Erlund I, Koli R, Alfthan G, Marniemi J, Puukka P, Mustonen P, Mattila P, Jula A. Favorable effects of berry consumption on platelet function, blood pressure, and HDL cholesterol. Am J Clin Nutr 2008:87;323–331.
Erlund I, Marniemi J, Hakala P, Alfthan G, Meririnne E. Ja Aro A. 2003. Consumption of black currants, lingonberries and bilberries increases serum quercetin concentrations. Eur. J. Clin. Nutr. 57: 37−42.
Joseph SV, Edirisinghe I, Burton-Freeman BM. Berries: Anti-inflammatory Effects in Humans . J Agric Food Chem 2014; 62(18): 3886-3903.
Vanha kehotus nauttia kasvikunnan tuotteita kaikissa sateenkaaren väreissä pitää edelleen paikkansa. Tummilla marjoilla näyttäisi tuoreen katsauksen mukaan olevan johdonmukaisesti tulehdusta vähentävä vaikutus, josta voi olla hyötyä sekä sairauksien ehkäisyssä että niiden hoidossa.
Kolehmainen M, Mykkanen O, Kirjavainen PV, Leppanen T, Moilanen E, Adriaens M, Laaksonen DE, Hallikainen M, Puupponen-Pimia R, Pulkkinen L, Mykkanen H, Gylling H, Poutanen K, Torronen R. Bilberries reduce low-grade inflammation in individuals with features of metabolic syndrome. Mol Nutr Food Res 2012;56:1501-1510.
Larmo PS, Yang B, Hurme SAM, Alin JA, Kallio HP, Salminen EK, Tahvonen RL. Effect of a low dose of sea buckthorn berries on circulating concentrations of cholesterol, triacylglycerols, and flavonols in healthy adults. Eur J Nutr 2009, March.
Tyrnimarja on hyvä flavonolien lähde. Kuitenkaan tässä tutkimuksessa käytöllä ei ollut vaikutusta veren rasva-arvoihin terveillä aikuisilla.
Protective effects of seabuckthorn (Hippoph ae rhamnoides L.) seed oil against carbon tetrachloride-induced hepatotoxicity in mice. Hsu YW, Tsai CF, Chen WK, Lu FJ. Food Chem Toxicol. 2009 Jun 11.
Tutkimuksessa selvitettiin tyrnin siemenöljyn vaikutusta maksan suojaamisessa hiilitetrakloridin aiheuttamalta vauriolta hiirillä. Tulosten mukaan suun kautta nautittu tyrninsiemenöljy vähensi merkitsevästi aineenvaihdunnan tilaa kuvaavien maksaentsyymien ja veren lipidien pitoisuuksia.
Wilson, T., Porcari, J. P. ja Harbin, D. Cranberry extract inhibits low density lipoprotein oxidation . Life Scienes (1998) Vol. 62 nro. 24: 381 − 386.
Karpalomehua käytetään usein virtsatieinfektioiden hoitoon, mutta sen vaikutuksista sydäntauteihin ei ole ollut tietoa. Karpalomehun ainesosat todennäköisesti estävät bakteerien tarttumista virtsatiehyisiin. Karpalo sisältää runsaasti flavonoideja, joiden uskotaan suojaavan sydäntaudeilta estämällä LDL-kolesterolin hapettumista.
Yi-Fang Chu ja Rui Hai Liu. Cranberries inhibit LDL oxidation and induce LDL receptor expression in hepatocytes. Life Sciences (2005)77: 1892 − 1901.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat useimmissa teollistuneissa maissa suurin kuolinsyy. Sairastumiseen vaikuttavat ensisijaisesti ravinto sekä perintötekijät. Runsaasti vihanneksia ja hedelmiä sisältävä ruokavalio alentaa sairastumisriskiä, ja vaikuttavina tekijöinä pidetään ennen kaikkea fytokemikaaleja, bioaktiivisia kasviyhdisteitä, vitamiinien sijaan. Myös karpalon fytokemikaali- ja antioksidanttipitoisuudet ovat suuria, ja karpaloiden on osoitettu estävän kokeellisesti LDL:n hapettumista.
Ruokavaliolla on suuri merkitys terveyden ylläpidossa. Muiden muassa metabolinen oireyhtymä ja siihen usein liittyvät sydän- ja verisuonisairaudet voivat kehittyä epätasapainoisen ruokavalion seurauksena. Antioksidanttipitoinen ruokavalio auttaa ehkäisemään monia sairauksia. Mustikan antosyaanit ovat voimakkaita antioksidantteja. Tämä katsausartikkeli kokosi yhteen tietoa mustikan vaikutuksista metabolisen oireyhtymän sekä sydän- ja verisuonitautien riskiin.
Ruotsalaisessa tutkimuksessa selvitettiin mustikan vaikutusta sydäninfarktista toipumiseen. Tutkijoiden oletuksena oli, että mustikoiden antosyaanit yhdistettynä lääkehoitoon voisivat parantaa toipumista.
Puutteelliset ravintotottumukset sisältävät useita riskejä sairastua metaboliseen oireyhtymään. Metabolinen oireyhtymä on aineenvaihdunnan yleinen häiriötila, joka liitetään mm. lisääntyneeseen sepelvaltimotautiriskiin, aivohalvausriskiin ja diabetekseen, ja lisääntyneeseen kokonaiskuolleisuuteen.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että hedelmien ja marjojen syönti saattaa vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Tarkkaan ei kuitenkaan tiedetä, mitkä hedelmät ja marjat, ja mitkä niiden sisältämät ainesosat, aiheuttavat merkittävimmät terveyshyödyt. Aiempien tutkimustuloksien perusteella erityisesti mustikat ja viinirypäleet vähentävät riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, ja flavonoidit näyttelevät merkittävää roolia muun muassa sydämen pintakudoksen toiminnan edistämisessä, verenpaineen hallinnassa ja insuliiniherkkyydessä. Siten flavonoidit saattavat olla myös keskeisiä vaikuttajia, jotka alentavat riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Useimmat tutkimukset, joissa on selvitetty flavonoidien saannin yhteyttä sydän- ja verisunitauteihin, ovat keskittyneet naisiin. Siksi tämän tutkimuksen kohdepopulaatioksi valittiin miehet. Tutkimuksen alkuoletus oli, että flavonoidien runsas nauttiminen johtaa pienentyneeseen sydäninfarkti- ja aivohalvausriskiin.
San Diegossa järjestettiin huhtikuun 2016 alussa tieteellinen konferenssi "Experimental Biology". Konferenssissa esiteltiin kuusi uutta tutkimusta vadelman terveysvaikutuksista. Tutkimuksien vadelma oli amerikkalainen vadelma (Rubus strigosus), joka on hyvin läheistä sukua eurooppalaiselle vadelmalle (Rubus idaeus). Kaikki tutkimukset on julkaistu konferenssitiivistelminä sarjassa "Federation of American Societies for Experimental Biology".