Arktiset Aromit ry, Kauppakatu 20 D, 89600 Suomussalmi
Arktiset Aromit ry, Kauppakatu 20 D, 89600 Suomussalmi
21.12.2022
Arktiset Aromit ry ja Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto keräsivät marjastustarinoita, -muistoja ja -kokemuksia.
Elokuussa 2022 päättynyt Marjastamassa-kirjoituskilpailu ja muistitietokeruu tuotti rikkaan ja monipuolisen aineiston. Kilpailuun osallistui yhteensä 118 henkilöä ympäri Suomea. Tekstiä kertyi 285 liuskan verran ja valokuvia 71 kpl.
Kirjoituskilpailuaineisto tuo hyvin esille marjastuksen monet motiivit ja marjastuksen merkityksen eri aikoina eri ihmisille. Useimmissa tarinoissa kuvattiin, miten marjoja kerättiin omaa käyttöä varten. Erityisesti aiempina vuosikymmeninä luonnonmarjoja poimittiin runsaasti paitsi ruokavalion monipuolistamiseksi myös tuomaan tärkeää lisäravintoa talven varalle. Eräs kirjoittaja muisteli puolukkaretkeä, jonka hän teki perheensä kanssa 1960-luvun vaihteessa. Puolukkaan he menivät veneellä:
”Järvi oli suuri, jonka ylitys vei oman aikansa päivästä. Moottori puksutteli, kauas järven taakse marjamiehet matkasivat. Jo rannasta lähtien puolukka, punainen marja, antoi aiheen, että täällä, kuivan sammaleen ja jäkälien joukossa on tulevan talven ruoka-aineiden jatke.”
Monet kirjoittajat kertoivat marjojen keräämisestä myyntiä varten. Tyypillisesti marjoja poimittiin myyntiin kotitarvepoiminnan ohella. Myyntituloilla saattoi ostaa kaikenlaista pientä kivaa, tehdä tarpeellisia hankintoja (esim. vaatteita, kenkiä, kodin tarvikkeita, kirjoja, polkupyörä, uudet silmälasit) tai toteuttaa isompiakin unelmia, kuten lähteä lomamatkalle tai opiskelemaan toiselle puolelle Suomea. Joillekin myyntipoiminta oli hyvin tärkeä tulonlähde, mikä käy ilmi muun muassa seuraavasta kirjoituksesta:
”1980-luvun loppupuolella yritystoiminta vei meidän perheen vararikkoon. Ei ollut mitään tuloja, onneksi oli hyvä marjavuosi. Alkuinnostuksen jälkeen keräsimme 1000 kg puolukoita myyntiin. Emme raaskineet ostaa minkäänlaisia apuvälineitä, poimimme käsin ja siivosin yöllä lautasella puolukat. Rahaa saatiin yli 6000 mk, mikä oli iso raha rahattomille. Saimme sitten työtä, mutta marjastus vei mukanaan ja joka syksy keräsimme myyntiin marjoja niin kauan kuin ostomiehet liikkuivat kotipitäjässäni.”
Aineellisen hyödyn lisäksi monet kirjoittajat pitivät tärkeänä marjastuksen aineettomia hyötyjä, kuten virkistäytymistä sekä kunnon ylläpitämistä ja kohottamista. Marjojen terveellisyys mainittiin useissa kirjoituksissa, mutta marjastuksella on ilmiselvästi jopa parantavia vaikutuksia. Tämän osoittavat muun muassa seuraavat katkelmat kahdesta eri kirjoituksesta:
”Kauniilla ilmalla on juhlaa viettää päivä marjoja keräämällä ja lopettaa retki nuotiolla istuskellen. Metsä myös parantaa. Suuren surun keskellä se lääkitsee ja pienemmät vastoinkäymiset häviävät sitä mukaa, kun mättäät tyhjenee ja astiat täyttyy.”
”Mietiskelin lapsena, miten monet sairaat ja vaivaiset paranivat, kun hilla-aika alkoi. Jos oli ollut kolotuksia ennen, niin suolle vaan. Hillalla oli ja on parantava vaikutus.”
Kirjoituskilpailuun osallistujien ikäjakauma vaihteli 16-vuotiaasta 97-vuotiaaseen. Valtaosa vastaajista oli syntynyt 1940- ja 1950-luvuilla. Muutamat iäkkäämmät kirjoittajat olivat tehneet havainnon, että nuorisoa marjastus ei kiinnosta vanhempien ikäpolvien tapaan. Eräs kirjoittaja pohti asiaa näin:
”Mutta miten iskostaa se (marjastus) some-nuorisoon? Jos näkee suomalaisen marjametsässä, hän on useimmiten vanhus. Jos sattuu törmäämään nuoreen poimijaan, hän tulee todennäköisesti Aasiasta. Miten saisimme puhallettua uutta intoa tähän kautta aikojen nuorille taskurahaa antaneeseen, mutta nyt jo unohdettuun harrastukseen?... Nyt olisi korkea aika haastaa kännykkäsukupolvi innostumaan tähän hyötyliikuntaan. Marjastus on mainiota ulkoilua ja retkeilyä lumettomana aikana.”
Toinen kirjoittaja toivoi, että Marjastamassa-kirjoituskilpailun kautta nuoriso voisi saada uutta intoa marjastukseen:
”Toivottavasti nuorempi ikäluokka lukee tämän kirjoituskilpailun satoa ja saa kipinän marjastuksen pariin. Trendikästä lähiruokaa on kyllä runsaasti tarjolla, mutta sen saaminen omaan pöytään vaatii pientä vaivannäköä.”
Lämmin kiitos kaikille kirjoituskilpailuun osallistuneille!
Vastaajien kesken arvotut kirjapalkinnot on postitettu voittajille. Lisäksi raati valitsee kolme parasta tarinaa, joiden kirjoittajat julkistetaan Arktiset Aromit ry:n 30-vuotisjuhlassa kesäkuussa 2023.
Maaseudun Tulevaisuus julkaisi kesän aikana joitakin tarinoita verkkosivuillaan. Voit lukea niitä Tutustu tarinoihin -osiosta.
