Tyrni on yksi ravintorikkaimmista luonnonmarjoista
Arktiset Aromit ry
Tiedote
Tyrni kasvaa luonnonvaraisena karuilla kasvupaikoilla. Sitä löytää luonnosta Pohjanlahden rannikkoalueelta ja Ahvenanmaalta. Se selviytyy karulla maaperällä, kuten kivisillä hiekka ja sorarannoilla, juurinystyröiden typpeä sitovien bakteerien ansiosta. Auringonvaloa kasvi tarvitsee runsaasti, joten aukeat merenrantapaikat ovat tuulipölytteiselle ja kaksikotiselle kasville otollisia kasvupaikkoja. Kasvi leviää tehokkaasti laajoiksi pensaikoiksi juurivesojensa avulla.
Tyrni alkaa tuottaa satoa aikaisintaan kolmivuotiaana pensaana. Tyrnin satokausi kestää elo-lokakuun, jolloin mehevät, oranssinkeltaiset luumarjat kypsyvät. Tyrnipensaan oksiston piikit hankaloittavat marjojen poimimista käsin. Tiiviit marjatertut voidaan myös kerätä kopauttamalla oksia kepillä, jolloin marjat putoavat keräysalustalle. Tyrnisatoa kerätään käsinpoiminnan lisäksi puristamalla mehu suoraan pensaasta.
Luonnossa kasvavan tyrnin lisäksi marjaa myös viljellään. Tyrnin viljelyala oli viime vuonna 200 hehtaaria ja satoa siitä saatiin 74 tn. Luonnontyrnin talteenottomääriä ei ole tilastoitu, mutta määrä vaihtelee koko maan osalta tuhansista kiloista pariinkymmeneen tuhanteen kiloon.
Tyrnimarja sisältää runsaasti erilaisia terveydelle hyödyllisiä ravintoaineita. Tyrni tunnetaan yleisesti hyvänä C-vitamiinin lähteenä. Tyrnimarja sisältääkin C-vitamiinia eniten Suomessa kasvavista luonnonmarjoista ja vajaa desilitra tyrnimarjoja riittää kattamaan päivittäisen suositeltavan saannin. Tyrnissä on runsaasti E-vitamiinia, jotka esiintyvät monina luonnollisina ja tehokkaina vitamiinimuotoina, tokoferoleina ja tokotrienoleina. Tyrni sisältää myös runsaasti erilaisia karotenoideja, joista beetakaroteeni toimii A-vitamiinin esiasteena. Ravintokuidun lähteenä tyrni on marjoista parhaimpia. Tyrni sisältää muihin marjoihin verrattuna runsaasti hyvälaatuista rasvaa. Rasva on tyrnin marjalihan ja siementen sisältämää öljyä, joka koostuu pääosin tyydyttämättömistä ja monityydyttämättömistä rasvahapoista. Tämän monipuolisen marjan on havaittu tieteellisissä tutkimuksissa mm. öljynä lieventävän atooppista ihottumaa ja limakalvo-ongelmia.
Tyrnimarja on sinällään tuoreena ja pakastettuna marjana oivallinen aamu- tai välipalan piristys. Happamasta mausta nauttivalle marja maistuu sinällään. Marjaa voi sekoittaa myös makeampien marjojen kera soseiksi ja hilloiksi. Tyrnitäysmehu sopii marjakeittojen ja marinadien valmistukseen. Sitä voi käyttää myös raikkaankirpeänä ruokajuomana tai raaka-aineena juhlajuomiin. Mehun valmistukseen käytetty siemen- ja kuorijäte hyödynnetään kokonaan tyrnijauheen valmistuksessa. Hyvin säilyvää tyrnirouhetta tai -jauhetta voi lisätä jogurttiin, viiliin tai jälkiruokiin. Tyrnistä valmistettuja tuotteita löytyy kaupoista mm. pakastettuina marjoina, täysmehuina, marmeladeina ja hilloina. Elintarviketeollisuus käyttää tyrniä yhtenä ainesosana myös mm. lastenruuissa, mehuvalmisteissa, marjakeitoissa, jälkiruuissa ja jogurteissa.
Lisätietoja:
Maarit Ronkainen, Arktiset Aromit ry.
puh. 044 5894376, maarit.ronkainen@arktisetaromit.fi
Simo Moisio, Arktiset Aromit ry,
puh. 040 5801186, simo.moisio@arktisetaromit.fi
Tyrnivispipuuro
8 dl vettä
2 dl tyrnitäysmehua
1,5 dl mannaryynejä
½ tl suolaa
1,5 dl sokeria
2 rkl vaniljasokeria
Kiehauta vesi ja tyrnimehu kattilassa. Lisää mannasuurimot ja keitä miedolla lämmöllä noin 15 minuuttia. Mausta suolalla ja sokerilla. Anna jäähtyä ja vatkaa kuohkeaksi sähkövatkaimella. Nauti esimerkiksi kylmän maidon kera.
Kurpitsa-tyrniraaste
3 dl kesäkurpitsaraastetta
1 ½ dl tyrnimarjoja
1/3 dl tyrnitäysmehua
1 rkl juoksevaa hunajaa
Raasta kesäkurpitsa ja sekoita joukkoon tyrnimarjat ja tyrnimehu. Mausta juoksevalla hunajalla. Maistuu esim. liharuokien lisäkkeenä.