Arktiset Aromit ry, Kauppakatu 20 D, 89600 Suomussalmi
Pärnänen P, Nikula-Ijäs P, Sorsa T. Antimicrobial and Anti-Inflammatory Lingonberry Mouthwash—A Clinical Pilot Study in the Oral Cavity. Microorganisms. 2019; 7(9):331.
Suomalaisessa tutkimuksessa selvitettiin fermentoidun puolukkamehun vaikutusta suuontelon mikrobeihin, tulehdukseen, plakkiin ja ikenien kuntoon. Tutkimuksessa käytetyn puolukkamehun luontaista sokeripitoisuutta oli vähennetty hampaiden suojelemiseksi.
Lue lisääLähde: Blumberg, J., Basu, A., Krueger, C., Lila, M., Neto, C., Novotny, J., Reed, J., Rodriguez-Mateos, A. & Toner, C. (2016): Impact of cranberries on gut microbiota and cardiometabolic health: proceedings of the cranberry health research conference 2015. Advances in Nutrition 2016;7(Suppl): 759S–70S; doi: 10.3945/an.116.012583.
Karpalo on paljon muutakin kuin hapan ja kirpeä marja! Uunituoreeseen katsausartikkeliin on koottu yhteenveto viimeisen viiden vuoden aikana tutkituista karpalon vaikutuksista suoliston mikrobikantaan ja verenkierron toimintaan.
Lue lisääLähde: Gupta, P., Song, B., Neto, C. & Camesano, T. (2016): Atomic force microscopy-guided fractionation reveals the influence of cranberry phytochemicals on adhesion of Escherichia coli. The Royal Society of Chemistry Journal Food & Function 7: 2655–2666.
Yhdysvaltalaistutkijoiden tekemä tutkimus paljastaa uusia asioita karpalomehun vaikutuksista bakteeri-infektioihin. Tulokset avaavat mielenkiintoisia näkymiä antibioottitutkimuksen saralla.
Lue lisääLähde: Vetrani, C., Rivellese, A.A., Annuzzi, G., Adiels, M., Borén, J., Mattila, I., Orešič, M. & Aura, A. (2016): Metabolic transformations of dietary polyphenols: comparison between in vitro colonic and hepatic models and in vivo urinary metabolites. Journal of Nutritional Biochemistry, doi: 10.1016/j.jnutbio.2016.03.007.
Lue lisääLähde: Rodríguez, A. & Kouki, J. (2015): Emulating natural disturbance in forest management enhances pollination services for dominant Vaccinium shrubs in boreal pine-dominated forests. Forest Ecology and Management 350: 1-12.
Lue lisääLähde: Bensalem, J., Servant, L., Alfons, S., Gaudout, D., Layé, S., Pallet, V. & Lafenetre, P. (2016): Dietary polyphenol supplementation prevents alteration of spatial navigation in middle-aged mice. Frontiers in Behavioral Neuroscience 10: 9.
Lue lisääLähde: Cassidy, A., Franz, M. & Rimm, E.B. (2016): Dietary flavonoid intake and incidence of erectile dysfunction. American Journal of Clinical Nutrition, doi 10.3945/ajcn.115.122010.
Erektio-ongelmat ovat yleisimpiä miesten seksuaaliongelmia; niitä esiintyy noin 33–52 prosentilla miesväestöstä. Verenkiertoperäinen syy on yleisin erektiohäiriön aiheuttaja. Riskitekijät ovat hyvin samankaltaisia kuin sydän- ja verisuonitaudeilla: korkea verenpaine, ylipaino ja tupakointi lisäävät erektio-häiriöitä. Aikaisempien tutkimuksien perusteella terveellisellä ruokavaliolla, riittävällä liikunnalla ja statiinihoidolla eli kolesterolin syntymistä estävällä lääkeaineella voidaan vähentää myös erektiohäiriöitä.
Tutkimuksien perusteella myös näyttäisi siltä, että Välimeren ruokavaliolla on positiivinen vaikutus erektion onnistumiseen. Välimeren ruokavalio sisältää viljaa, hedelmiä, vihanneksia, pähkinöitä, palkokasveja ja oliiviöljyä, ja siten ruokavalio sisältää myös runsaasti flavonoideja, jotka voivat selittää osan kyseisen ruokavalion suotuisista vaikutuksista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia flavonoidien yhteyttä erektion onnistumiseen.
Lähde: Bertoia, M.L., Rimm, E.B., Mukamal, K.J., Hu, F.B., Willet, W.C. & Cassidy, A. (2016): Dietary flavonoid intake and weight maintenance: three prospective cohorts of 124 086 US men and women followed for up to 24 years. BMJ 2016, 352:i17.
Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet selvän yhteyden painonhallinnan ja tiettyjen hedelmien, marjojen ja vihannesten syönnin välillä. Esimerkiksi kasvanut mustikoiden, omenoiden, päärynöiden, luumujen, mansikoiden, viinirypäleiden, paprikoiden ja sellerin syönti on helpottanut painonhallintaa. Eläinmallit ja ihmisillä tehdyt lyhyen aikavälin tutkimukset ovat osoittaneet, että marjoista, hedelmistä ja vihanneksista saatavat flavonoidit vähentävät energiansaantia, lisäävät glukoosin imeytymistä lihassoluihin ja vähentävät glukoosin imeytymistä rasvakudokseen. Lisäksi flavonoidit saattavat vähentää rasvan imeytymistä, lisätä energiankulutusta ja hillitä rasvasolujen muodostumista. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, vaikuttaako tiettyjen flavonoidien saanti painonmuutoksiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä hedelmät ja vihannekset edistävät eniten painonhallintaa. Jo pieni painonlisäys kasvattaa riskiä sairastua verenpainetautiin, sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja syöpään. Siksi on tärkeää etsiä keinoja pitkäaikaiseen ja pysyvään painonhallintaan.
Lue lisääLähde: Puupponen-Pimiä, R., Nohynek, L., Juvonen, R., Kössö, T., Truchado, P., Westerlund-Wikström, B., Leppänen, T., Moilanen, E. & Oksman-Caldentey, K-M (2016): Fermentation and dry fractionation increase bioactivity of cloudberry (Rubus chamaemorus). Food Chemistry 197: 950–958.
Mikrobien avulla tapahtuvaa fermentaatiota (käymistä) käytetään paljon kasviperäisen materiaalin käsittelyssä, sillä se parantaa ruuan koostumusta, makua, bioaktiivisuutta ja säilymisaikaa. Mikrobiavusteinen fermentointi on lupaava keino muuntaa fenolisia yhdisteitä ja siten parantaa marjatuotteiden bioaktiivisuutta. Aikaisemmin on havaittu, että puolukan fermentointi Hanseniaspara uvarum -hiivasienen kanssa lisäsi luontaisen säilöntäaineen, bentsoehapon, määrää. Lakka sisältää suuria määriä ellagihappoja ja ellagitanniineja, joilla on aikaisempien tutkimuksien perusteella merkittävä rooli sairauksien ehkäisyssä. Ellagitanniinit näyttäisivät muun muassa vaikuttavan suotuisasti aivojen toimintaan, hidastavan Altzheimerin taudin kehitystä, ehkäisevän vatsan tulehduksia ja vähentävän mikrobien kasvua.
Lue lisääLähde: Heyman, L., Axling, U., Blanco, N., Sterner, O., Holm, C. & Berger, K. (2014): Evaluation of Beneficial Metabolic Effects of Berries in High-Fat Fed C57BL/6J Mice. Journal of Nutrition and Metabolism, vol. 2014.
Viime vuosikymmenien aikana paino-ongelmat ja aikuistyypin diabetes (ns. kakkostyypin diabetes) ovat yleistyneet merkittävästi. Ylipaino on aikuistyypin diabeteksen merkittävin riskitekijä; 90 % kakkostyypin diabetekseen sairastuneista kärsii ylipainosta. Riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen voi pienentää terveellisen ruokavalion ja riittävän liikunnan avulla. Nykyään ollaankin enenevissä määrin kiinnostuneita ylipainoa estävistä ruokavalioista.
Runsaasti polyfenoleja sisältävät ruoka-aineet (hedelmät, vihannekset, marjat) on yhdistetty pienentyneeseen riskiin sairastua aikuistyypin diabetekseen. Kasvifenolit ovat kasvien tuottamia kemikaaleja, jotka antavat hedelmille ja marjoille niiden värin ja maun, ja sisältävät tärkeitä flavonoideja (antosyaanit, flavonolit, flavanolit). Marjojen antosyaanien antioksidanttisia vaikutuksia on tutkittu paljon, mutta lisää tietoa on kaivattu marjojen ja polyfenoleiden yhteyksistä kakkostyypin diabeteksen torjumiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eri marjalajien kykyä vähentää laboratoriohiirten ylipainoisuutta ja aineenvaihdunnan häiriöitä.
Lähde: Tahvanainen, V., Miina, J, Kurttila, M. & Salo, K. (2016): Modeling the yields of marketed mushrooms in Picea abies stands in eastern Finland. Forest Ecology and Management 362: 79–88.
Tällä hetkellä suurin osa Suomessa tapahtuvasta sienestyksestä on vapaa-ajalla tapahtuvaa kotitarvepoimintaa eikä kaupallista toimintaa. Sienten kaupallinen kerääminen on kuitenkin yleistynyt. Vuonna 2014 sieniä poimittiin myytäväksi yhteensä 489 tonnia, joka tuotti 2,1 miljoonaa euroa. Sienisatojen merkitys kasvanee tulevaisuudessa, ja siksi on tärkeää tuntea sienisatoihin vaikuttavat tekijät. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli valmistaa empiirisiä malleja ennustamaan vuosittaisia sienisatoja.
Ilmastomuuttujien, kuten sademäärän, lämpötilan, haihdunnan, vedensitomiskapasiteetin ja pilvisyyden, on havaittu vaikuttavan sienisatoihin eri puolilla maailmaa tehdyissä tutkimuksissa. Ilmastomuuttujien lisäksi on kuitenkin tunnistettava myös bioottisten (elollisten) muuttujien vaikutukset sienisatoihin. Puuston ominaisuudet, ja siten myös metsänhoidolliset toimenpiteet, vaikuttavat erityisesti mykorritsasienten (juurisienten) satoihin, koska kyseiset sienet elävät symbioosissa puiden kanssa.
Marjut Turtiainen School of Forest Sciences Faculty of Science and Forestry University of Eastern Finland Academic dissertation
Lue lisääSonja Irene Haapakoski LUONNONTUOTTEIDEN KÄYTTÖ KOKKIEN KOULUTUSOHJELMASSA JA RAVINTOLOISSA
Lue lisääKumar BJ, Joghee NM. Resveratrol supplementation in patients with type 2 diabetes mellitus: A prospective, open label, randomized controlled trial. Int Res J Pharm 2013;4(8):245-249. Wang B, Sun J, Ma Y, Wu G, Tian Y, Shi Y, Le G: Resveratrol preserves mitochondrial function, stimulates mitochondrial biogenesis and attenuates oxidative stress in regulatory T cells of mice fed a high-fat diet. J Food Sci 2014;79(9):H1823-H1831.
Lue lisääLähde: Johnson SA, Figueroa A, Navaei N, Wong A, Kalfon R, Ormsbee LT, Feresin RG, Elam ML, Hooshmand S, Playton ME, Arjmandi BH. Daily blueberry consumption improves blood pressure and arterial stiffness in postmenopausal women with pre and stage 1-hypertension: A randomized, double-blind, placebo-controlled clinical trial. J Acad Nutr Diet 2015 (in press, http://dx.doi.org/10.1016/j.jand.2014.11.001)
Lue lisääLähde: Cécilia Samieri, Qi Sun, Mary K Townsend, Eric B Rimm, Francine Grodstein. 2014. Dietary flavonoid intake at midlife and healthy aging in women. American Society for Nutrition.
Lue lisääTapiainen T, Paalanne N, Arkkola T, Renko M, Pokka T, Kaijalainen T, Uhari M. 2014. Diet as a Risk Factor for Pneumococcal Carriage and Otitis Media: A Cross-Sectional Study among Children in Day Care Centers. PLoS One. 2014 Mar 5;9(3):e90585.
Lue lisääKallio T, Kallio J, Jaakkola M, Maki M, Kilpelainen P, Virtanen V. Urolithins display both antioxidant and pro-oxidant activities depending on assay system and conditions. J Agric Food Chem 2013;61:10720-10729.
Antioksidantteja pidetään usein terveyttä edistävinä, nuorentavina superaineina. Antioksidantti-leimaa ei kuitenkaan pitäisi lyödä mihinkään ruoka-aineeseen hätiköiden – tarkemmassa tarkastelussa antioksidantti saattaakin osoittautua pro-oksidantiksi, josta voi olla jopa haittaa solujen normaalille toiminnalle.
Lue lisääKallio J, Jaakkola M, Maki M, Kilpelainen P, Virtanen V. Vitamin C inhibits staphylococcus aureus growth and enhances the inhibitory effect of quercetin on growth of Escherichia coli in vitro. Planta Med 2012;78:1824-1830.
Juolukka, puolukka, karpalo, tee ja omena sisältävät kversetiiniä, joka yhdessä C-vitamiinin kanssa saattaa tarjota luonnonmukaisen keinon torjua ruokamyrkytyksiä ja muita bakteeri-infektioita. Etenkin stafylokokki on herkkä tuhoutumaan näiden luontaisten tehoaineiden vaikutuksesta.
Lue lisääToivanen M, Huttunen S, Lapinjoki S, Tikkanen-Kaukanen C. Inhibition of adhesion of Neisseria meningitidis to human epithelial cells by berry juice polyphenolic fractions. Phytother Res 2011;25:828-832.
Lue lisääToivanen M, Huttunen S, Lapinjoki S, Tikkanen-Kaukanen C. Inhibition of adhesion of Neisseria meningitidis to human epithelial cells by berry juice polyphenolic fractions. Phytother Res 2011;25:828-832.
Lue lisääRiihinen K, Ryynanen A, Toivanen M, Kononen E, Torronen R, Tikkanen-Kaukanen C. Antiaggregation potential of berry fractions against pairs of Streptococcus mutans with Fusobacterium nucleatum or Actinomyces naeslundii. Phytother Res 2011;25:81-87.
Lue lisääHuttunen S, Toivanen M, Arkko S, Ruponen M, Tikkanen-Kaukanen C. Inhibition activity of wild berry juice fractions against Streptococcus pneumoniae binding to human bronchial cells. Phytother Res 2011;25:122-127.
Lue lisääde Souza Silva JE, Santos Souza CA, da Silva TB, Gomes IA, Brito GD, de Souza Araujo AA, de Lyra-Junior DP, da Silva WB, da Silva FA. Use of herbal medicines by elderly patients: A systematic review. Arch Gerontol Geriatr 2014, heinäkuu.
Luonto tarjoaa monia tehoaineita, joilla on vaikutusta terveyteen. Valmisteissa nämä aineet ovat vielä tiivistetymmässä muodossa kuin ruoassa sellaisenaan. Käytön tulisikin olla harkittua etenkin silloin, jos käyttäjällä on jo olemassa olevia sairauksia tai jatkuvia lääkityksiä. Suomessa tilanne on verraten hyvä ja käyttäjät pääosin valveutuneita.
Lue lisääHjartaker A, Knudsen MD, Tretli S, Weiderpass E. Consumption of berries, fruits and vegetables and mortality among 10,000 Norwegian men followed for four decades. Eur J Nutr 2014.
Runsaasti kasviksia syövillä on pienempi riski kuolla ennenaikaisesti. Kasvisten käytön ja kuolleisuuden riski vaihtelee jonkin verran sairaudesta ja kasviksen laadusta riippuen. Hyvään alkuun pääsee kuitenkin syömällä 5 annosta päivässä, ja osan annoksista tuoreena.
Lue lisääDel Rio D, Borges G, Crozier A. Berry flavonoids and phenolics: bioavailability and evidence of protective effects. Br J Nutr 2010;104 Suppl 3:S67-90.
Katsaus tarjoaa kattavan kuvan marjojen sisältämien fenolisten yhdisteiden eli polyfenolien imeytymisestä ja vaikutuksista elimistössä. Mukana on sekä solumalleilla tehtyjä tutkimuksia että eläimillä ja ihmisillä tehtyjä kokeita.
Lue lisääBurdulis D, Sarkinas A, Jasutiene I, Stackevicene E, Nikolajevas L, Janulis V. Comparative study of anthocyanin composition, antimicrobial and antioxidant activity in bilberry (Vaccinium myrtillus L.) and blueberry (Vaccinium corymbosum L.) fruits. Acta P
Metsämustikka ja pensasmustikka ovat kuin kaksi marjaa - päällisin puolin ainoa ero niiden välillä vaikuttaisi olevan marjojen koko. Mustikat kuitenkin poikkeavat toisistaan myös koostumuksensa puolesta.
Lue lisääEid HM, Ouchfoun M, Brault A, Vallerand D, Musallam L, Arnason JT, Haddad PS. Lingonberry (Vaccinium vitis-idaea L.) Exhibits Antidiabetic Activities in a Mouse Model of Diet-Induced Obesity. Evid Based Complement Alternat Med 2014;2014:645812.
Diabeteksen ehkäisykeinojen tutkimuksessa ei mikään kivi jää kääntämättä. Marjoilla ei ravitsevuudestaan huolimatta vielä ole EU:ssa hyväksyttyjä terveysväitteitä, mutta tulevaisuudessa saatamme hyvinkin hyödyntää niitä aineenvaihdunnan suojana liiallista rasvaa ja sokeria vastaan. Kanadassa tutkitaan mahdollisuutta käyttää lääkkeiden sijaan puolukkaa alkuperäisväestössä, jolle kansanlääkintä on mieluisin tapa hoitaa terveyttä.
Lue lisääJoseph SV, Edirisinghe I, Burton-Freeman BM. Berries: Anti-inflammatory Effects in Humans . J Agric Food Chem 2014; 62(18): 3886-3903.
Vanha kehotus nauttia kasvikunnan tuotteita kaikissa sateenkaaren väreissä pitää edelleen paikkansa. Tummilla marjoilla näyttäisi tuoreen katsauksen mukaan olevan johdonmukaisesti tulehdusta vähentävä vaikutus, josta voi olla hyötyä sekä sairauksien ehkäisyssä että niiden hoidossa.
Lue lisääBaranowski T, Beltran A, Chen TA, Thompson D, O'Connor T, Hughes S, Diep C, Baranowski JC. Predicting use of ineffective vegetable parenting practices with the Model of Goal Directed Behavior. Public Health Nutr 2014;1-8.
Vanhemmilla on tärkeä rooli lasten ruokailutottumusten muovaajina ja monet vanhemmat pyrkivätkin ohjaamaan lastaan kohti terveempiä tapoja. Uusi tutkimus antaa lisätietoa eri kasvatuskeinojen toimivuudesta. Demografiset tekijät, kuten koulutus tai tulotaso, eivät juuri selittäneet ruokakasvatuksen tehottomuutta. Tutkijat lähestyivät aihetta siitä näkökulmasta, mitkä valinnat selittävät ruokakasvatuksen toimimattomuutta – ja löysivätkin joukon enemmän tai vähemmän suositeltavia keinoja.
Lue lisääMursu, J., Virtanen, J.K., Tuomainen, T.-P., Nurmi, T. ja Voutilainen, S. Intake of fruit, berries, and vegetables and risk of type 2 diabetes in Finnish men: the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study1-4. American Journal of Clinical Nutrition
Suomalaisilla miehillä tehdyn tutkimuksen mukaan hedelmät ja vihannekset, erityisesti marjat, voivat vähentää tyypin 2 diabetesriskiä. Eniten marjoja syövien henkilöiden sairastumisriski oli 35 % pienempi kuin vähiten marjoja käyttävien.
Lue lisääPuupponen-Pimia R, Seppanen-Laakso T, Kankainen M, Maukonen J, Torronen R, Kolehmainen M, Leppanen T, Moilanen E, Nohynek L, Aura AM, Poutanen K, Tomas-Barberan FA, Espin JC, Oksman-Caldentey KM. Effects of ellagitannin-rich berries on blood lipids, gut m
Lue lisääTimo Könönen. Metsätieteen pro gradu: Kotitalouksien sienestyspäätöksiin vaikuttavat tekijät Itä- ja Pohjois-Suomessa. Itä-Suomen yliopisto, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, Joensuu 2013.
Lue lisääKolehmainen M, Mykkanen O, Kirjavainen PV, Leppanen T, Moilanen E, Adriaens M, Laaksonen DE, Hallikainen M, Puupponen-Pimia R, Pulkkinen L, Mykkanen H, Gylling H, Poutanen K, Torronen R. Bilberries reduce low-grade inflammation in individuals with features of metabolic syndrome. Mol Nutr Food Res 2012;56:1501-1510.
Lue lisääJaakkola, Mäki, Virtanen, Oxygen radical capacity (ORAC) of bilberry (Vaccinium myrtillus) powder and nettle (Urtica diodica) seed, XXV! International Conference on Polyphenols, 23-26.7. 2012, Polyphenol Communications 2012, Vol. 1/T1.36, p. 183-184.
Mitattaessa marja- ja yrttiuutteiden ORAC-arvoa on tärkeää huomioida uuttamisessa käytetty menetelmä.
Lue lisääBao L, Abe K, Tsang P, Xu JK, Yao XS, Liu HW, Kurihara H. Bilberry extract protect restraint stress-induced liver damage through attenuating mitochondrial dysfunction. Fitoterapia 2010 Jul 8.
Lue lisääLehtonen HM, Suomeja JP, Tahvonen R, Vaarno J, Venojärvi M, Viikari J, Kallio H. Berrymeals and risk factors associated with metabolic syndrome. Eur J Clin Nutr 2010 Jun;64(6):614-21.
Lue lisääToivanen M, Ryynänen A, Huttunen S, Duricova J, Riihinen K, Törrönen R, Lapinjoki S, Tikkanen-Kaukanen C. Binding of Neisseria meningitidis Pili to Berry Polyphenolic Fractions. J Agric Food Chem 2009:5; 3120–3127.
Marjat saattavat tarjota uuden keinon torjua bakteereja ilman pelkoa antibioottiresistenssistä.
Lue lisääHellström K, Törrönen R, Mattila P. Proanthocyanidins in common food products of plant origin. J Agric Food Chem 2009: 57; 7899-790.
Tutkijat määrittivät 99:stä Suomessa yleisesti saatavilla olevasta ruoka-aineesta niiden proantosyanidien pitoisuuden. Proantosyanideja löytyi 49 tuotteesta, ja parhaimpia lähteitä olivat marjat, kaakao ja sitrushedelmiä lukuun ottamatta hedelmät.
Lue lisääProtective effects of seabuckthorn (Hippoph ae rhamnoides L.) seed oil against carbon tetrachloride-induced hepatotoxicity in mice. Hsu YW, Tsai CF, Chen WK, Lu FJ. Food Chem Toxicol. 2009 Jun 11.
Tutkimuksessa selvitettiin tyrnin siemenöljyn vaikutusta maksan suojaamisessa hiilitetrakloridin aiheuttamalta vauriolta hiirillä. Tulosten mukaan suun kautta nautittu tyrninsiemenöljy vähensi merkitsevästi aineenvaihdunnan tilaa kuvaavien maksaentsyymien ja veren lipidien pitoisuuksia.
Lue lisääUpadhyay NK, Kumar R, Mandotra SK, Meena RN, Siddiqui MS, Sawhney RC, Gupta A.Safety and healing efficacy of Sea buckthorn (Hippophae rhamnoides L.) seed oil on burn wounds in rats. Food Chem Toxicol. 2009 Jun;47(6):1146–53.
Tyrninsiemenöljy tehostaa merkitsevästi haavan paranemista rotilla eikä käytettynä aiheuta sivuvaikutuksia tai vaurioita elimistöä.
Lue lisääKallio H, Lassila M, Järvenpää E, Haraldsson GG, Jonsdottir S, Yang B.Inositols and methylinositols in sea buckthorn (Hippophaë rhamnoides) berries. J Chromatogr B Analyt Technol Biomed Life Sci. 2009 May 15;877(14–15):1426–32.
Lue lisääTeller N, Thiele W, Marczylo TH, Gescher AJ, Boettler U, Sleeman J, Marko D. Suppression of the kinase activity of receptor tyrosine kinases by anthocyanin-rich mixtures extracted from bilberries and grapes. J Agric Food Chem. 2009 Apr 22;57(8):3094 –101.
Lue lisääPaassilta M, Moisio S, Jaakola L & Häggman H. Pohjoismainen luonnonmarja-ala Kyselytutkimus yritystenvälisestä yhteistyöstä . Oulun yliopisto, Arktiset Aromit ry, New Nordic Food, Nordic Innovation Centre 2009.
Kyselynä toteutettu tutkimus valottaa luonnonmarja-alan yritysten halukkuutta yhteistyöhön ja yhteistyön käytännön toteutusta.
Lue lisääSalminen, H. 2009. Effect of phenolic-rich plant materials on protein and lipid oxidation reactions. Väitöskirja. EKT-sarja 1444. Helsingin yliopisto. Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos.
Lue lisääLarmo PS, Yang B, Hurme SAM, Alin JA, Kallio HP, Salminen EK, Tahvonen RL. Effect of a low dose of sea buckthorn berries on circulating concentrations of cholesterol, triacylglycerols, and flavonols in healthy adults. Eur J Nutr 2009, March.
Tyrnimarja on hyvä flavonolien lähde. Kuitenkaan tässä tutkimuksessa käytöllä ei ollut vaikutusta veren rasva-arvoihin terveillä aikuisilla.
Lue lisääNurmi T, Mursu J, Heinonen M, Nurmi A, Hiltunen R, Voutilainen S. Metabolism of Berry Anthocyanins to Phenolic Acids in Humans J. Agric. Food Chem. 2009, 57, 2274–2281.
Tutkimuksessa selvitettiin marjojen antosyaanien metaboliaa fenolisiksi hapoiksi ihmisen aineenvaihdunnassa.
Lue lisääErlund I, Koli R, Alfthan G, Marniemi J, Puukka P, Mustonen P, Mattila P, Jula A. Favorable effects of berry consumption on platelet function, blood pressure, and HDL cholesterol. Am J Clin Nutr 2008:87;323–331.
Lue lisääRiihinen, K., Jaakola, L., Kärenlampi, S. ja Hohtola, A. Organ-specific distribution of Phenolic compounds in bilberry (Vaccinium myrtillus) and ´northblue´ blueberry (Vaccinium corymbosum x V. angustifolium). Food Chem. 2008;110:156-160.
Mustikan ja pensasmustikan kaikki osat voisivat olla potentiaalisia fenolisten yhdisteiden lähteitä joko ravintokasveina tai lääketeollisuuden raakaaineina.
Lue lisääHanuš, L., Shkrob, I. ja Dembitsky, V. 2008. Lipids and fatty acids of wild edible mushrooms of the genus Boletus. J. Food Lipids 15: 370-383.
Lue lisääYue X ja Xu Z. Changes of anthocyanins, anthocyanidins and antioxidant activity in bilberry extract during dry heating. J Food Sci. 2008;73: 494-499.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kymmenen mustikan antosyaanin lämpökestävyyttä eri lämpötiloissa, 80, 100 ja 125 °C. Tuhoutuminen kiihtyi huomattavasti lämpötilan noustessa 125 asteeseen.
Lue lisääHowell, A. 2007. Bioactive compounds in cranberries and their role in prevention of urinary tract infections. Mol. Nutr. Food Res.51:732-737.
Karpalon kyky ehkäistä virtsatietulehduksia on tunnettu kauan, ja nykytietämyksen mukaan vaikutus saattaa johtua karpalon proantosyanideista. Ympärivuorokautisen suojan saa, kun 100-prosenttista karpalomehua nautitaan päivittäin 240–300 ml, kahdessa erässä.
Lue lisääHeinonen, M. Antioxidant activity and antimicrobial effect of berry phenolics – a Finnish perspective. Mol. Nutr. Food Res. (2007)51:684-691.
Marjojen bioaktiiviset fenoliyhdisteet, kuten tanniinit ja fenolihappot, ovat saaneet kiinnostusta osakseen mahdollisten terveyteen vaikuttavien ominaisuuksiensa ansiosta. Fenoliyhdisteillä voi olla elimistössä antioksidantti- ja antimkrobivaikutusta, ja ne voivat vaikuttaa edullisesti myös elintarvikkeen säilyvyyteen, rakenteeseen, väriin ja muihin aistittaviin ominaisuuksiin.
Lue lisääTanja Taralainen, Opinnäytetyö Ympäristöteknologian koulutusohjelma, Mikkelin ammattikorkeakoulu Maaliskuu 2007
Lue lisääAnttonen MJ. Evaluation of Means to Increase the Content of Bioactive Phenolic Compounds in Soft Fruits. Kuopio University Publications C. Natural and Environmental Sciences 208. 2007.
Väitöskirjassa arvioidaan viljelyteknisiä keinoja, joilla marjojen antioksidanttipitoisuuksiin voidaan vaikuttaa.
Lue lisääSousa, M. B., Canet, W., Alvarez, M. D. ja Fernández, C. Effect of processing on the texture and sensory attributes of ras pberry (cv. Heritage) and blackberry (cv. Thornfree). Journal of Food Engineering (2007) 78: 9 − 21.
Rakenne on yksi tärkeimmistä kuluttajien arvostamista tuoreiden marjojen aistinvaraisista ominaisuuksista. Tuoreiden marjojen rakenteeseen vaikuttaa pääasiassa kasvisolujen sisäinen paine. Marjojen kiinteän rakenteen säilymiseksi mm. pakastuksessa on kokeiltu esikäsittelyä lämmön tai kalsiumin avulla.
Lue lisääErlund I, Freese R, Marniemi J, Hakala P, Alfthan G. Bioavailability of quercetin from berries and the diet. Nutr Cancer. 2006;54(1):13-7.
Lue lisääSillanpää Merja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, ravitsemisalan yksikkö. The use of wild berries in Finland from traditional to modern cuisine. Food choices and healthy eating. International Conference September 2nd-3rd 2005, Kauhajoki, Finland.
Lue lisääJ.-M. Pihlava, MTT Agrifood Research Finland. Lignans in Foods as Health Promoting Compounds. Food choices and healthy eating. International Conference September 2nd-3rd 2005, Kauhajoki, Finland.
Lue lisääYi-Fang Chu ja Rui Hai Liu. Cranberries inhibit LDL oxidation and induce LDL receptor expression in hepatocytes. Life Sciences (2005)77: 1892 − 1901.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat useimmissa teollistuneissa maissa suurin kuolinsyy. Sairastumiseen vaikuttavat ensisijaisesti ravinto sekä perintötekijät. Runsaasti vihanneksia ja hedelmiä sisältävä ruokavalio alentaa sairastumisriskiä, ja vaikuttavina tekijöinä pidetään ennen kaikkea fytokemikaaleja, bioaktiivisia kasviyhdisteitä, vitamiinien sijaan. Myös karpalon fytokemikaali- ja antioksidanttipitoisuudet ovat suuria, ja karpaloiden on osoitettu estävän kokeellisesti LDL:n hapettumista.
Lue lisääViljanen K. 2005. Protein oxidation and protein-lipid interactions in different food models in the presence of berry phenolics". University of Helsinki Department of Applied Chemistry and Michrobiology. Academic Dissertation. 88 p.
Lue lisääPuupponen-Pimiä R, Nohynek L. Alakomi H-L ja Oksman-Caldentey K-M. 2005. The action of berry phenolics against human intestinal pathogens. BioFactors 23: 243–251.
Lue lisääErlund I, Marniemi J, Hakala P, Alfthan G, Meririnne E. Ja Aro A. 2003. Consumption of black currants, lingonberries and bilberries increases serum quercetin concentrations. Eur. J. Clin. Nutr. 57: 37−42.
Lue lisääMattila P, Lampi A-M, Ronkainen R, Toivo J, Piironen V. Sterol and vitamin D2 contents in some wild and cultivated mushrooms. Food Chem 2002;76: 293-298.
Sienissä muodostuu auringon valon vaikutuksesta D2-vitamiinia: erityisen runsaasti sitä on suppilovahveroiden, herkkutatin ja haaparouskun lakissa. Jalassa D2-vitamiinia on vähemmän ja viljellyistä sienistä D2-vitamiini puuttuu lähes kokonaan. Myös D-vitamiinin esiasteen, ergosterolin, pitoisuus vaihtelee jonkin verran sienen eri osissa.
Lue lisääKähkönen MP, Hopia AI. ja Heinonen M. Berry Phenolics and Their Antioxidant Activity. J. Agrig. Food Chem. 2001:49;4076-4082.
Marjojen polyfenoliprofiileissa on eroa, vaikka suvuittain samankaltaisuuksia onkin. Tutkimuksessa analysoitiin kotimaisten marjojen koostumuksia fenolisten yhdisteiden osalta.
Lue lisääOomah, B. D., Ladet, S., Godfrey, D. V., Liang, J. ja Girard, B. Characteristics of raspberry (Rubus idaeus L.) seed oil. Food Chemistry (2000) 69:187 − 193.
Vadelmansiemenestä saatava öljy on ominaisuuksiltaan arvokasta. Siinä on yksilöllinen rasvahappokoostumus ja korkea tokoferolien pitoisuus ja laatu.
Lue lisääLuonnontuotealan seurantakysely Simo Moisio, Arktiset Aromit ry, 1999
Lue lisääMattila P, Ronkainen R, Lehikoinen K ja Piironen V. 1999. Effect of household cooking on the vitamin D content in fish, eggs, and wild mushrooms. J. Food Composit. Anal. 12: 153−160.
Lue lisääWilson, T., Porcari, J. P. ja Harbin, D. Cranberry extract inhibits low density lipoprotein oxidation . Life Scienes (1998) Vol. 62 nro. 24: 381 − 386.
Karpalomehua käytetään usein virtsatieinfektioiden hoitoon, mutta sen vaikutuksista sydäntauteihin ei ole ollut tietoa. Karpalomehun ainesosat todennäköisesti estävät bakteerien tarttumista virtsatiehyisiin. Karpalo sisältää runsaasti flavonoideja, joiden uskotaan suojaavan sydäntaudeilta estämällä LDL-kolesterolin hapettumista.
Lue lisää