Hakutulokset sanalle: Mustikka


Järjestä: viitteen mukaan | ajan mukaan

Mitä eroa on metsämustikalla ja pensasmustikalla?

Burdulis D, Sarkinas A, Jasutiene I, Stackevicene E, Nikolajevas L, Janulis V. Comparative study of anthocyanin composition, antimicrobial and antioxidant activity in bilberry (Vaccinium myrtillus L.) and blueberry (Vaccinium corymbosum L.) fruits. Acta P

Metsämustikka ja pensasmustikka ovat kuin kaksi marjaa - päällisin puolin ainoa ero niiden välillä vaikuttaisi olevan marjojen koko. Mustikat kuitenkin poikkeavat toisistaan myös koostumuksensa puolesta.

Lue lisää

Marjojen fenoliyhdisteiden antioksidanttiaktiivisuus ja antimikrobiologinen vaikutus

Heinonen, M. Antioxidant activity and antimicrobial effect of berry phenolics – a Finnish perspective. Mol. Nutr. Food Res. (2007)51:684-691.

Marjojen bioaktiiviset fenoliyhdisteet, kuten tanniinit ja fenolihappot, ovat saaneet kiinnostusta osakseen mahdollisten terveyteen vaikuttavien ominaisuuksiensa ansiosta. Fenoliyhdisteillä voi olla elimistössä antioksidantti- ja antimkrobivaikutusta, ja ne voivat vaikuttaa edullisesti myös elintarvikkeen säilyvyyteen, rakenteeseen, väriin ja muihin aistittaviin ominaisuuksiin.

Lue lisää

Yleisimmissä kasvikunnan tuotteissa esiintyvät proantosyanidiinit

Hellström K, Törrönen R, Mattila P. Proanthocyanidins in common food products of plant origin. J Agric Food Chem 2009: 57; 7899-790.

Tutkijat määrittivät 99:stä Suomessa yleisesti saatavilla olevasta ruoka-aineesta niiden proantosyanidien pitoisuuden. Proantosyanideja löytyi 49 tuotteesta, ja parhaimpia lähteitä olivat marjat, kaakao ja sitrushedelmiä lukuun ottamatta hedelmät.

Lue lisää

Mustikka vähentää tulehdusta metabolisessa oireyhtymässä

Kolehmainen M, Mykkanen O, Kirjavainen PV, Leppanen T, Moilanen E, Adriaens M, Laaksonen DE, Hallikainen M, Puupponen-Pimia R, Pulkkinen L, Mykkanen H, Gylling H, Poutanen K, Torronen R. Bilberries reduce low-grade inflammation in individuals with features of metabolic syndrome. Mol Nutr Food Res 2012;56:1501-1510.

Lue lisää

Päivittäinen mustikoiden käyttö laskee verenpainetta ja vähentää valtimojäykkyyttä postmenopausaalisilla naisilla

Lähde: Johnson SA, Figueroa A, Navaei N, Wong A, Kalfon R, Ormsbee LT, Feresin RG, Elam ML, Hooshmand S, Playton ME, Arjmandi BH. Daily blueberry consumption improves blood pressure and arterial stiffness in postmenopausal women with pre and stage 1-hypertension: A randomized, double-blind, placebo-controlled clinical trial. J Acad Nutr Diet 2015 (in press, http://dx.doi.org/10.1016/j.jand.2014.11.001)

Lue lisää

Pitkä seurantatutkimus osoitti flavonoidien yhteyden painonhallintaan

Lähde: Bertoia, M.L., Rimm, E.B., Mukamal, K.J., Hu, F.B., Willet, W.C. & Cassidy, A. (2016): Dietary flavonoid intake and weight maintenance: three prospective cohorts of 124 086 US men and women followed for up to 24 years. BMJ 2016, 352:i17.

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet selvän yhteyden painonhallinnan ja tiettyjen hedelmien, marjojen ja vihannesten syönnin välillä. Esimerkiksi kasvanut mustikoiden, omenoiden, päärynöiden, luumujen, mansikoiden, viinirypäleiden, paprikoiden ja sellerin syönti on helpottanut painonhallintaa. Eläinmallit ja ihmisillä tehdyt lyhyen aikavälin tutkimukset ovat osoittaneet, että marjoista, hedelmistä ja vihanneksista saatavat flavonoidit vähentävät energiansaantia, lisäävät glukoosin imeytymistä lihassoluihin ja vähentävät glukoosin imeytymistä rasvakudokseen. Lisäksi flavonoidit saattavat vähentää rasvan imeytymistä, lisätä energiankulutusta ja hillitä rasvasolujen muodostumista. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, vaikuttaako tiettyjen flavonoidien saanti painonmuutoksiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä hedelmät ja vihannekset edistävät eniten painonhallintaa. Jo pieni painonlisäys kasvattaa riskiä sairastua verenpainetautiin, sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja syöpään. Siksi on tärkeää etsiä keinoja pitkäaikaiseen ja pysyvään painonhallintaan.

Lue lisää

Mustikan ja pensasmustikan fenoliset yhdisteet kasvin eri osissa

Riihinen, K., Jaakola, L., Kärenlampi, S. ja Hohtola, A. Organ-specific distribution of Phenolic compounds in bilberry (Vaccinium myrtillus) and ´northblue´ blueberry (Vaccinium corymbosum x V. angustifolium). Food Chem. 2008;110:156-160.

Mustikan ja pensasmustikan kaikki osat voisivat olla potentiaalisia fenolisten yhdisteiden lähteitä joko ravintokasveina tai lääketeollisuuden raakaaineina.

Lue lisää

Mustikan vaikutus metabolisen oireyhtymän sekä sydän- ja verisuonitautien riskiin

Mustikan vaikutus metabolisen oireyhtymän sekä sydän- ja verisuonitautien riskiin

Ruokavaliolla on suuri merkitys terveyden ylläpidossa. Muiden muassa metabolinen oireyhtymä ja siihen usein liittyvät sydän- ja verisuonisairaudet voivat kehittyä epätasapainoisen ruokavalion seurauksena. Antioksidanttipitoinen ruokavalio auttaa ehkäisemään monia sairauksia. Mustikan antosyaanit ovat voimakkaita antioksidantteja. Tämä katsausartikkeli kokosi yhteen tietoa mustikan vaikutuksista metabolisen oireyhtymän sekä sydän- ja verisuonitautien riskiin.

Lue lisää

Mustikka pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin

Mustikka (Vaccinium myrtillus) tunnetaan hyvänä antosyaanin, klorogeenihappojen, flavonoidien, linoleenihappojen, pterostilbeenien ja vitamiinien lähteenä. Tutkimukset ovat osoittaneet mustikan tehon useiden kroonisten tautien, kuten sydän- ja verisuonitautien, syövän, diabeteksen, kohonneen verenpaineen, ylipainoisuuden ja metabolisen oireyhtymän ehkäisyssä.

Lue lisää
« Takaisin