Hakutulokset sanalle: antioksidantit

Keinoja kotimaisten marjojen antioksidanttimäärien kohottamiseksi

Anttonen MJ. Evaluation of Means to Increase the Content of Bioactive Phenolic Compounds in Soft Fruits. Kuopio University Publications C. Natural and Environmental Sciences 208. 2007.

Väitöskirjassa arvioidaan viljelyteknisiä keinoja, joilla marjojen antioksidanttipitoisuuksiin voidaan vaikuttaa.

Mitä eroa on metsämustikalla ja pensasmustikalla?

Burdulis D, Sarkinas A, Jasutiene I, Stackevicene E, Nikolajevas L, Janulis V. Comparative study of anthocyanin composition, antimicrobial and antioxidant activity in bilberry (Vaccinium myrtillus L.) and blueberry (Vaccinium corymbosum L.) fruits. Acta P

Metsämustikka ja pensasmustikka ovat kuin kaksi marjaa - päällisin puolin ainoa ero niiden välillä vaikuttaisi olevan marjojen koko. Mustikat kuitenkin poikkeavat toisistaan myös koostumuksensa puolesta.

Mustaherukan, puolukan ja mustikan kulutus kasvattaa seerumin kversetiinipitoisuutta

Erlund I, Marniemi J, Hakala P, Alfthan G, Meririnne E. Ja Aro A. 2003. Consumption of black currants, lingonberries and bilberries increases serum quercetin concentrations. Eur. J. Clin. Nutr. 57: 37−42.

Marjojen fenoliyhdisteiden antioksidanttiaktiivisuus ja antimikrobiologinen vaikutus

Heinonen, M. Antioxidant activity and antimicrobial effect of berry phenolics – a Finnish perspective. Mol. Nutr. Food Res. (2007)51:684-691.

Marjojen bioaktiiviset fenoliyhdisteet, kuten tanniinit ja fenolihappot, ovat saaneet kiinnostusta osakseen mahdollisten terveyteen vaikuttavien ominaisuuksiensa ansiosta. Fenoliyhdisteillä voi olla elimistössä antioksidantti- ja antimkrobivaikutusta, ja ne voivat vaikuttaa edullisesti myös elintarvikkeen säilyvyyteen, rakenteeseen, väriin ja muihin aistittaviin ominaisuuksiin.

Antioksidanttimittauksissa huomioitava uuttomenetelmä

Jaakkola, Mäki, Virtanen, Oxygen radical capacity (ORAC) of bilberry (Vaccinium myrtillus) powder and nettle (Urtica diodica) seed, XXV! International Conference on Polyphenols, 23-26.7. 2012, Polyphenol Communications 2012, Vol. 1/T1.36, p. 183-184.

Mitattaessa marja- ja yrttiuutteiden ORAC-arvoa on tärkeää huomioida uuttamisessa käytetty menetelmä.

Potentiaalisia antioksidantteja tärkeää tutkia useammalla eri menetelmällä

Kallio T, Kallio J, Jaakkola M, Maki M, Kilpelainen P, Virtanen V. Urolithins display both antioxidant and pro-oxidant activities depending on assay system and conditions. J Agric Food Chem 2013;61:10720-10729.

Antioksidantteja pidetään usein terveyttä edistävinä, nuorentavina superaineina. Antioksidantti-leimaa ei kuitenkaan pitäisi lyödä mihinkään ruoka-aineeseen hätiköiden – tarkemmassa tarkastelussa antioksidantti saattaakin osoittautua pro-oksidantiksi, josta voi olla jopa haittaa solujen normaalille toiminnalle.

Kotimaisten marjojen fenoliset yhdisteet ja niiden antioksidatiivinen aktiivisuus

Kähkönen MP, Hopia AI. ja Heinonen M. Berry Phenolics and Their Antioxidant Activity. J. Agrig. Food Chem. 2001:49;4076-4082.

Marjojen polyfenoliprofiileissa on eroa, vaikka suvuittain samankaltaisuuksia onkin. Tutkimuksessa analysoitiin kotimaisten marjojen koostumuksia fenolisten yhdisteiden osalta.

Tyrnimarjan siemenöljyn suojaava vaikutus hiilitetrakloridin aiheuttamalta maksavauriolta hiirillä

Protective effects of seabuckthorn (Hippoph ae rhamnoides L.) seed oil against carbon tetrachloride-induced hepatotoxicity in mice. Hsu YW, Tsai CF, Chen WK, Lu FJ. Food Chem Toxicol. 2009 Jun 11.

Tutkimuksessa selvitettiin tyrnin siemenöljyn vaikutusta maksan suojaamisessa hiilitetrakloridin aiheuttamalta vauriolta hiirillä. Tulosten mukaan suun kautta nautittu tyrninsiemenöljy vähensi merkitsevästi aineenvaihdunnan tilaa kuvaavien maksaentsyymien ja veren lipidien pitoisuuksia.

Kasvien polyfenolien antioksidanttivaikutus

Salminen, H. 2009. Effect of phenolic-rich plant materials on protein and lipid oxidation reactions. Väitöskirja. EKT-sarja 1444. Helsingin yliopisto. Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos.

Marjafenolien vaikutus proteiinien hapettumiseen ja proteiinien ja rasvojen interaktioihin

Viljanen K. 2005. Protein oxidation and protein-lipid interactions in different food models in the presence of berry phenolics". University of Helsinki Department of Applied Chemistry and Michrobiology. Academic Dissertation. 88 p.

Karpalouute ehkäisee LDL-kolesterolin hapettumista

Wilson, T., Porcari, J. P. ja Harbin, D. Cranberry extract inhibits low density lipoprotein oxidation . Life Scienes (1998) Vol. 62 nro. 24: 381 − 386.

Karpalomehua käytetään usein virtsatieinfektioiden hoitoon, mutta sen vaikutuksista sydäntauteihin ei ole ollut tietoa. Karpalomehun ainesosat todennäköisesti estävät bakteerien tarttumista virtsatiehyisiin. Karpalo sisältää runsaasti flavonoideja, joiden uskotaan suojaavan sydäntaudeilta estämällä LDL-kolesterolin hapettumista.

Karpalo ehkäisee LDL:n hapettumista ja lisää LDL-reseptorien määrää maksasoluissa

Yi-Fang Chu ja Rui Hai Liu. Cranberries inhibit LDL oxidation and induce LDL receptor expression in hepatocytes. Life Sciences (2005)77: 1892 − 1901.

Sydän- ja verisuonitaudit ovat useimmissa teollistuneissa maissa suurin kuolinsyy. Sairastumiseen vaikuttavat ensisijaisesti ravinto sekä perintötekijät. Runsaasti vihanneksia ja hedelmiä sisältävä ruokavalio alentaa sairastumisriskiä, ja vaikuttavina tekijöinä pidetään ennen kaikkea fytokemikaaleja, bioaktiivisia kasviyhdisteitä, vitamiinien sijaan. Myös karpalon fytokemikaali- ja antioksidanttipitoisuudet ovat suuria, ja karpaloiden on osoitettu estävän kokeellisesti LDL:n hapettumista.

Sienistä lääkkeitä syöpien hoitoon

Kasvisoluviljelmät pohjoisista marjoista: fenolit, karotenoidit ja vaikutukset

Puolukan monipuoliset vaikutukset terveyteen

Mustikan ja puolukan polyfenolipitoisuus ja antioksidanttiaktiivisuus

Marjojen bioaktiiviset yhdisteet säilyvät pakkasessa kuukausia

Vaccinium-suvun kasvien bioaktiiviset yhdisteet ja terveysvaikutukset

Tyrnin lehdet ja oksat ovat antioksidanttien lähteitä

Silkkivyökäävän terveysvaikutukset ja käyttö elintarviketeollisuudessa

Vuodenaika ja kasvupaikka vaikuttavat nokkosen polyfenoli- ja pigmenttipitoisuuksiin

Vuohenputkessa on bioaktiivisia yhdisteitä ja soluja suojaavia vaikutuksia

Puolukan vaikutukset suun mikrobistoon ja tulehdukseen sekä terveyteen

Kuusenkerkkä ja neulaset ravintokäytössä

Mesiangervotee terveysvaikutteisena juomana

Luonnonsienillä on lääkkeenomaisia ominaisuuksia

Puolukan yhdisteillä on antioksidanttisia ja syöpää torjuvia vaikutuksia

Voikukan vaikutukset tyypin 2 diabetekseen

Mustikan vaikutus metaboliseen oireyhtymään sekä sydän- ja verisuonitauteihin

Nokkosuutteen mahdollisuudet syöpien hoidossa

Pakurikääpä – perinnerohdoksesta lääkekäyttöön

Mustikan vaikutus metabolisen oireyhtymän sekä sydän- ja verisuonitautien riskiin

Ruokavaliolla on suuri merkitys terveyden ylläpidossa. Muiden muassa metabolinen oireyhtymä ja siihen usein liittyvät sydän- ja verisuonisairaudet voivat kehittyä epätasapainoisen ruokavalion seurauksena. Antioksidanttipitoinen ruokavalio auttaa ehkäisemään monia sairauksia. Mustikan antosyaanit ovat voimakkaita antioksidantteja. Tämä katsausartikkeli kokosi yhteen tietoa mustikan vaikutuksista metabolisen oireyhtymän sekä sydän- ja verisuonitautien riskiin.

Variksenmarjan flavonoidit ja niiden terveyttä edistävät vaikutukset

Tutkijat ovat kohdistaneet viime vuosina huomionsa huonommin tunnettuihin ja maailmalla vähemmän hyödynnettyihin syötäviin marjoihin. Tällaisia marjoja ovat muun muassa variksenmarja, puolukka ja pihlajanmarja. Villit marjat sisältävät usein enemmän antioksidantteja ja terveellisiä fenoliyhdisteitä viljeltyihin sukulaisiinsa verrattuna. Erityisesti variksenmarja (Empetrum nigrum) sisältää runsaasti antioksidantteja.

Tulehduksia estävän ja oksidatiiviselta stressiltä suojaavan ruokavalion yhteys diabetekseen

Tulehdusreaktiot ja oksidatiivinen stressi ovat keskeisiä vaikuttimia diabeteksen taustalla. Kovin tarkkaan ei kuitenkaan tiedetä, miten ravinnon eri ainesosat vaikuttavat tulehdusreaktioihin ja oksidatiiviseen stressiin ja sitä kautta diabeteksen puhkeamiseen. Useimmat tutkimukset ovat keskittyneet arvioimaan yksittäisten ravintoaineiden vaikutusta diabetesriskiin, vaikka olisi tärkeää selvittää myös kokonaisten ruokavalioiden vaikutuksia diabeteksen kehittymiseen. Tässä tutkimuksessa keskityttiinkin tutkimaan tulehduksia estävän (anti-inflammatorisen) ja oksidatiiviselta stressiltä suojaavan (antioksidanttisen) ruokavalion yhteyttä diabetekseen.