Arktiset Aromit ry, Kauppakatu 20 D, 89600 Suomussalmi
Flavonoidit ovat laaja joukko polyfenolisia yhdisteitä, joita esiintyy kasviperäisessä ravinnossa kuten marjoissa, hedelmissä, vihanneksissa, kahvissa, teessä, suklaassa ja viinissä. Tutkimuksessa jaettiin ruokavaliossa käytetyt flavonoidit kuuteen alaluokkaan ja tarkasteltiin niiden käytön vaikutusta kehon koostumukseen.
Lue lisääTutkijat ovat kohdistaneet viime vuosina huomionsa huonommin tunnettuihin ja maailmalla vähemmän hyödynnettyihin syötäviin marjoihin. Tällaisia marjoja ovat muun muassa variksenmarja, puolukka ja pihlajanmarja. Villit marjat sisältävät usein enemmän antioksidantteja ja terveellisiä fenoliyhdisteitä viljeltyihin sukulaisiinsa verrattuna. Erityisesti variksenmarja (Empetrum nigrum) sisältää runsaasti antioksidantteja.
Lue lisääTutkimukset ovat osoittaneet, että hedelmien ja marjojen syönti saattaa vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Tarkkaan ei kuitenkaan tiedetä, mitkä hedelmät ja marjat, ja mitkä niiden sisältämät ainesosat, aiheuttavat merkittävimmät terveyshyödyt. Aiempien tutkimustuloksien perusteella erityisesti mustikat ja viinirypäleet vähentävät riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, ja flavonoidit näyttelevät merkittävää roolia muun muassa sydämen pintakudoksen toiminnan edistämisessä, verenpaineen hallinnassa ja insuliiniherkkyydessä. Siten flavonoidit saattavat olla myös keskeisiä vaikuttajia, jotka alentavat riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Useimmat tutkimukset, joissa on selvitetty flavonoidien saannin yhteyttä sydän- ja verisunitauteihin, ovat keskittyneet naisiin. Siksi tämän tutkimuksen kohdepopulaatioksi valittiin miehet. Tutkimuksen alkuoletus oli, että flavonoidien runsas nauttiminen johtaa pienentyneeseen sydäninfarkti- ja aivohalvausriskiin.
Lue lisääMasennus ja sen aiheuttama työkyvyttömyys on maailmanlaajuisesti vakava kansantaloudellinen uhka. Vaikka suuri osa potilaista vastaa hoitoon positiivisesti, erilaiset jälkioireilut ja toimintahäiriöt ovat yleisiä, varsinkin ikääntyneellä väestönosalla. Siksi tehokkaat masennusta ennaltaehkäisevät keinot ovat olleet enenevissä määrin tutkijoiden kiinnostuksen kohteena.
Lue lisääKversetiini on flavonoli, joka antioksidanttisen vaikutuksensa ansiosta tuhoaa vapaita radikaaleja ja estää monien bakteerien ja virusten kasvua. Lisäksi kversetiinit estävät histamiinin eritystä, eli ne toimivat ns. luonnollisina antihistamiineina. Suomalaisista luonnonmarjoista kversetiiniä esiintyy erityisesti juolukassa, karpalossa ja tyrnissä.
Lue lisääLähde: Cassidy, A., Franz, M. & Rimm, E.B. (2016): Dietary flavonoid intake and incidence of erectile dysfunction. American Journal of Clinical Nutrition, doi 10.3945/ajcn.115.122010.
Erektio-ongelmat ovat yleisimpiä miesten seksuaaliongelmia; niitä esiintyy noin 33–52 prosentilla miesväestöstä. Verenkiertoperäinen syy on yleisin erektiohäiriön aiheuttaja. Riskitekijät ovat hyvin samankaltaisia kuin sydän- ja verisuonitaudeilla: korkea verenpaine, ylipaino ja tupakointi lisäävät erektio-häiriöitä. Aikaisempien tutkimuksien perusteella terveellisellä ruokavaliolla, riittävällä liikunnalla ja statiinihoidolla eli kolesterolin syntymistä estävällä lääkeaineella voidaan vähentää myös erektiohäiriöitä.
Tutkimuksien perusteella myös näyttäisi siltä, että Välimeren ruokavaliolla on positiivinen vaikutus erektion onnistumiseen. Välimeren ruokavalio sisältää viljaa, hedelmiä, vihanneksia, pähkinöitä, palkokasveja ja oliiviöljyä, ja siten ruokavalio sisältää myös runsaasti flavonoideja, jotka voivat selittää osan kyseisen ruokavalion suotuisista vaikutuksista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia flavonoidien yhteyttä erektion onnistumiseen.
Lähde: Bertoia, M.L., Rimm, E.B., Mukamal, K.J., Hu, F.B., Willet, W.C. & Cassidy, A. (2016): Dietary flavonoid intake and weight maintenance: three prospective cohorts of 124 086 US men and women followed for up to 24 years. BMJ 2016, 352:i17.
Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet selvän yhteyden painonhallinnan ja tiettyjen hedelmien, marjojen ja vihannesten syönnin välillä. Esimerkiksi kasvanut mustikoiden, omenoiden, päärynöiden, luumujen, mansikoiden, viinirypäleiden, paprikoiden ja sellerin syönti on helpottanut painonhallintaa. Eläinmallit ja ihmisillä tehdyt lyhyen aikavälin tutkimukset ovat osoittaneet, että marjoista, hedelmistä ja vihanneksista saatavat flavonoidit vähentävät energiansaantia, lisäävät glukoosin imeytymistä lihassoluihin ja vähentävät glukoosin imeytymistä rasvakudokseen. Lisäksi flavonoidit saattavat vähentää rasvan imeytymistä, lisätä energiankulutusta ja hillitä rasvasolujen muodostumista. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, vaikuttaako tiettyjen flavonoidien saanti painonmuutoksiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä hedelmät ja vihannekset edistävät eniten painonhallintaa. Jo pieni painonlisäys kasvattaa riskiä sairastua verenpainetautiin, sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja syöpään. Siksi on tärkeää etsiä keinoja pitkäaikaiseen ja pysyvään painonhallintaan.
Lue lisää