Arktiset Aromit ry, Kauppakatu 20 D, 89600 Suomussalmi
Anttonen MJ. Evaluation of Means to Increase the Content of Bioactive Phenolic Compounds in Soft Fruits. Kuopio University Publications C. Natural and Environmental Sciences 208. 2007.
Väitöskirjassa arvioidaan viljelyteknisiä keinoja, joilla marjojen antioksidanttipitoisuuksiin voidaan vaikuttaa.
Lue lisää
Eid HM, Ouchfoun M, Brault A, Vallerand D, Musallam L, Arnason JT, Haddad PS. Lingonberry (Vaccinium vitis-idaea L.) Exhibits Antidiabetic Activities in a Mouse Model of Diet-Induced Obesity. Evid Based Complement Alternat Med 2014;2014:645812.
Diabeteksen ehkäisykeinojen tutkimuksessa ei mikään kivi jää kääntämättä. Marjoilla ei ravitsevuudestaan huolimatta vielä ole EU:ssa hyväksyttyjä terveysväitteitä, mutta tulevaisuudessa saatamme hyvinkin hyödyntää niitä aineenvaihdunnan suojana liiallista rasvaa ja sokeria vastaan. Kanadassa tutkitaan mahdollisuutta käyttää lääkkeiden sijaan puolukkaa alkuperäisväestössä, jolle kansanlääkintä on mieluisin tapa hoitaa terveyttä.
Lue lisääErlund I, Freese R, Marniemi J, Hakala P, Alfthan G. Bioavailability of quercetin from berries and the diet. Nutr Cancer. 2006;54(1):13-7.
Lue lisääErlund I, Koli R, Alfthan G, Marniemi J, Puukka P, Mustonen P, Mattila P, Jula A. Favorable effects of berry consumption on platelet function, blood pressure, and HDL cholesterol. Am J Clin Nutr 2008:87;323–331.
Lue lisääHeinonen, M. Antioxidant activity and antimicrobial effect of berry phenolics – a Finnish perspective. Mol. Nutr. Food Res. (2007)51:684-691.
Marjojen bioaktiiviset fenoliyhdisteet, kuten tanniinit ja fenolihappot, ovat saaneet kiinnostusta osakseen mahdollisten terveyteen vaikuttavien ominaisuuksiensa ansiosta. Fenoliyhdisteillä voi olla elimistössä antioksidantti- ja antimkrobivaikutusta, ja ne voivat vaikuttaa edullisesti myös elintarvikkeen säilyvyyteen, rakenteeseen, väriin ja muihin aistittaviin ominaisuuksiin.
Lue lisääHellström K, Törrönen R, Mattila P. Proanthocyanidins in common food products of plant origin. J Agric Food Chem 2009: 57; 7899-790.
Tutkijat määrittivät 99:stä Suomessa yleisesti saatavilla olevasta ruoka-aineesta niiden proantosyanidien pitoisuuden. Proantosyanideja löytyi 49 tuotteesta, ja parhaimpia lähteitä olivat marjat, kaakao ja sitrushedelmiä lukuun ottamatta hedelmät.
Lue lisääHjartaker A, Knudsen MD, Tretli S, Weiderpass E. Consumption of berries, fruits and vegetables and mortality among 10,000 Norwegian men followed for four decades. Eur J Nutr 2014.
Runsaasti kasviksia syövillä on pienempi riski kuolla ennenaikaisesti. Kasvisten käytön ja kuolleisuuden riski vaihtelee jonkin verran sairaudesta ja kasviksen laadusta riippuen. Hyvään alkuun pääsee kuitenkin syömällä 5 annosta päivässä, ja osan annoksista tuoreena.
Lue lisääHuttunen S, Toivanen M, Arkko S, Ruponen M, Tikkanen-Kaukanen C. Inhibition activity of wild berry juice fractions against Streptococcus pneumoniae binding to human bronchial cells. Phytother Res 2011;25:122-127.
Lue lisää
Joseph SV, Edirisinghe I, Burton-Freeman BM. Berries: Anti-inflammatory Effects in Humans . J Agric Food Chem 2014; 62(18): 3886-3903.
Vanha kehotus nauttia kasvikunnan tuotteita kaikissa sateenkaaren väreissä pitää edelleen paikkansa. Tummilla marjoilla näyttäisi tuoreen katsauksen mukaan olevan johdonmukaisesti tulehdusta vähentävä vaikutus, josta voi olla hyötyä sekä sairauksien ehkäisyssä että niiden hoidossa.
Lue lisää
Kallio J, Jaakkola M, Maki M, Kilpelainen P, Virtanen V. Vitamin C inhibits staphylococcus aureus growth and enhances the inhibitory effect of quercetin on growth of Escherichia coli in vitro. Planta Med 2012;78:1824-1830.
Juolukka, puolukka, karpalo, tee ja omena sisältävät kversetiiniä, joka yhdessä C-vitamiinin kanssa saattaa tarjota luonnonmukaisen keinon torjua ruokamyrkytyksiä ja muita bakteeri-infektioita. Etenkin stafylokokki on herkkä tuhoutumaan näiden luontaisten tehoaineiden vaikutuksesta.
Lue lisääKolehmainen M, Mykkanen O, Kirjavainen PV, Leppanen T, Moilanen E, Adriaens M, Laaksonen DE, Hallikainen M, Puupponen-Pimia R, Pulkkinen L, Mykkanen H, Gylling H, Poutanen K, Torronen R. Bilberries reduce low-grade inflammation in individuals with features of metabolic syndrome. Mol Nutr Food Res 2012;56:1501-1510.
Lue lisääKähkönen MP, Hopia AI. ja Heinonen M. Berry Phenolics and Their Antioxidant Activity. J. Agrig. Food Chem. 2001:49;4076-4082.
Marjojen polyfenoliprofiileissa on eroa, vaikka suvuittain samankaltaisuuksia onkin. Tutkimuksessa analysoitiin kotimaisten marjojen koostumuksia fenolisten yhdisteiden osalta.
Lue lisääLehtonen HM, Suomeja JP, Tahvonen R, Vaarno J, Venojärvi M, Viikari J, Kallio H. Berrymeals and risk factors associated with metabolic syndrome. Eur J Clin Nutr 2010 Jun;64(6):614-21.
Lue lisääLähde: Bensalem, J., Servant, L., Alfons, S., Gaudout, D., Layé, S., Pallet, V. & Lafenetre, P. (2016): Dietary polyphenol supplementation prevents alteration of spatial navigation in middle-aged mice. Frontiers in Behavioral Neuroscience 10: 9.
Lue lisääLähde: Heyman, L., Axling, U., Blanco, N., Sterner, O., Holm, C. & Berger, K. (2014): Evaluation of Beneficial Metabolic Effects of Berries in High-Fat Fed C57BL/6J Mice. Journal of Nutrition and Metabolism, vol. 2014.
Viime vuosikymmenien aikana paino-ongelmat ja aikuistyypin diabetes (ns. kakkostyypin diabetes) ovat yleistyneet merkittävästi. Ylipaino on aikuistyypin diabeteksen merkittävin riskitekijä; 90 % kakkostyypin diabetekseen sairastuneista kärsii ylipainosta. Riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen voi pienentää terveellisen ruokavalion ja riittävän liikunnan avulla. Nykyään ollaankin enenevissä määrin kiinnostuneita ylipainoa estävistä ruokavalioista.
Runsaasti polyfenoleja sisältävät ruoka-aineet (hedelmät, vihannekset, marjat) on yhdistetty pienentyneeseen riskiin sairastua aikuistyypin diabetekseen. Kasvifenolit ovat kasvien tuottamia kemikaaleja, jotka antavat hedelmille ja marjoille niiden värin ja maun, ja sisältävät tärkeitä flavonoideja (antosyaanit, flavonolit, flavanolit). Marjojen antosyaanien antioksidanttisia vaikutuksia on tutkittu paljon, mutta lisää tietoa on kaivattu marjojen ja polyfenoleiden yhteyksistä kakkostyypin diabeteksen torjumiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eri marjalajien kykyä vähentää laboratoriohiirten ylipainoisuutta ja aineenvaihdunnan häiriöitä.
Mursu, J., Virtanen, J.K., Tuomainen, T.-P., Nurmi, T. ja Voutilainen, S. Intake of fruit, berries, and vegetables and risk of type 2 diabetes in Finnish men: the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study1-4. American Journal of Clinical Nutrition
Suomalaisilla miehillä tehdyn tutkimuksen mukaan hedelmät ja vihannekset, erityisesti marjat, voivat vähentää tyypin 2 diabetesriskiä. Eniten marjoja syövien henkilöiden sairastumisriski oli 35 % pienempi kuin vähiten marjoja käyttävien.
Lue lisääNurmi T, Mursu J, Heinonen M, Nurmi A, Hiltunen R, Voutilainen S. Metabolism of Berry Anthocyanins to Phenolic Acids in Humans J. Agric. Food Chem. 2009, 57, 2274–2281.
Tutkimuksessa selvitettiin marjojen antosyaanien metaboliaa fenolisiksi hapoiksi ihmisen aineenvaihdunnassa.
Lue lisää
Paassilta M, Moisio S, Jaakola L & Häggman H. Pohjoismainen luonnonmarja-ala Kyselytutkimus yritystenvälisestä yhteistyöstä . Oulun yliopisto, Arktiset Aromit ry, New Nordic Food, Nordic Innovation Centre 2009.
Kyselynä toteutettu tutkimus valottaa luonnonmarja-alan yritysten halukkuutta yhteistyöhön ja yhteistyön käytännön toteutusta.
Lue lisääPuupponen-Pimia R, Seppanen-Laakso T, Kankainen M, Maukonen J, Torronen R, Kolehmainen M, Leppanen T, Moilanen E, Nohynek L, Aura AM, Poutanen K, Tomas-Barberan FA, Espin JC, Oksman-Caldentey KM. Effects of ellagitannin-rich berries on blood lipids, gut m
Lue lisääRiihinen K, Ryynanen A, Toivanen M, Kononen E, Torronen R, Tikkanen-Kaukanen C. Antiaggregation potential of berry fractions against pairs of Streptococcus mutans with Fusobacterium nucleatum or Actinomyces naeslundii. Phytother Res 2011;25:81-87.
Lue lisääSillanpää Merja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, ravitsemisalan yksikkö. The use of wild berries in Finland from traditional to modern cuisine. Food choices and healthy eating. International Conference September 2nd-3rd 2005, Kauhajoki, Finland.
Lue lisääSousa, M. B., Canet, W., Alvarez, M. D. ja Fernández, C. Effect of processing on the texture and sensory attributes of ras pberry (cv. Heritage) and blackberry (cv. Thornfree). Journal of Food Engineering (2007) 78: 9 − 21.
Rakenne on yksi tärkeimmistä kuluttajien arvostamista tuoreiden marjojen aistinvaraisista ominaisuuksista. Tuoreiden marjojen rakenteeseen vaikuttaa pääasiassa kasvisolujen sisäinen paine. Marjojen kiinteän rakenteen säilymiseksi mm. pakastuksessa on kokeiltu esikäsittelyä lämmön tai kalsiumin avulla.
Lue lisääTapiainen T, Paalanne N, Arkkola T, Renko M, Pokka T, Kaijalainen T, Uhari M. 2014. Diet as a Risk Factor for Pneumococcal Carriage and Otitis Media: A Cross-Sectional Study among Children in Day Care Centers. PLoS One. 2014 Mar 5;9(3):e90585.
Lue lisääToivanen M, Huttunen S, Lapinjoki S, Tikkanen-Kaukanen C. Inhibition of adhesion of Neisseria meningitidis to human epithelial cells by berry juice polyphenolic fractions. Phytother Res 2011;25:828-832.
Lue lisääToivanen M, Huttunen S, Lapinjoki S, Tikkanen-Kaukanen C. Inhibition of adhesion of Neisseria meningitidis to human epithelial cells by berry juice polyphenolic fractions. Phytother Res 2011;25:828-832.
Lue lisääToivanen M, Ryynänen A, Huttunen S, Duricova J, Riihinen K, Törrönen R, Lapinjoki S, Tikkanen-Kaukanen C. Binding of Neisseria meningitidis Pili to Berry Polyphenolic Fractions. J Agric Food Chem 2009:5; 3120–3127.
Marjat saattavat tarjota uuden keinon torjua bakteereja ilman pelkoa antibioottiresistenssistä.
Lue lisääViljanen K. 2005. Protein oxidation and protein-lipid interactions in different food models in the presence of berry phenolics". University of Helsinki Department of Applied Chemistry and Michrobiology. Academic Dissertation. 88 p.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
Ruokavaliolla on suuri merkitys terveyden ylläpidossa. Muiden muassa metabolinen oireyhtymä ja siihen usein liittyvät sydän- ja verisuonisairaudet voivat kehittyä epätasapainoisen ruokavalion seurauksena. Antioksidanttipitoinen ruokavalio auttaa ehkäisemään monia sairauksia. Mustikan antosyaanit ovat voimakkaita antioksidantteja. Tämä katsausartikkeli kokosi yhteen tietoa mustikan vaikutuksista metabolisen oireyhtymän sekä sydän- ja verisuonitautien riskiin.
Lue lisääVuonna 2015 tehdyssä kuluttajatutkimuksessa selvitettiin kuluttajien asenteita terveellistä ruokavaliota kohtaan. Tutkimuksessa haastateltiin yli 2 500 aikuista Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa.
Lue lisää
