaikutus saattaa johtua karpalon proantosyanideista. Ympärivuorokautisen suojan saa, kun 100-prosenttista karpalomehua nautitaan päivittäin 240–300 ml, kahdessa erässä.

Marjojen fenoliyhdisteiden antioksidanttiaktiivisuus ja antimikrobiologinen vaikutus

Heinonen, M. Antioxidant activity and antimicrobial effect of berry phenolics – a Finnish perspective. Mol. Nutr. Food Res. (2007)51:684-691.

Marjojen bioaktiiviset fenoliyhdisteet, kuten tanniinit ja fenolihappot, ovat saaneet kiinnostusta osakseen mahdollisten terveyteen vaikuttavien ominaisuuksiensa ansiosta. Fenoliyhdisteillä voi olla elimistössä antioksidantti- ja antimkrobivaikutusta, ja ne voivat vaikuttaa edullisesti myös elintarvikkeen säilyvyyteen, rakenteeseen, väriin ja muihin aistittaviin ominaisuuksiin.

Yrttien keruutuotealan elintarvikehygieeninen laadunhallinta

Tanja Taralainen, Opinnäytetyö Ympäristöteknologian koulutusohjelma, Mikkelin ammattikorkeakoulu Maaliskuu 2007