Myrkylliset luonnonmarjat

 

Suomessa kasvaa luonnonvaraisena noin 100 myrkyllistä putkilokasvia, joista erittäin myrkyllisiä on 20. Tämän lisäksi Suomessa viljellään yli 200 myrkyllistä puutarha-, koriste- ja huonekasvia. Paljon myrkyllisiä lajeja löytyy leinikki-, koiso- ja liljakasveista. Myrkyllisistä sienistä löytyy tietoa sienien yhteydessä ja myrkyllistä ei-marjovista-kasveista yrttien yhteydessä. Muista, että monet puutarhan marjovista koristekasveista ja -pensaista ovat myrkyllisiä, mutta ne on jätetty tämän listan ulkopuolelle. 

Muista, että lajituntemus on erittäin tärkeää, kun kerätään kasveja elintarvikekäyttöön.

Myrkytysepäilyssä ota yhteyttä Myrkytystietokeskukseen 0800 147 111. Hätätapauksessa tärkeää on saada näyte tai kuva myrkytyksen syyksi epäillystä kasvilajista, kasvia sisältäneen ruoan tähteet tai oksennus. 

Myrkytystietokeskus: https://www.hus.fi/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/myrkytystietokeskus

Myrkytystietokeskuksen kasvihakemisto https://www.hus.fi/haku/myrkytystietokeskus-aakkosellinen-haku

 

Euroopanmarjakuusi Taxus baccata laji.fi

Kalliokielo Polygonatum odoratum laji.fi 

20-40 cm korkea monivuotinen ruoho. Ehytlaitaiset, silposuoniset lehdet sijaitsevat kierteisesti, pitkin särmikkään, kaarevan varren yläpuoliskoa. Valkoiset, vihreäreunaiset, kellomaiset ja tuoksuvat kukat nuokkuvat yksittäin tai pareittain lehtihangoista varren alapuoliskolla. Elokuussa kypsyvät, pyöreät marjat ovat mustansinisiä ja vahapeitteisiä. Melko yleinen Etelä-Suomessa, harvinainen Keski-Suomessa, rauhoitettu Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa. Kasvaa kallioilla, kivikoissa, harjurinteillä, lehdoissa ja lehtimetsissä. Kookkaampi, sileävartinen sukulaislaji lehtokielo (P. multiflorum) kasvaa vain eteläisimmässä Suomessa. Sen tuoksuttomat kukat ovat nuokkuvia ja sijaitsevat lehtihangoissa 2-5 kpl ryhmissä.

Sisältää alkaloideja ja saponiineja.

Tappavan myrkyllinen, juurakkoa lukuunottamatta.

Kielo Convallaria majalis laji.fi 

10-25 cm korkea monivuotinen ruoho. Varsi särmikäs. Varren tyvessä kaksi kookasta, silposuonista, ehytlaitaista lehteä. Kukat pullean kellomaiset, valkoiset ja hyväntuoksuiset, nuokkuvat toispuolisessa tertussa pitkin kukkavartta. Marjat pyöreitä, kypsinä punaisia – oranssinpunaisia. Yleinen Keski-Suomeen asti, pohjoista kohti harvinaistuu. Kasvaa yleensä laajoina kasvustoina metsänreunoissa, pientareilla, tuoreissa metsissä, lehdoissa ja lehtoniityillä. 

Myrkytysvaikutus limakalvoille, ruoansulatuskanavaan ja keskushermostoon. Sisältää sydämen toimintaan vaikuttavia glykosideja, sekä saponiineja. 

Tappavan myrkyllinen.

Koiranheisi Viburnum opulus laji.fi 

1-3 m korkea pensas, jonka oksat ovat särmikkäitä ja harmahtavia. Lehdet ovat 3-5 liuskaisia, liuskat isohampaisia, lehtilapa 3-7 cm leveä. Kukinto tuoksuton 4-10 cm leveä, valkoinen tasohuiskilo. Steriilit laitakukat n.1,5 mm leveitä, 2-neuvoiset sisäkukat pienempiä, 4-6 mm leveitä. Kukinta kesä-heinäkuussa. Hedelmä punainen, kirpeän makuinen luumarja. Levinneisyys Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinaisena napapiirille asti. Kasvaa lehtometsissä, lehtokorvissa ja puronvarsilla. 

Koko kasvi sisältää viburniinia, marjoissa myös saponiinia ja parkkiaineita. Myrkyllisyydestä on ristiriitaista tietoa, joten on syytä olla varovainen marjojen käytössä. Erityisesti siemenien on mainittu olevan myrkyllisiä (marjat tulee kypsentää ja siemenet siivilöidä pois ennen käyttöä). Marjojen ja lehtien syöminen aiheuttaa ripulia ja pahoinvointia, jopa mahassa ja suolistossa tulehduksen, joka voi johtaa kuolemaan.

Korpipaatsama Rhamnus frangula laji.fi 

2-6 m korkea pensas tai pieni ohut- ja monirunkoinen puu. Lehdet kierteisesti, ehytlaitaisia; lehtilapa 2-6 cm, vastapuikea -soikea. Lehtihangassa sijaitseva kukinto 2-6 kukan viuhko. Kukat yksineuvoisia, pieniä, kellanvihreitä. Kukinta-aika kesä-heinäkuu. Hedelmä mustikan kokoinen, 6-8 mm, aluksi vihreä, sitten punertava ja kypsänä musta, kiiltävä luumarja. Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinaistuu pohjoisempana. Ei tavata pohjoisimmassa Suomessa. Kasvaa kosteissa metsissä, soiden laidoilla, rannoilla, peltojen ja teiden reunamilla.

Näköislajit: Tuomi (Prunus padus), jonka lehdet ovat hienosahaiset, voimakastuoksuiset ja lehtiruodissa on kaksi nystyä; oksat ovat vaaleanruskeita ja marjat sinisiä. Lehtokuusama (Lonicera xylosteum), jonka lehdet ovat kaksittain ja pehmeänukkaisia; oksat ovat vaaleanharmaita ja marjat punaiset ja kaksittain.

Sisältää antraglykosideja, mm. franguliini ja glukofranguliini sekä parkkiainetta. Myrkkyvaikutus ulostava, voimakkuus riippuu annostuksesta. 

Myrkyllinen.

Lehtokuusama Lonicera xylosteum laji.fi

Mustakoiso Solanum nigrum laji.fi

Mustakonnanmarja Actaea spicata laji.fi 

40-70 cm korkea monivuotinen ruoho. Varsi kiiltävä, lehdet suuret, kolmeen kertaan parilehdykkäiset, lapa jopa 40 cm leveä. Kukat ovat pieniä, kellanvalkoisia, heikosti tuoksuvia, tiheässä, pystyssä tertussa. Marjat isot, munanmuotoiset, kypsinä kiiltävän mustat. Yleinen Etelä-Suomessa, harvinaistuu pohjoista kohti, havaintoja Etelä-Lappiin asti. Kasvaa lehtomaisissa metsissä, varjoisilla rinteillä ja purolaaksoissa. Pohjois-Suomessa harvinaisena kasvava punamarjainen punakonnanmarja (A. erythrocarpa) on yhtä myrkyllinen kuin mustakonnanmarja. 

Sisältää limakalvoihin, ruoansulatuskanavaan ja keskushermostoon vaikuttavia myrkkyjä. Kasvin mehu aiheuttaa ihoärsytystä. 

Tappavan myrkyllinen.

Näsiä Daphne mezereum laji.fi 

Pystyhaarainen, 0.5-1 m korkea pensas, jonka vuosikasvaimet ovat tiheälehtisiä. Sinivihreät, ehytlaitaiset lehdet, lehtilapa 1-2 cm leveä, 5-7 cm pitkä. Kukkii varhain keväällä ennen lehtien puhkeamista. Hyväntuoksuiset, sinipunaiset-ruusunpunaiset (joskus valkoiset) kukat edellisen vuoden kasvaimien lehtiarpien hangoissa 2-4 kukan ryhmissä. Muistuttavat syreenin kukkia. Hedelmä halkaisijaltaan n. 1 cm, pahanmakuinen, kiiltävä, punainen luumarja (valkokukkaisilla keltaiset marjat). Paikoitellen yleinen Etelä-Suomessa, Etelä-Lapissa harvinaisena. Rauhoitettu Ahvenanmaalla. Kalkinsuosija. Kasvupaikkoina kosteat, ravinteikkaat lehdot sekä lehto- ja lettokorvet. 

Kasvin kaikki osat sisältävät metsereiiniä. Vaikuttaa limakalvoihin, ruoansulatuskanavaan ja keskushermostoon. Lapselle voi vaikea myrkytys tulla jo kahden marjan syömisestä, aikuisella 10-15 marjaa aiheuttanut kuoleman. 

Erittäin myrkyllinen.

Oravanmarja Maianthemum bifolium laji.fi 

5-20 cm korkea monivuotinen ruoho. Varren yläosassa kaksi (joskus 3 tai 4) herttamaista lehteä. Kukat pienet, valkoiset ja tuoksuvat, tiheähkönä terttuna varren latvassa touko-kesäkuussa. Marjat pyöreät, n. 6 mm leveät, kypsinä punaiset ja maultaan makeat. Yleinen koko maassa, pohjoisimmassa Lapissa harvinainen. Kasvaa tuoreissa metsissä, metsänreunoissa, hakamailla ja puronvarsilla, viihtyy varjoisissa kuusikoissa. 

Sisältää suun ja mahan limakalvoja ärsyttäviä ja sydämeen vaikuttavia glykosideja ja muita myrkyllisiä aineita. Koko kasvi lievästi myrkyllinen.

Punakoiso Solanum dulcamara laji.fi 

30-200 cm korkea, rento, köynnöstävä puolipensas. Varsi on tyvestä puutunut. Lehti puikea - herttamainen, tyviosastaan keihäsmäinen, 1-4 liuskainen, ehytlaitainen. Kukat tähtimäiset, sinipunaiset, perunan kukkia muistuttavat, 10-25 kukan viuhkoissa. Marjat pitkänpyöreät, n. 10 mm pitkät, kypsinä kiiltävät ja kirkkaanpunaiset. Kasvaa paikoittain Etelä- ja Keski-Suomen kosteissa rantalehdoissa, pensaikoissa, kivikko- ja hiekkarannoilla sekä joutomailla. Punakoiso on ollut suosittu puutarhakasvi. Melko yleinen Lounais-Suomessa ja rannikon tuntumassa Pohjanmaalle saakka. Pohjois-Suomessa harvinainen.

Sisältää ruoansulatuskanavaan ja keskushermostoon vaikuttavia alkaloideja, mm. solaniinia.

Tappavan myrkyllinen.

Punakonnanmarja Actaea erytrocarpa laji.fi

40-70 cm korkea monivuotinen ruoho. Varsi kiiltävä, lehdet suuret, kolmeen kertaan parilehdykkäiset, lapa jopa 40 cm leveä. Kukat ovat pieniä, kellanvalkoisia, heikosti tuoksuvia, tiheässä, pystyssä tertussa. Marjat isot, munanmuotoiset, kypsinä kiiltävän punaiset. Pohjois-Suomessa harvinaisena kasvava punamarjainen punakonnanmarja (A. erythrocarpa) on yhtä myrkyllinen kuin mustakonnanmarja. 

Sisältää limakalvoihin, ruoansulatuskanavaan ja keskushermostoon vaikuttavia myrkkyjä. Kasvin mehu aiheuttaa ihoärsytystä. 

Tappavan myrkyllinen.

Sinikuusama Loricera caerulea laji.fi

Sudenmarja Paris quandrifolia laji.fi 

15-30 cm korkea monivuotinen ruoho. Lehdet vastapuikeita-soikeita, ehytlaitaisia, yleensä neljä säteittäin haarattoman varren latvassa. Kukat vaatimattomat, tähtimäiset, kellanvihreät epämiellyttävän tuoksuiset. Yksittäin varren latvassa sijaitsevat marjat suuria, pahantuoksuisia, litteänpyöreitä ja mustansinisiä. Melko yleinen lähes koko maassa, Lapissa harvinainen. Kasvaa kosteahkoilla, ravinteikkailla paikoilla lehdoissa, puronvarsilla ja metsän reunoilla.

Sisältää ruoansulatuskanavaan, keskushermostoon ja sydämeen vaikuttavia myrkkyjä muun muassa saponiineja.

Tappavan myrkyllinen.

Terttuselja Samucus racemosa laji.fi 

Siirottavahaarainen, 2-3 m korkea pensas. Oksat liereitä, kellanharmaita. Lehdet isoja, vastakkaisia, hammaslaitaisia, päätölehdykkäisiä, lehdyköitä yleensä 5; lehdet murskattuina pahanhajuisia. Kukinto 2-6 cm leveä, tiheä kerrannaisterttu. Kukat pieniä, tuoksuttomia, vihertävän- tai kellanvalkeita. Kukinta kesäkuulla. Hedelmä pieni, punainen-kellanpunainen, vetinen luumarja. Alun perin koristepensas. Viljelykarkulainen / kotiutunut tulokaslaji, joka kasvaa melko yleisenä Oulun korkeudelle saakka tienvarsilla, joutomailla, metsissä ja kallioilla. Viihtyy typpipitoisilla, tuoreilla mailla ja aurinkoisilla kasvupaikoilla.

Marjojen raakileet ja siemenet sisältävät ruoansulatuskanavaan vaikuttavia myrkyllisiä aineita, mm. sambunigriinia. Suurempien marjamäärien nauttiminen aiheuttaa pahoinvointia, oksentamista ja ripulia.

Myrkyllinen.

Vehka Calla palustris laji.fi 

20-40 cm korkea monivuotinen ruoho. Versot tanakat, juurakko suikertava ja paksu, lähes vaakasuora. Usein laajoina kasvustoina. Lehdet tyvellä kierteisesti, suuret, pitkäruotiset, herttamaiset, silposuoniset ja kiiltävät. Kukinto kellertävä puikelo, jonka tyvellä on valkoinen, pitkäkärkinen, puikea suojuslehti. Kukinta kesä-heinäkuulla. Marjat punaiset, kulmikkaat ja mehevät. Siemenet limamaisen aineen ympäröimiä. Maku polttavan kirpeä. Melko yleinen kosteilla paikoilla Etelä- ja Keski-Suomessa, tavataan harvinaisena eteläiseen Lappiin asti. Kasvaa ojissa, puroissa, lampien ja järvien mutarannoilla, soilla ja korvissa.

Sisältää ihoon, limakalvoihin, ruoansulatuskanavaan ja sydämeen vaikuttavia myrkkyjä.

Koko kasvi myrkyllinen.

 

Lähteet:

Moisio, S. (toim.) 2016. Luonnonyrttiopas. Hyvän käytännön ohjeet luonnonyrttialalle. Opetushallitus. 

Moisio, S. & Törrönen, R. 2008. Luonnonmarjat. Opetushallitus.