Hakutulokset sanalle: variksenmarja

Kotimaisten marjojen fenoliset yhdisteet ja niiden antioksidatiivinen aktiivisuus

Kähkönen MP, Hopia AI. ja Heinonen M. Berry Phenolics and Their Antioxidant Activity. J. Agrig. Food Chem. 2001:49;4076-4082.

Marjojen polyfenoliprofiileissa on eroa, vaikka suvuittain samankaltaisuuksia onkin. Tutkimuksessa analysoitiin kotimaisten marjojen koostumuksia fenolisten yhdisteiden osalta.

Modelling bilberry and cowberry yields in Finland: different approaches to develop models for forest planning calculations

Marjut Turtiainen School of Forest Sciences Faculty of Science and Forestry University of Eastern Finland Academic dissertation

Neisseria meningitidis -bakteerin pilusten sitoutuminen marjojen polyfenolifraktioihin

Toivanen M, Ryynänen A, Huttunen S, Duricova J, Riihinen K, Törrönen R, Lapinjoki S, Tikkanen-Kaukanen C. Binding of Neisseria meningitidis Pili to Berry Polyphenolic Fractions. J Agric Food Chem 2009:5; 3120–3127.

Marjat saattavat tarjota uuden keinon torjua bakteereja ilman pelkoa antibioottiresistenssistä.

Variksenmarjan flavonoidit ja niiden terveyttä edistävät vaikutukset

Tutkijat ovat kohdistaneet viime vuosina huomionsa huonommin tunnettuihin ja maailmalla vähemmän hyödynnettyihin syötäviin marjoihin. Tällaisia marjoja ovat muun muassa variksenmarja, puolukka ja pihlajanmarja. Villit marjat sisältävät usein enemmän antioksidantteja ja terveellisiä fenoliyhdisteitä viljeltyihin sukulaisiinsa verrattuna. Erityisesti variksenmarja (Empetrum nigrum) sisältää runsaasti antioksidantteja.