Järjestä: viitteen mukaan | ajan mukaan

Kanadan pensasmustikan flavonoidien vaikutus lasten ja nuorten aikuisten mielialaan

Flavonoidipitoinen ruoka on yhdistetty alentuneeseen riskiin sairastua masennukseen. Alentunutta masennusriskiä on selitetty flavonoidien hyödyllisillä vaikutuksilla toiminnanohjaukseen. Toiminnanohjaus sisältää useita kognitiivisia perustoimintoja kuten työmuistin, suunnittelun, ongelmanratkaisun, kognitiivisen joustavuuden, tarkkaavaisuuden ja ajattelun, ja vaikuttaa sitä kautta myös ihmisen käytökseen.

Lue lisää

Mustaherukkaan ja puolukkaan lisätyn sokerin vaikutus veren sokerin, insuliinin ja rasvahappojen pitoisuuteen

Marjat ja marjatuotteet ovat oleellinen polyfenolien, erityisesti antosyanidiinien, ellagitanniinien ja proantosyanidiinien, lähde osana pohjoista ruokavaliota. Marjat sisältävät vähän hiilihydraatteja (glukoosia ja fruktoosia) ja niillä onkin vain vaimea vaikutus verensokeriarvoihin. Marjoja kuitenkin nautitaan usein lisätyn sokerin kanssa. Sokerin lisääminen peittää alleen marjojen happaman maun ja lisää niiden käyttöä, mutta toisaalta voi vähentää marjoista saatavia terveyshyötyjä.

Lue lisää

Variksenmarjan flavonoidit ja niiden terveyttä edistävät vaikutukset

Tutkijat ovat kohdistaneet viime vuosina huomionsa huonommin tunnettuihin ja maailmalla vähemmän hyödynnettyihin syötäviin marjoihin. Tällaisia marjoja ovat muun muassa variksenmarja, puolukka ja pihlajanmarja. Villit marjat sisältävät usein enemmän antioksidantteja ja terveellisiä fenoliyhdisteitä viljeltyihin sukulaisiinsa verrattuna. Erityisesti variksenmarja (Empetrum nigrum) sisältää runsaasti antioksidantteja.

Lue lisää

Mustikka pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin

Mustikka (Vaccinium myrtillus) tunnetaan hyvänä antosyaanin, klorogeenihappojen, flavonoidien, linoleenihappojen, pterostilbeenien ja vitamiinien lähteenä. Tutkimukset ovat osoittaneet mustikan tehon useiden kroonisten tautien, kuten sydän- ja verisuonitautien, syövän, diabeteksen, kohonneen verenpaineen, ylipainoisuuden ja metabolisen oireyhtymän ehkäisyssä.

Lue lisää

Marjasatomallien toimivuus satojen ennustamisessa

Metsänomistajat ja metsäalan sidosryhmät tarvitsevat päätöstensä tueksi monenlaista tietoa metsästä. Nykyään ollaan kiinnostuneita puuntuoton lisäksi myös muista metsän tarjoamista asioista kuten marjoista, sienistä, monimuotoisuudesta, virkistyskäytöstä ja hiilen sitomisesta. Metsäsuunnittelussa voidaankin nykyään ottaa huomioon erilaiset metsän tuotteet ja palvelut. Tällainen metsäsuunnittelu edellyttää numeerisia malleja, joiden avulla voidaan ennustaa erilaisten ekosysteemipalveluiden, esimerkiksi marjasatojen, kehitystä.

Lue lisää

Hilla hillitsee syöpäkasvainten muodostumista

Suolistosyövät ovat toiseksi yleisin syöpäsairaus Euroopassa ja kolmanneksi yleisin syöpätyyppi Suomessa eturauhas- ja rintasyöpien jälkeen. Tiedemaailmassa etsitään kuumeisesti uusia keinoja estää syövän muodostuminen ja leviäminen. Marjat sisältävät antikarsinogeenisia eli syöpää ehkäiseviä ainesosia, ja eläinmallitutkimusten perusteella marjat näyttäisivätkin torjuvan suolistosyövän kehittymistä. Ilmiön taustalla olevaa mekanismia ei kuitenkaan vielä täysin tunneta.

Lue lisää

Antosyaanien ja flavanonien saannin yhteys miesten sydän- ja verisuonitauteihin

Tutkimukset ovat osoittaneet, että hedelmien ja marjojen syönti saattaa vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Tarkkaan ei kuitenkaan tiedetä, mitkä hedelmät ja marjat, ja mitkä niiden sisältämät ainesosat, aiheuttavat merkittävimmät terveyshyödyt. Aiempien tutkimustuloksien perusteella erityisesti mustikat ja viinirypäleet vähentävät riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, ja flavonoidit näyttelevät merkittävää roolia muun muassa sydämen pintakudoksen toiminnan edistämisessä, verenpaineen hallinnassa ja insuliiniherkkyydessä. Siten flavonoidit saattavat olla myös keskeisiä vaikuttajia, jotka alentavat riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Useimmat tutkimukset, joissa on selvitetty flavonoidien saannin yhteyttä sydän- ja verisunitauteihin, ovat keskittyneet naisiin. Siksi tämän tutkimuksen kohdepopulaatioksi valittiin miehet. Tutkimuksen alkuoletus oli, että flavonoidien runsas nauttiminen johtaa pienentyneeseen sydäninfarkti- ja aivohalvausriskiin.

Lue lisää

Flavonoidien nauttiminen saattaa pienentää naisten masennusriskiä

Masennus ja sen aiheuttama työkyvyttömyys on maailmanlaajuisesti vakava kansantaloudellinen uhka. Vaikka suuri osa potilaista vastaa hoitoon positiivisesti, erilaiset jälkioireilut ja toimintahäiriöt ovat yleisiä, varsinkin ikääntyneellä väestönosalla. Siksi tehokkaat masennusta ennaltaehkäisevät keinot ovat olleet enenevissä määrin tutkijoiden kiinnostuksen kohteena.

Lue lisää

Tulehduksia estävän ja oksidatiiviselta stressiltä suojaavan ruokavalion yhteys diabetekseen

Tulehdusreaktiot ja oksidatiivinen stressi ovat keskeisiä vaikuttimia diabeteksen taustalla. Kovin tarkkaan ei kuitenkaan tiedetä, miten ravinnon eri ainesosat vaikuttavat tulehdusreaktioihin ja oksidatiiviseen stressiin ja sitä kautta diabeteksen puhkeamiseen. Useimmat tutkimukset ovat keskittyneet arvioimaan yksittäisten ravintoaineiden vaikutusta diabetesriskiin, vaikka olisi tärkeää selvittää myös kokonaisten ruokavalioiden vaikutuksia diabeteksen kehittymiseen. Tässä tutkimuksessa keskityttiinkin tutkimaan tulehduksia estävän (anti-inflammatorisen) ja oksidatiiviselta stressiltä suojaavan (antioksidanttisen) ruokavalion yhteyttä diabetekseen.

Lue lisää

Marjojen kversetiini alentaa verenpainetta

Kversetiini on flavonoli, joka antioksidanttisen vaikutuksensa ansiosta tuhoaa vapaita radikaaleja ja estää monien bakteerien ja virusten kasvua. Lisäksi kversetiinit estävät histamiinin eritystä, eli ne toimivat ns. luonnollisina antihistamiineina. Suomalaisista luonnonmarjoista kversetiiniä esiintyy erityisesti juolukassa, karpalossa ja tyrnissä.

Lue lisää

Karpalon vaikutukset suolen bakteeriyhteisöihin ja verenkiertoelimistöön

Lähde: Blumberg, J., Basu, A., Krueger, C., Lila, M., Neto, C., Novotny, J., Reed, J., Rodriguez-Mateos, A. & Toner, C. (2016): Impact of cranberries on gut microbiota and cardiometabolic health: proceedings of the cranberry health research conference 2015. Advances in Nutrition 2016;7(Suppl): 759S–70S; doi: 10.3945/an.116.012583.

Karpalo on paljon muutakin kuin hapan ja kirpeä marja! Uunituoreeseen katsausartikkeliin on koottu yhteenveto viimeisen viiden vuoden aikana tutkituista karpalon vaikutuksista suoliston mikrobikantaan ja verenkierron toimintaan.

Lue lisää

Karpalon flavonoidit estävät bakteerien kiinnittymisen ja siten hillitsevät bakteeri-infektioita

Lähde: Gupta, P., Song, B., Neto, C. & Camesano, T. (2016): Atomic force microscopy-guided fractionation reveals the influence of cranberry phytochemicals on adhesion of Escherichia coli. The Royal Society of Chemistry Journal Food & Function 7: 2655–2666.

Yhdysvaltalaistutkijoiden tekemä tutkimus paljastaa uusia asioita karpalomehun vaikutuksista bakteeri-infektioihin. Tulokset avaavat mielenkiintoisia näkymiä antibioottitutkimuksen saralla.

Lue lisää

Tyrnin proantosyanidiinit edistävät silmien terveyttä

Silmän verkkokalvo eli retina on silmän aistiva osa, jossa tappi- ja sauvasolut sijaitsevat. Vaikka näkyvän valon kohdistuminen silmän verkkokalvolle on edellytys näkemiselle, voimakas näkyvä valo ja erityisesti sen lyhyet aallonpituudet voivat kuitenkin vahingoittaa verkkokalvoa ja sen herkkiä aistinsoluja. Useat tutkimukset ovat esittäneet, että valostressin aiheuttamat vauriot saattavat johtaa silmänpohjan ikärappeumaan, joka on maailman yleisin näkövammaisuuden aiheuttaja.

Lue lisää

Marjojen ellagitanniinit syövän ehkäisyssä

Erilaiset syöpäsairaudet ovat edelleen maailman toiseksi yleisin kuolinsyy heti sydänsairauksien jälkeen. On arvioitu, että seuraavan 15 vuoden aikana uusien syöpätapauksien määrä kasvaa jopa 70 prosenttia. Siksi tarvitaan uusia, innovatiivisia syövän ehkäisy- ja hoitomenetelmiä.

Lue lisää

Ravinnon polyfenolien muuttuminen aineenvaihduntatuotteiksi

Lähde: Vetrani, C., Rivellese, A.A., Annuzzi, G., Adiels, M., Borén, J., Mattila, I., Orešič, M. & Aura, A. (2016): Metabolic transformations of dietary polyphenols: comparison between in vitro colonic and hepatic models and in vivo urinary metabolites. Journal of Nutritional Biochemistry, doi: 10.1016/j.jnutbio.2016.03.007.

Lue lisää

Kuusi uutta tutkimusta vadelman terveysvaikutuksista

San Diegossa järjestettiin huhtikuun 2016 alussa tieteellinen konferenssi "Experimental Biology". Konferenssissa esiteltiin kuusi uutta tutkimusta vadelman terveysvaikutuksista. Tutkimuksien vadelma oli amerikkalainen vadelma (Rubus strigosus), joka on hyvin läheistä sukua eurooppalaiselle vadelmalle (Rubus idaeus). Kaikki tutkimukset on julkaistu konferenssitiivistelminä sarjassa "Federation of American Societies for Experimental Biology".

Lue lisää

Mies: syö marjoja ja vältä erektio-ongelmat

Lähde: Cassidy, A., Franz, M. & Rimm, E.B. (2016): Dietary flavonoid intake and incidence of erectile dysfunction. American Journal of Clinical Nutrition, doi 10.3945/ajcn.115.122010.

Erektio-ongelmat ovat yleisimpiä miesten seksuaaliongelmia; niitä esiintyy noin 33–52 prosentilla miesväestöstä. Verenkiertoperäinen syy on yleisin erektiohäiriön aiheuttaja. Riskitekijät ovat hyvin samankaltaisia kuin sydän- ja verisuonitaudeilla: korkea verenpaine, ylipaino ja tupakointi lisäävät erektio-häiriöitä. Aikaisempien tutkimuksien perusteella terveellisellä ruokavaliolla, riittävällä liikunnalla ja statiinihoidolla eli kolesterolin syntymistä estävällä lääkeaineella voidaan vähentää myös erektiohäiriöitä.

Tutkimuksien perusteella myös näyttäisi siltä, että Välimeren ruokavaliolla on positiivinen vaikutus erektion onnistumiseen. Välimeren ruokavalio sisältää viljaa, hedelmiä, vihanneksia, pähkinöitä, palkokasveja ja oliiviöljyä, ja siten ruokavalio sisältää myös runsaasti flavonoideja, jotka voivat selittää osan kyseisen ruokavalion suotuisista vaikutuksista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia flavonoidien yhteyttä erektion onnistumiseen.

Lue lisää

Pitkä seurantatutkimus osoitti flavonoidien yhteyden painonhallintaan

Lähde: Bertoia, M.L., Rimm, E.B., Mukamal, K.J., Hu, F.B., Willet, W.C. & Cassidy, A. (2016): Dietary flavonoid intake and weight maintenance: three prospective cohorts of 124 086 US men and women followed for up to 24 years. BMJ 2016, 352:i17.

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet selvän yhteyden painonhallinnan ja tiettyjen hedelmien, marjojen ja vihannesten syönnin välillä. Esimerkiksi kasvanut mustikoiden, omenoiden, päärynöiden, luumujen, mansikoiden, viinirypäleiden, paprikoiden ja sellerin syönti on helpottanut painonhallintaa. Eläinmallit ja ihmisillä tehdyt lyhyen aikavälin tutkimukset ovat osoittaneet, että marjoista, hedelmistä ja vihanneksista saatavat flavonoidit vähentävät energiansaantia, lisäävät glukoosin imeytymistä lihassoluihin ja vähentävät glukoosin imeytymistä rasvakudokseen. Lisäksi flavonoidit saattavat vähentää rasvan imeytymistä, lisätä energiankulutusta ja hillitä rasvasolujen muodostumista. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, vaikuttaako tiettyjen flavonoidien saanti painonmuutoksiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä hedelmät ja vihannekset edistävät eniten painonhallintaa. Jo pieni painonlisäys kasvattaa riskiä sairastua verenpainetautiin, sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja syöpään. Siksi on tärkeää etsiä keinoja pitkäaikaiseen ja pysyvään painonhallintaan.

Lue lisää

Fermentointi ja kuivafraktiointi lisäävät lakan bioaktiivisuutta

Lähde: Puupponen-Pimiä, R., Nohynek, L., Juvonen, R., Kössö, T., Truchado, P., Westerlund-Wikström, B., Leppänen, T., Moilanen, E. & Oksman-Caldentey, K-M (2016): Fermentation and dry fractionation increase bioactivity of cloudberry (Rubus chamaemorus). Food Chemistry 197: 950–958.

Mikrobien avulla tapahtuvaa fermentaatiota (käymistä) käytetään paljon kasviperäisen materiaalin käsittelyssä, sillä se parantaa ruuan koostumusta, makua, bioaktiivisuutta ja säilymisaikaa. Mikrobiavusteinen fermentointi on lupaava keino muuntaa fenolisia yhdisteitä ja siten parantaa marjatuotteiden bioaktiivisuutta. Aikaisemmin on havaittu, että puolukan fermentointi Hanseniaspara uvarum -hiivasienen kanssa lisäsi luontaisen säilöntäaineen, bentsoehapon, määrää. Lakka sisältää suuria määriä ellagihappoja ja ellagitanniineja, joilla on aikaisempien tutkimuksien perusteella merkittävä rooli sairauksien ehkäisyssä. Ellagitanniinit näyttäisivät muun muassa vaikuttavan suotuisasti aivojen toimintaan, hidastavan Altzheimerin taudin kehitystä, ehkäisevän vatsan tulehduksia ja vähentävän mikrobien kasvua.

Lue lisää

Marjat ylipainoisuutta ja aineenvaihdunnan häiriöitä torjumassa

Lähde: Heyman, L., Axling, U., Blanco, N., Sterner, O., Holm, C. & Berger, K. (2014): Evaluation of Beneficial Metabolic Effects of Berries in High-Fat Fed C57BL/6J Mice. Journal of Nutrition and Metabolism, vol. 2014.

Viime vuosikymmenien aikana paino-ongelmat ja aikuistyypin diabetes (ns. kakkostyypin diabetes) ovat yleistyneet merkittävästi. Ylipaino on aikuistyypin diabeteksen merkittävin riskitekijä; 90 % kakkostyypin diabetekseen sairastuneista kärsii ylipainosta. Riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen voi pienentää terveellisen ruokavalion ja riittävän liikunnan avulla. Nykyään ollaankin enenevissä määrin kiinnostuneita ylipainoa estävistä ruokavalioista.

Runsaasti polyfenoleja sisältävät ruoka-aineet (hedelmät, vihannekset, marjat) on yhdistetty pienentyneeseen riskiin sairastua aikuistyypin diabetekseen. Kasvifenolit ovat kasvien tuottamia kemikaaleja, jotka antavat hedelmille ja marjoille niiden värin ja maun, ja sisältävät tärkeitä flavonoideja (antosyaanit, flavonolit, flavanolit). Marjojen antosyaanien antioksidanttisia vaikutuksia on tutkittu paljon, mutta lisää tietoa on kaivattu marjojen ja polyfenoleiden yhteyksistä kakkostyypin diabeteksen torjumiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eri marjalajien kykyä vähentää laboratoriohiirten ylipainoisuutta ja aineenvaihdunnan häiriöitä.

Lue lisää

Sienisatojen ennustaminen Itä-Suomen kuusimetsissä

Lähde: Tahvanainen, V., Miina, J, Kurttila, M. & Salo, K. (2016): Modeling the yields of marketed mushrooms in Picea abies stands in eastern Finland. Forest Ecology and Management 362: 79–88.

Tällä hetkellä suurin osa Suomessa tapahtuvasta sienestyksestä on vapaa-ajalla tapahtuvaa kotitarvepoimintaa eikä kaupallista toimintaa. Sienten kaupallinen kerääminen on kuitenkin yleistynyt. Vuonna 2014 sieniä poimittiin myytäväksi yhteensä 489 tonnia, joka tuotti 2,1 miljoonaa euroa. Sienisatojen merkitys kasvanee tulevaisuudessa, ja siksi on tärkeää tuntea sienisatoihin vaikuttavat tekijät. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli valmistaa empiirisiä malleja ennustamaan vuosittaisia sienisatoja.

Ilmastomuuttujien, kuten sademäärän, lämpötilan, haihdunnan, vedensitomiskapasiteetin ja pilvisyyden, on havaittu vaikuttavan sienisatoihin eri puolilla maailmaa tehdyissä tutkimuksissa. Ilmastomuuttujien lisäksi on kuitenkin tunnistettava myös bioottisten (elollisten) muuttujien vaikutukset sienisatoihin. Puuston ominaisuudet, ja siten myös metsänhoidolliset toimenpiteet, vaikuttavat erityisesti mykorritsasienten (juurisienten) satoihin, koska kyseiset sienet elävät symbioosissa puiden kanssa.

Lue lisää

Saadaanko resveratrolilisällä hyödyllinen vaikutus tyypin 2 diabeetikoille ja elimistön krooniseen tulehdustilaan

Kumar BJ, Joghee NM. Resveratrol supplementation in patients with type 2 diabetes mellitus: A prospective, open label, randomized controlled trial. Int Res J Pharm 2013;4(8):245-249. Wang B, Sun J, Ma Y, Wu G, Tian Y, Shi Y, Le G: Resveratrol preserves mitochondrial function, stimulates mitochondrial biogenesis and attenuates oxidative stress in regulatory T cells of mice fed a high-fat diet. J Food Sci 2014;79(9):H1823-H1831.

Lue lisää

Päivittäinen mustikoiden käyttö laskee verenpainetta ja vähentää valtimojäykkyyttä postmenopausaalisilla naisilla

Lähde: Johnson SA, Figueroa A, Navaei N, Wong A, Kalfon R, Ormsbee LT, Feresin RG, Elam ML, Hooshmand S, Playton ME, Arjmandi BH. Daily blueberry consumption improves blood pressure and arterial stiffness in postmenopausal women with pre and stage 1-hypertension: A randomized, double-blind, placebo-controlled clinical trial. J Acad Nutr Diet 2015 (in press, http://dx.doi.org/10.1016/j.jand.2014.11.001)

Lue lisää

Potentiaalisia antioksidantteja tärkeää tutkia useammalla eri menetelmällä

Kallio T, Kallio J, Jaakkola M, Maki M, Kilpelainen P, Virtanen V. Urolithins display both antioxidant and pro-oxidant activities depending on assay system and conditions. J Agric Food Chem 2013;61:10720-10729.

Antioksidantteja pidetään usein terveyttä edistävinä, nuorentavina superaineina. Antioksidantti-leimaa ei kuitenkaan pitäisi lyödä mihinkään ruoka-aineeseen hätiköiden – tarkemmassa tarkastelussa antioksidantti saattaakin osoittautua pro-oksidantiksi, josta voi olla jopa haittaa solujen normaalille toiminnalle.

Lue lisää

Kversetiinillä ja C-vitamiinilla bakteereja vastaan

Kversetiinillä ja C-vitamiinilla bakteereja vastaan

Kallio J, Jaakkola M, Maki M, Kilpelainen P, Virtanen V. Vitamin C inhibits staphylococcus aureus growth and enhances the inhibitory effect of quercetin on growth of Escherichia coli in vitro. Planta Med 2012;78:1824-1830.

Juolukka, puolukka, karpalo, tee ja omena sisältävät kversetiiniä, joka yhdessä C-vitamiinin kanssa saattaa tarjota luonnonmukaisen keinon torjua ruokamyrkytyksiä ja muita bakteeri-infektioita. Etenkin stafylokokki on herkkä tuhoutumaan näiden luontaisten tehoaineiden vaikutuksesta.

Lue lisää

Yrttivalmisteiden ja luontaistuotteiden käyttö ikääntyneillä edellyttää asiantuntemusta

Yrttivalmisteiden ja luontaistuotteiden käyttö ikääntyneillä edellyttää asiantuntemusta

de Souza Silva JE, Santos Souza CA, da Silva TB, Gomes IA, Brito GD, de Souza Araujo AA, de Lyra-Junior DP, da Silva WB, da Silva FA. Use of herbal medicines by elderly patients: A systematic review. Arch Gerontol Geriatr 2014, heinäkuu.

Luonto tarjoaa monia tehoaineita, joilla on vaikutusta terveyteen. Valmisteissa nämä aineet ovat vielä tiivistetymmässä muodossa kuin ruoassa sellaisenaan. Käytön tulisikin olla harkittua etenkin silloin, jos käyttäjällä on jo olemassa olevia sairauksia tai jatkuvia lääkityksiä. Suomessa tilanne on verraten hyvä ja käyttäjät pääosin valveutuneita.

Lue lisää

Runsas kasvistenkäyttö on yhteydessä alempaan kuolleisuuteen

Hjartaker A, Knudsen MD, Tretli S, Weiderpass E. Consumption of berries, fruits and vegetables and mortality among 10,000 Norwegian men followed for four decades. Eur J Nutr 2014.

Runsaasti kasviksia syövillä on pienempi riski kuolla ennenaikaisesti. Kasvisten käytön ja kuolleisuuden riski vaihtelee jonkin verran sairaudesta ja kasviksen laadusta riippuen. Hyvään alkuun pääsee kuitenkin syömällä 5 annosta päivässä, ja osan annoksista tuoreena.

Lue lisää

Marjojen polyfenolit imeytyvät vaihtelevasti, mutta vaikuttavia aineita ja vaikutusmekanismeja vielä tarkennettava

Del Rio D, Borges G, Crozier A. Berry flavonoids and phenolics: bioavailability and evidence of protective effects. Br J Nutr 2010;104 Suppl 3:S67-90.

Katsaus tarjoaa kattavan kuvan marjojen sisältämien fenolisten yhdisteiden eli polyfenolien imeytymisestä ja vaikutuksista elimistössä. Mukana on sekä solumalleilla tehtyjä tutkimuksia että eläimillä ja ihmisillä tehtyjä kokeita.

Lue lisää

Mitä eroa on metsämustikalla ja pensasmustikalla?

Burdulis D, Sarkinas A, Jasutiene I, Stackevicene E, Nikolajevas L, Janulis V. Comparative study of anthocyanin composition, antimicrobial and antioxidant activity in bilberry (Vaccinium myrtillus L.) and blueberry (Vaccinium corymbosum L.) fruits. Acta P

Metsämustikka ja pensasmustikka ovat kuin kaksi marjaa - päällisin puolin ainoa ero niiden välillä vaikuttaisi olevan marjojen koko. Mustikat kuitenkin poikkeavat toisistaan myös koostumuksensa puolesta.

Lue lisää

Diabetestutkijat kiinnostuivat marjoista

Diabetestutkijat kiinnostuivat marjoista

Eid HM, Ouchfoun M, Brault A, Vallerand D, Musallam L, Arnason JT, Haddad PS. Lingonberry (Vaccinium vitis-idaea L.) Exhibits Antidiabetic Activities in a Mouse Model of Diet-Induced Obesity. Evid Based Complement Alternat Med 2014;2014:645812.

Diabeteksen ehkäisykeinojen tutkimuksessa ei mikään kivi jää kääntämättä. Marjoilla ei ravitsevuudestaan huolimatta vielä ole EU:ssa hyväksyttyjä terveysväitteitä, mutta tulevaisuudessa saatamme hyvinkin hyödyntää niitä aineenvaihdunnan suojana liiallista rasvaa ja sokeria vastaan. Kanadassa tutkitaan mahdollisuutta käyttää lääkkeiden sijaan puolukkaa alkuperäisväestössä, jolle kansanlääkintä on mieluisin tapa hoitaa terveyttä.

Lue lisää

Marjojen tulehdusta lievittävä vaikutus voi auttaa ehkäisemään kroonisia kansansairauksia

Marjojen tulehdusta lievittävä vaikutus voi auttaa ehkäisemään kroonisia kansansairauksia

Joseph SV, Edirisinghe I, Burton-Freeman BM. Berries: Anti-inflammatory Effects in Humans . J Agric Food Chem 2014; 62(18): 3886-3903.

Vanha kehotus nauttia kasvikunnan tuotteita kaikissa sateenkaaren väreissä pitää edelleen paikkansa. Tummilla marjoilla näyttäisi tuoreen katsauksen mukaan olevan johdonmukaisesti tulehdusta vähentävä vaikutus, josta voi olla hyötyä sekä sairauksien ehkäisyssä että niiden hoidossa.

Lue lisää

Tiukka kuri ei lisää lasten kasvisten syöntiä

Tiukka kuri ei lisää lasten kasvisten syöntiä

Baranowski T, Beltran A, Chen TA, Thompson D, O'Connor T, Hughes S, Diep C, Baranowski JC. Predicting use of ineffective vegetable parenting practices with the Model of Goal Directed Behavior. Public Health Nutr 2014;1-8.

Vanhemmilla on tärkeä rooli lasten ruokailutottumusten muovaajina ja monet vanhemmat pyrkivätkin ohjaamaan lastaan kohti terveempiä tapoja. Uusi tutkimus antaa lisätietoa eri kasvatuskeinojen toimivuudesta. Demografiset tekijät, kuten koulutus tai tulotaso, eivät juuri selittäneet ruokakasvatuksen tehottomuutta. Tutkijat lähestyivät aihetta siitä näkökulmasta, mitkä valinnat selittävät ruokakasvatuksen toimimattomuutta – ja löysivätkin joukon enemmän tai vähemmän suositeltavia keinoja.

Lue lisää

Hedelmien, marjojen ja vihannesten käytön suhde tyypin 2 diabeteksen esiintymiseen suomalaisilla miehillä

Mursu, J., Virtanen, J.K., Tuomainen, T.-P., Nurmi, T. ja Voutilainen, S. Intake of fruit, berries, and vegetables and risk of type 2 diabetes in Finnish men: the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study1-4. American Journal of Clinical Nutrition

Suomalaisilla miehillä tehdyn tutkimuksen mukaan hedelmät ja vihannekset, erityisesti marjat, voivat vähentää tyypin 2 diabetesriskiä. Eniten marjoja syövien henkilöiden sairastumisriski oli 35 % pienempi kuin vähiten marjoja käyttävien.

Lue lisää

Mustikka vähentää tulehdusta metabolisessa oireyhtymässä

Kolehmainen M, Mykkanen O, Kirjavainen PV, Leppanen T, Moilanen E, Adriaens M, Laaksonen DE, Hallikainen M, Puupponen-Pimia R, Pulkkinen L, Mykkanen H, Gylling H, Poutanen K, Torronen R. Bilberries reduce low-grade inflammation in individuals with features of metabolic syndrome. Mol Nutr Food Res 2012;56:1501-1510.

Lue lisää

Antioksidanttimittauksissa huomioitava uuttomenetelmä

Jaakkola, Mäki, Virtanen, Oxygen radical capacity (ORAC) of bilberry (Vaccinium myrtillus) powder and nettle (Urtica diodica) seed, XXV! International Conference on Polyphenols, 23-26.7. 2012, Polyphenol Communications 2012, Vol. 1/T1.36, p. 183-184.

Mitattaessa marja- ja yrttiuutteiden ORAC-arvoa on tärkeää huomioida uuttamisessa käytetty menetelmä.

Lue lisää

Yleisimmissä kasvikunnan tuotteissa esiintyvät proantosyanidiinit

Hellström K, Törrönen R, Mattila P. Proanthocyanidins in common food products of plant origin. J Agric Food Chem 2009: 57; 7899-790.

Tutkijat määrittivät 99:stä Suomessa yleisesti saatavilla olevasta ruoka-aineesta niiden proantosyanidien pitoisuuden. Proantosyanideja löytyi 49 tuotteesta, ja parhaimpia lähteitä olivat marjat, kaakao ja sitrushedelmiä lukuun ottamatta hedelmät.

Lue lisää

Tyrnimarjan siemenöljyn suojaava vaikutus hiilitetrakloridin aiheuttamalta maksavauriolta hiirillä

Protective effects of seabuckthorn (Hippoph ae rhamnoides L.) seed oil against carbon tetrachloride-induced hepatotoxicity in mice. Hsu YW, Tsai CF, Chen WK, Lu FJ. Food Chem Toxicol. 2009 Jun 11.

Tutkimuksessa selvitettiin tyrnin siemenöljyn vaikutusta maksan suojaamisessa hiilitetrakloridin aiheuttamalta vauriolta hiirillä. Tulosten mukaan suun kautta nautittu tyrninsiemenöljy vähensi merkitsevästi aineenvaihdunnan tilaa kuvaavien maksaentsyymien ja veren lipidien pitoisuuksia.

Lue lisää

Inositolit ja metyyli-inositolit tyrnimarjassa

Kallio H, Lassila M, Järvenpää E, Haraldsson GG, Jonsdottir S, Yang B.Inositols and methylinositols in sea buckthorn (Hippophaë rhamnoides) berries. J Chromatogr B Analyt Technol Biomed Life Sci. 2009 May 15;877(14–15):1426–32.

Lue lisää

Luonnonmarja-alalla tarvitaan lisää pohjoismaista yhteistyötä

Luonnonmarja-alalla tarvitaan lisää pohjoismaista yhteistyötä

Paassilta M, Moisio S, Jaakola L & Häggman H. Pohjoismainen luonnonmarja-ala Kyselytutkimus yritystenvälisestä yhteistyöstä . Oulun yliopisto, Arktiset Aromit ry, New Nordic Food, Nordic Innovation Centre 2009.

Kyselynä toteutettu tutkimus valottaa luonnonmarja-alan yritysten halukkuutta yhteistyöhön ja yhteistyön käytännön toteutusta.

Lue lisää

Pienten tyrnimarja-annosten vaikutus veren kolesteroli-, triglyseridi- ja flavonolitasoihin terveillä aikuisilla

Larmo PS, Yang B, Hurme SAM, Alin JA, Kallio HP, Salminen EK, Tahvonen RL. Effect of a low dose of sea buckthorn berries on circulating concentrations of cholesterol, triacylglycerols, and flavonols in healthy adults. Eur J Nutr 2009, March.

Tyrnimarja on hyvä flavonolien lähde. Kuitenkaan tässä tutkimuksessa käytöllä ei ollut vaikutusta veren rasva-arvoihin terveillä aikuisilla.

Lue lisää

Marjojen syönti edistää sydänterveyttä

Erlund I, Koli R, Alfthan G, Marniemi J, Puukka P, Mustonen P, Mattila P, Jula A. Favorable effects of berry consumption on platelet function, blood pressure, and HDL cholesterol. Am J Clin Nutr 2008:87;323–331.

Lue lisää

Mustikan ja pensasmustikan fenoliset yhdisteet kasvin eri osissa

Riihinen, K., Jaakola, L., Kärenlampi, S. ja Hohtola, A. Organ-specific distribution of Phenolic compounds in bilberry (Vaccinium myrtillus) and ´northblue´ blueberry (Vaccinium corymbosum x V. angustifolium). Food Chem. 2008;110:156-160.

Mustikan ja pensasmustikan kaikki osat voisivat olla potentiaalisia fenolisten yhdisteiden lähteitä joko ravintokasveina tai lääketeollisuuden raakaaineina.

Lue lisää

Karpalon virtsatietulehdusta ehkäisevät yhdisteet

Karpalon virtsatietulehdusta ehkäisevät yhdisteet

Howell, A. 2007. Bioactive compounds in cranberries and their role in prevention of urinary tract infections. Mol. Nutr. Food Res.51:732-737.

Karpalon kyky ehkäistä virtsatietulehduksia on tunnettu kauan, ja nykytietämyksen mukaan vaikutus saattaa johtua karpalon proantosyanideista. Ympärivuorokautisen suojan saa, kun 100-prosenttista karpalomehua nautitaan päivittäin 240–300 ml, kahdessa erässä.

Lue lisää

Marjojen fenoliyhdisteiden antioksidanttiaktiivisuus ja antimikrobiologinen vaikutus

Heinonen, M. Antioxidant activity and antimicrobial effect of berry phenolics – a Finnish perspective. Mol. Nutr. Food Res. (2007)51:684-691.

Marjojen bioaktiiviset fenoliyhdisteet, kuten tanniinit ja fenolihappot, ovat saaneet kiinnostusta osakseen mahdollisten terveyteen vaikuttavien ominaisuuksiensa ansiosta. Fenoliyhdisteillä voi olla elimistössä antioksidantti- ja antimkrobivaikutusta, ja ne voivat vaikuttaa edullisesti myös elintarvikkeen säilyvyyteen, rakenteeseen, väriin ja muihin aistittaviin ominaisuuksiin.

Lue lisää

Keinoja kotimaisten marjojen antioksidanttimäärien kohottamiseksi

Anttonen MJ. Evaluation of Means to Increase the Content of Bioactive Phenolic Compounds in Soft Fruits. Kuopio University Publications C. Natural and Environmental Sciences 208. 2007.

Väitöskirjassa arvioidaan viljelyteknisiä keinoja, joilla marjojen antioksidanttipitoisuuksiin voidaan vaikuttaa.

Lue lisää

Prosessoinnin vaikutus vadelman ja karhunvatukan rakenteeseen ja aistittaviin ominaisuuksiin

Sousa, M. B., Canet, W., Alvarez, M. D. ja Fernández, C. Effect of processing on the texture and sensory attributes of ras pberry (cv. Heritage) and blackberry (cv. Thornfree). Journal of Food Engineering (2007) 78: 9 − 21.

Rakenne on yksi tärkeimmistä kuluttajien arvostamista tuoreiden marjojen aistinvaraisista ominaisuuksista. Tuoreiden marjojen rakenteeseen vaikuttaa pääasiassa kasvisolujen sisäinen paine. Marjojen kiinteän rakenteen säilymiseksi mm. pakastuksessa on kokeiltu esikäsittelyä lämmön tai kalsiumin avulla.

Lue lisää

Metsämarjojen käyttö historiasta nykypäivään

Sillanpää Merja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, ravitsemisalan yksikkö. The use of wild berries in Finland from traditional to modern cuisine. Food choices and healthy eating. International Conference September 2nd-3rd 2005, Kauhajoki, Finland.

Lue lisää

Karpalo ehkäisee LDL:n hapettumista ja lisää LDL-reseptorien määrää maksasoluissa

Yi-Fang Chu ja Rui Hai Liu. Cranberries inhibit LDL oxidation and induce LDL receptor expression in hepatocytes. Life Sciences (2005)77: 1892 − 1901.

Sydän- ja verisuonitaudit ovat useimmissa teollistuneissa maissa suurin kuolinsyy. Sairastumiseen vaikuttavat ensisijaisesti ravinto sekä perintötekijät. Runsaasti vihanneksia ja hedelmiä sisältävä ruokavalio alentaa sairastumisriskiä, ja vaikuttavina tekijöinä pidetään ennen kaikkea fytokemikaaleja, bioaktiivisia kasviyhdisteitä, vitamiinien sijaan. Myös karpalon fytokemikaali- ja antioksidanttipitoisuudet ovat suuria, ja karpaloiden on osoitettu estävän kokeellisesti LDL:n hapettumista.

Lue lisää

Eräiden metsä- ja viljeltyjen sienten steroli- ja D2-vitamiinipitoisuudet

Mattila P, Lampi A-M, Ronkainen R, Toivo J, Piironen V. Sterol and vitamin D2 contents in some wild and cultivated mushrooms. Food Chem 2002;76: 293-298.

Sienissä muodostuu auringon valon vaikutuksesta D2-vitamiinia: erityisen runsaasti sitä on suppilovahveroiden, herkkutatin ja haaparouskun lakissa. Jalassa D2-vitamiinia on vähemmän ja viljellyistä sienistä D2-vitamiini puuttuu lähes kokonaan. Myös D-vitamiinin esiasteen, ergosterolin, pitoisuus vaihtelee jonkin verran sienen eri osissa.

Lue lisää

Vadelmansiemenöljyn ominaisuudet

Oomah, B. D., Ladet, S., Godfrey, D. V., Liang, J. ja Girard, B. Characteristics of raspberry (Rubus idaeus L.) seed oil. Food Chemistry (2000) 69:187 − 193.

Vadelmansiemenestä saatava öljy on ominaisuuksiltaan arvokasta. Siinä on yksilöllinen rasvahappokoostumus ja korkea tokoferolien pitoisuus ja laatu.

Lue lisää

Karpalouute ehkäisee LDL-kolesterolin hapettumista

Wilson, T., Porcari, J. P. ja Harbin, D. Cranberry extract inhibits low density lipoprotein oxidation . Life Scienes (1998) Vol. 62 nro. 24: 381 − 386.

Karpalomehua käytetään usein virtsatieinfektioiden hoitoon, mutta sen vaikutuksista sydäntauteihin ei ole ollut tietoa. Karpalomehun ainesosat todennäköisesti estävät bakteerien tarttumista virtsatiehyisiin. Karpalo sisältää runsaasti flavonoideja, joiden uskotaan suojaavan sydäntaudeilta estämällä LDL-kolesterolin hapettumista.

Lue lisää
Arkisto »