Hakutulokset sanalle: metsien monikäyttö


Järjestä: viitteen mukaan | ajan mukaan

Sienisatojen ennustaminen Itä-Suomen kuusimetsissä

Lähde: Tahvanainen, V., Miina, J, Kurttila, M. & Salo, K. (2016): Modeling the yields of marketed mushrooms in Picea abies stands in eastern Finland. Forest Ecology and Management 362: 79–88.

Tällä hetkellä suurin osa Suomessa tapahtuvasta sienestyksestä on vapaa-ajalla tapahtuvaa kotitarvepoimintaa eikä kaupallista toimintaa. Sienten kaupallinen kerääminen on kuitenkin yleistynyt. Vuonna 2014 sieniä poimittiin myytäväksi yhteensä 489 tonnia, joka tuotti 2,1 miljoonaa euroa. Sienisatojen merkitys kasvanee tulevaisuudessa, ja siksi on tärkeää tuntea sienisatoihin vaikuttavat tekijät. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli valmistaa empiirisiä malleja ennustamaan vuosittaisia sienisatoja.

Ilmastomuuttujien, kuten sademäärän, lämpötilan, haihdunnan, vedensitomiskapasiteetin ja pilvisyyden, on havaittu vaikuttavan sienisatoihin eri puolilla maailmaa tehdyissä tutkimuksissa. Ilmastomuuttujien lisäksi on kuitenkin tunnistettava myös bioottisten (elollisten) muuttujien vaikutukset sienisatoihin. Puuston ominaisuudet, ja siten myös metsänhoidolliset toimenpiteet, vaikuttavat erityisesti mykorritsasienten (juurisienten) satoihin, koska kyseiset sienet elävät symbioosissa puiden kanssa.

Lue lisää

Marjasatomallien toimivuus satojen ennustamisessa

Metsänomistajat ja metsäalan sidosryhmät tarvitsevat päätöstensä tueksi monenlaista tietoa metsästä. Nykyään ollaan kiinnostuneita puuntuoton lisäksi myös muista metsän tarjoamista asioista kuten marjoista, sienistä, monimuotoisuudesta, virkistyskäytöstä ja hiilen sitomisesta. Metsäsuunnittelussa voidaankin nykyään ottaa huomioon erilaiset metsän tuotteet ja palvelut. Tällainen metsäsuunnittelu edellyttää numeerisia malleja, joiden avulla voidaan ennustaa erilaisten ekosysteemipalveluiden, esimerkiksi marjasatojen, kehitystä.

Lue lisää
« Takaisin