Hakutulokset sanalle: puolukka

Kasvisoluviljelmät pohjoisista marjoista: fenolit, karotenoidit ja vaikutukset

Marjat ja metaboliseen oireyhtymään liittyvät riskitekijät

Puolukka vaikuttaa maksan geenien ilmenemiseen

Puolukan monipuoliset vaikutukset terveyteen

Puolukka ja mustikka ruoansulatuskanavan syöpien torjunnassa

Mustikan ja puolukan polyfenolipitoisuus ja antioksidanttiaktiivisuus

Vaccinium-suvun kasvien bioaktiiviset yhdisteet ja terveysvaikutukset

Puolukan vaikutukset suun mikrobistoon ja tulehdukseen sekä terveyteen

Puolukan yhdisteillä on antioksidanttisia ja syöpää torjuvia vaikutuksia

Flavonolit ja fenolihapot Pohjolan marjoissa

Karpalo-puolukkamehun vaikutus suoliston ja virtsateiden mikrobikoostumukseen

Virtsatietulehdusta aiheuttavat bakteerit ovat usein suolistoperäisiä. Tämän pro gradu -tutkielman olettamana oli, että mehun proantosyanidiinit muuttavat suoliston bakteerikoostumusta ja vähentävät haitallisia bakteereja virtsassa. Tutkimuksen tarkoituksena oli verrata tutkimusryhmien välisiä eroja mikrobikoostumuksessa sekä tunnistaa oleelliset bakteerikannat.

Puolukkasuuvesi vähentää haitallisia mikrobeja ja tulehdusta

Pärnänen P, Nikula-Ijäs P, Sorsa T. Antimicrobial and Anti-Inflammatory Lingonberry Mouthwash—A Clinical Pilot Study in the Oral Cavity. Microorganisms. 2019; 7(9):331.

Suomalaisessa tutkimuksessa selvitettiin fermentoidun puolukkamehun vaikutusta suuontelon mikrobeihin, tulehdukseen, plakkiin ja ikenien kuntoon. Tutkimuksessa käytetyn puolukkamehun luontaista sokeripitoisuutta oli vähennetty hampaiden suojelemiseksi.

Mustaherukkaan ja puolukkaan lisätyn sokerin vaikutus veren sokerin, insuliinin ja rasvahappojen pitoisuuteen

Marjat ja marjatuotteet ovat oleellinen polyfenolien, erityisesti antosyanidiinien, ellagitanniinien ja proantosyanidiinien, lähde osana pohjoista ruokavaliota. Marjat sisältävät vähän hiilihydraatteja (glukoosia ja fruktoosia) ja niillä onkin vain vaimea vaikutus verensokeriarvoihin. Marjoja kuitenkin nautitaan usein lisätyn sokerin kanssa. Sokerin lisääminen peittää alleen marjojen happaman maun ja lisää niiden käyttöä, mutta toisaalta voi vähentää marjoista saatavia terveyshyötyjä.

Puolukan sisältämät omat kuidut ja/tai polyfenolit ehkäisevät veren sokeripitoisuuden nousua lisätystä rypälesokerista (glukoosi) huolimatta

Tutkimuksessa selvitettiin kaupallisen puolukkajauheen vaikutusta veren sokeri- ja rasvapitoisuuteen ravinnon nauttimisen jälkeen. Oletuksena tutkimuksessa oli, että puolukan lisäys vähentää veren sokeri- ja rasvapitoisuutta.

Kulotus ja säästöpuuhakkuu edistävät mustikan ja puolukan pölyttymistä

Lähde: Rodríguez, A. & Kouki, J. (2015): Emulating natural disturbance in forest management enhances pollination services for dominant Vaccinium shrubs in boreal pine-dominated forests. Forest Ecology and Management 350: 1-12.

Marjat ylipainoisuutta ja aineenvaihdunnan häiriöitä torjumassa

Lähde: Heyman, L., Axling, U., Blanco, N., Sterner, O., Holm, C. & Berger, K. (2014): Evaluation of Beneficial Metabolic Effects of Berries in High-Fat Fed C57BL/6J Mice. Journal of Nutrition and Metabolism, vol. 2014.

Viime vuosikymmenien aikana paino-ongelmat ja aikuistyypin diabetes (ns. kakkostyypin diabetes) ovat yleistyneet merkittävästi. Ylipaino on aikuistyypin diabeteksen merkittävin riskitekijä; 90 % kakkostyypin diabetekseen sairastuneista kärsii ylipainosta. Riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen voi pienentää terveellisen ruokavalion ja riittävän liikunnan avulla. Nykyään ollaankin enenevissä määrin kiinnostuneita ylipainoa estävistä ruokavalioista.

Runsaasti polyfenoleja sisältävät ruoka-aineet (hedelmät, vihannekset, marjat) on yhdistetty pienentyneeseen riskiin sairastua aikuistyypin diabetekseen. Kasvifenolit ovat kasvien tuottamia kemikaaleja, jotka antavat hedelmille ja marjoille niiden värin ja maun, ja sisältävät tärkeitä flavonoideja (antosyaanit, flavonolit, flavanolit). Marjojen antosyaanien antioksidanttisia vaikutuksia on tutkittu paljon, mutta lisää tietoa on kaivattu marjojen ja polyfenoleiden yhteyksistä kakkostyypin diabeteksen torjumiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eri marjalajien kykyä vähentää laboratoriohiirten ylipainoisuutta ja aineenvaihdunnan häiriöitä.

Puolukka- ja karpalotiivisteet hyviä säilöntäaineita

Mustikan ja puolukan satojen ennustamista mallinnettiin

Saadaanko resveratrolilisällä hyödyllinen vaikutus tyypin 2 diabeetikoille ja elimistön krooniseen tulehdustilaan

Kumar BJ, Joghee NM. Resveratrol supplementation in patients with type 2 diabetes mellitus: A prospective, open label, randomized controlled trial. Int Res J Pharm 2013;4(8):245-249. Wang B, Sun J, Ma Y, Wu G, Tian Y, Shi Y, Le G: Resveratrol preserves mitochondrial function, stimulates mitochondrial biogenesis and attenuates oxidative stress in regulatory T cells of mice fed a high-fat diet. J Food Sci 2014;79(9):H1823-H1831.

Kversetiinillä ja C-vitamiinilla bakteereja vastaan

Kallio J, Jaakkola M, Maki M, Kilpelainen P, Virtanen V. Vitamin C inhibits staphylococcus aureus growth and enhances the inhibitory effect of quercetin on growth of Escherichia coli in vitro. Planta Med 2012;78:1824-1830.

Juolukka, puolukka, karpalo, tee ja omena sisältävät kversetiiniä, joka yhdessä C-vitamiinin kanssa saattaa tarjota luonnonmukaisen keinon torjua ruokamyrkytyksiä ja muita bakteeri-infektioita. Etenkin stafylokokki on herkkä tuhoutumaan näiden luontaisten tehoaineiden vaikutuksesta.

Suomalaistutkimukset tukevat marjojen käyttöä bakteeritulehdusten ehkäisyssä

Toivanen M, Huttunen S, Lapinjoki S, Tikkanen-Kaukanen C. Inhibition of adhesion of Neisseria meningitidis to human epithelial cells by berry juice polyphenolic fractions. Phytother Res 2011;25:828-832.

Suomalaistutkimukset tukevat marjojen käyttöä bakteeritulehdusten ehkäisyssä

Toivanen M, Huttunen S, Lapinjoki S, Tikkanen-Kaukanen C. Inhibition of adhesion of Neisseria meningitidis to human epithelial cells by berry juice polyphenolic fractions. Phytother Res 2011;25:828-832.

Suomalaistutkimukset tukevat marjojen käyttöä bakteeritulehdusten ehkäisyssä

Riihinen K, Ryynanen A, Toivanen M, Kononen E, Torronen R, Tikkanen-Kaukanen C. Antiaggregation potential of berry fractions against pairs of Streptococcus mutans with Fusobacterium nucleatum or Actinomyces naeslundii. Phytother Res 2011;25:81-87.

Suomalaistutkimukset tukevat marjojen käyttöä bakteeritulehdusten ehkäisyssä

Huttunen S, Toivanen M, Arkko S, Ruponen M, Tikkanen-Kaukanen C. Inhibition activity of wild berry juice fractions against Streptococcus pneumoniae binding to human bronchial cells. Phytother Res 2011;25:122-127.

Diabetestutkijat kiinnostuivat marjoista

Eid HM, Ouchfoun M, Brault A, Vallerand D, Musallam L, Arnason JT, Haddad PS. Lingonberry (Vaccinium vitis-idaea L.) Exhibits Antidiabetic Activities in a Mouse Model of Diet-Induced Obesity. Evid Based Complement Alternat Med 2014;2014:645812.

Diabeteksen ehkäisykeinojen tutkimuksessa ei mikään kivi jää kääntämättä. Marjoilla ei ravitsevuudestaan huolimatta vielä ole EU:ssa hyväksyttyjä terveysväitteitä, mutta tulevaisuudessa saatamme hyvinkin hyödyntää niitä aineenvaihdunnan suojana liiallista rasvaa ja sokeria vastaan. Kanadassa tutkitaan mahdollisuutta käyttää lääkkeiden sijaan puolukkaa alkuperäisväestössä, jolle kansanlääkintä on mieluisin tapa hoitaa terveyttä.

Neisseria meningitidis -bakteerin pilusten sitoutuminen marjojen polyfenolifraktioihin

Toivanen M, Ryynänen A, Huttunen S, Duricova J, Riihinen K, Törrönen R, Lapinjoki S, Tikkanen-Kaukanen C. Binding of Neisseria meningitidis Pili to Berry Polyphenolic Fractions. J Agric Food Chem 2009:5; 3120–3127.

Marjat saattavat tarjota uuden keinon torjua bakteereja ilman pelkoa antibioottiresistenssistä.

Yleisimmissä kasvikunnan tuotteissa esiintyvät proantosyanidiinit

Hellström K, Törrönen R, Mattila P. Proanthocyanidins in common food products of plant origin. J Agric Food Chem 2009: 57; 7899-790.

Tutkijat määrittivät 99:stä Suomessa yleisesti saatavilla olevasta ruoka-aineesta niiden proantosyanidien pitoisuuden. Proantosyanideja löytyi 49 tuotteesta, ja parhaimpia lähteitä olivat marjat, kaakao ja sitrushedelmiä lukuun ottamatta hedelmät.

Antosyaaninen metabolia fenolisiksi hapoiksi ihmiselimistössä

Nurmi T, Mursu J, Heinonen M, Nurmi A, Hiltunen R, Voutilainen S. Metabolism of Berry Anthocyanins to Phenolic Acids in Humans J. Agric. Food Chem. 2009, 57, 2274–2281.

Tutkimuksessa selvitettiin marjojen antosyaanien metaboliaa fenolisiksi hapoiksi ihmisen aineenvaihdunnassa.

Marjojen fenoliyhdisteiden antioksidanttiaktiivisuus ja antimikrobiologinen vaikutus

Heinonen, M. Antioxidant activity and antimicrobial effect of berry phenolics – a Finnish perspective. Mol. Nutr. Food Res. (2007)51:684-691.

Marjojen bioaktiiviset fenoliyhdisteet, kuten tanniinit ja fenolihappot, ovat saaneet kiinnostusta osakseen mahdollisten terveyteen vaikuttavien ominaisuuksiensa ansiosta. Fenoliyhdisteillä voi olla elimistössä antioksidantti- ja antimkrobivaikutusta, ja ne voivat vaikuttaa edullisesti myös elintarvikkeen säilyvyyteen, rakenteeseen, väriin ja muihin aistittaviin ominaisuuksiin.

Mustaherukan, puolukan ja mustikan kulutus kasvattaa seerumin kversetiinipitoisuutta

Erlund I, Marniemi J, Hakala P, Alfthan G, Meririnne E. Ja Aro A. 2003. Consumption of black currants, lingonberries and bilberries increases serum quercetin concentrations. Eur. J. Clin. Nutr. 57: 37−42.

Kotimaisten marjojen fenoliset yhdisteet ja niiden antioksidatiivinen aktiivisuus

Kähkönen MP, Hopia AI. ja Heinonen M. Berry Phenolics and Their Antioxidant Activity. J. Agrig. Food Chem. 2001:49;4076-4082.

Marjojen polyfenoliprofiileissa on eroa, vaikka suvuittain samankaltaisuuksia onkin. Tutkimuksessa analysoitiin kotimaisten marjojen koostumuksia fenolisten yhdisteiden osalta.