Kotimaiset poimijat keräsivät luonnonmarjoja myyntiin lähes kolme kertaa aiempaa enemmän – kyselytutkimus kartoittaa kansalaisten muuttuneita marjastustottumuksia
Vuonna 2024 Suomessa oli ulkomaalaisia luonnonmarjojen poimijoita normaalia vähemmän. Tämän seurauksena luonnonmarjojen ja luomuluonnonmarjojen kauppaantulomäärät laskivat merkittävästi. Suuren suosion saanut kansalaiskysely selvittää suomalaisten marjastustottumusten muutoksia.
Vuonna 2024 kevät kääntyi kesäksi poikkeuksellisen nopeasti. Tämä käynnisti luonnonmarjojen satokauden noin kaksi viikkoa tavanomaista aikaisemmin.
Sato oli melko runsas niin lakalla, mustikalla kuin puolukallakin.
Poimijoille maksettava hinta nousi selvästi korkeammaksi kuin edellisinä vuosina. Tämä näkyi myös kotimaisessa keruussa.
"Marjoista maksettava hinta on tärkeä tekijä kotimaisen keruun lisäämisessä. Toinen kaupallista keräämistä lisäävä seikka on kattava ostoverkosto, joka helpottaa marjojen kuljetusta myyntiin", toteaa luonnontuotealan toimialajärjestö Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen.
Ulkomaalaiset kausityöntekijät työsuhteessa
Ennen vuotta 2024 thaimaalaiset kausipoimijat olivat keränneet noin 80-90 prosenttia Suomessa kaupallisesti poimituista luonnonmarjoista.
Vuonna 2024 thaimaalaiset poimijat olivat ensimmäistä kertaa työsuhteessa marja-alan yritysten kanssa.
Ulkoministeriön päätös edellyttää maahan saapuvalta poimijalta viisumin sijaan työntekijän oleskelulupaa tuli vasta maaliskuussa, ja valmistautumisaika uuteen toimintatapaan jäi lyhyeksi.
Lopulta Suomeen saapui Thaimaasta vain noin 800 poimijaa. Hekin pääsivät paikalle vasta, kun satokausi oli pitkällä. Lakkakausi ehti mennä ohi, ja myös mustikan keruuaika jäi lyhyeksi.
Kaudelle 2025 luonnonmarjanpoiminta on muutettu kausityöhön kuuluvaksi, ja alalla sovelletaan maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta. Työsuhdevaatimus koskee kolmansista maista tulevia poimijoita.
Rinnalla on edelleen niin sanottu marjalaki, joka koskee ulkomaalaisten organisoitua poimintaa. Se koskee ulkomaalaisia, jotka oleskelevat Suomessa jollakin muulla luvalla ja poimivat marjoja jokaisenoikeuksiin perustuen. Marja-alan yritykset voivat organisoida tätä poimintaa esimerkiksi järjestämällä majoitusta, keruuvälineitä tai kuljetuksia. Tämä edellyttää, että yritys hakee luotettavuusarvioinnin ELY-keskuksen kehittämis- ja hallintokeskukselta (KEHA).
"Tänä vuonna muutokseen on päästy valmistautumaan paremmin, sillä tilanne on ollut tiedossa hyvissä ajoin. Nyt toivomme, että viranomaisprosessit sujuvat, eikä Thaimaan puolelta tule yllätyksiä", toteaa Partanen.
Poimijat oleellisia luomumarjojen saamiseksi
Vaikka Suomessa on maailman suurin, lähes seitsemän miljoonan hehtaarin luomukeruualue, on poimijoiden rooli ratkaisevan tärkeä raaka-aineen luomukelpoisuuden varmistamisessa.
Marjat tulee poimia luomusertifioiduilla alueilla. Toiminnan varmistaminen on helpompaa hyvin organisoiduilla poimijaryhmillä kuin yksittäisten poimijoiden kautta.
"On sääli, jos luomujatkojalostajamme joutuvat hankkimaan jalosteisiinsa tuontimarjaa, jos luomumarjaa ei saada riittävästi kotimaasta", harmittelee Partanen.
Suosittu kansalaiskysely avoinna vappuun asti
Marjankeruuseen liittyvät tiedot vuodelta 2024 on kysytty marja- ja sienikauppaa harjoittavilta yrityksiltä Ruokaviraston Kantar Agri Oy:llä teettämässa tutkimuksessa. Tulokset eivät kuitenkaan ole täysin kattavat.
Tulokset eivät sisällä myöskään suoramyyntiä kuluttajille ja suurkeittiöille eivätkä kotitalouspoimintaa. Torikaupasta vain pieni osa on mukana tuloksissa.
Marjojen ja sienten myynti poimijoilta suoraan asiakkaille esimerkiksi Facebookin ja Tori.fi:n kautta on lisääntynyt vauhdikkaasti viime vuosina. Tästä toiminnasta ei ole vielä tarjolla tutkimustietoa.
"Parhaillaan selvitämme Luonnonvarakeskuksen kanssa suomalaisten marjastusta ja kysymme ehdotuksia sen kehittämiseen. Kyselytutkimus on herättänyt jo valtavasti kiinnostusta. Olemme jatkaneet vastausaikaa vappuun asti, jotta kaikki kiinnostuneet ennättävät tutkimukseen osallistua. Kysely on suunnattu kaikille kansalaisille, niin m
arjastajille kuin heillekin, jotka eivät marjasta", Partanen sanoo.
Kaavio 1. Kotimaisten ja ulkomaisten poimijoiden osuudet kaupallisesti poimituista luonnonmarjamääristä.
Kaavio 2. Mustikan kauppaantulomäärät ja luomumustikan osuus kokonaiskeruumäärästä 2015-2024.
Kaavio 3. Puolukan kauppaantulomäärät ja luomupuolukan osuus kokonaiskeruumäärästä 2015-2024.
Linkit
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Arktiset Aromit ry:n marjastuskysely
Ruokaviraston MARSI 2024 -raportti luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomääristä
Tiedote Luonnonvarakeskuksen ja Arktiset Aromit ry:n marjastuskyselystä
---
INFO: Ruokaviraston Marsi 2024 -raportti
Vuonna 2024 Suomessa kerättiin myyntiin
mustikkaa 1,2 milj. kg
puolukkaa 4,0 milj. kg
lakkaa 30 tn
Luomuna myyntiin kerättiin
mustikkaa 0,57 milj. kg
puolukkaa 23 tonnia
lakkaa vajaa 5 tonnia
Marjoista maksettiin keskimäärin
puolukka: 1,48 €/kg
mustikka 2,31 €/kg
lakka 10,39 €/kg
Tutustu Marsi 2024 -raporttiin kokonaisuudessaan.