Luonnonmarja-ala vetoaa päättäjiin – vaatimus poimijoiden työsuhteesta uhkaa satoja työpaikkoja
Kuva 1. Vuonna 2021 voimaan astunut marjalaki ja sen valvonta paljasti yhä kehittämistarpeita keruutoiminnassa. Marjayrityksillä on vahva tahto ja keinoja korjata tilanne. Kuva Kari Jansa.
Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu kausityöasetukseen muutosta, jonka jälkeen luonnontuotteiden keruu tapahtuisi työsuhteessa. Muutoksen tuoma byrokratia ja kustannusten nousu estäisivät alalle elintärkeiden thaipoimijoiden saapumisen. Thaipoimijat eivät halua työsuhdetta, eivätkä Thaimaan viranomaiset sitä enää vaadi. Marjayritykset esittävät parempia keinoja, joilla varmistetaan poimijoiden hyvä kohtelu ja riittävät ansiot.
Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelema muutosta lisäisi luonnontuotteiden keruun kausityölain soveltamisalaan. Muutoksen negatiiviset vaikutukset luonnontuotealalle olisivat merkittävät, eikä niitä ole arvioitu riittävästi valmistelussa.
Luonnonmarja-ala on riippuvainen ulkomaisista poimijoista, jotka ovat viime vuosina poimineet 80–90 % kauppaan ja jatkojalostukseen päätyvästä marjasta. Luonnonmarja-arvoketju työllistää satoja henkilöitä, jotka menettäisivät työpaikkansa, mikäli muutos astuisi voimaan. Koko marjateollisuuden toiminnan jatkaminen kävisi mahdottomaksi.
Työsuhde ei ratkaise ongelmia
Muutosehdotuksen taustalla on hyvä tavoite. Sillä halutaan varmistaa poimijoiden oikeudellinen asema ja riittävät ansiot sekä estää työvoiman hyväksikäyttö.
Sama tavoite on myös 14.6.2021 voimaan tulleella lailla luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta, eli marjalailla. Marjalaki ja sen valvonta osoitti vuonna 2022 toimivuutensa, kun tarkastuksissa löytyi korjattavaa. Valitettavasti löytyi myös vakavia hyväksikäyttöepäilyjä.
Työsuhde ei kuitenkaan aukoton ratkaisu hyväksikäytön poissulkemiseksi. Myös työsuhteissa on tullut esiin räikeitä hyväksikäyttötapauksia muun muassa ravintola- ja rakennusaloilla. Työsuhdemalli lisäisi huomattavasti aikaa vievää paperityötä sekä poimijoille että yrityksille.
Toimivampi ratkaisu on kehittää toimintaa ja sen valvontaa marjalain puitteissa. Tämä tarkoittaa yritysten sitoutumista ilmenneiden heikkouksien korjaamiseen ja poimijoiden tarpeiden kuulemista. Thaipoimijoilla on kokemuksia sekä työsuhteisesta keruusta sekä Suomen käytännöstä, jossa työsuhdetta ei ole ollut.
- Poimijat valitsevat mieluummin Suomen mallin. Myös Thaimaan viranomaiset ovat kuunnelleet poimijoiden toiveita, eivätkä enää vaadi poimijoilta työsuhdetta Suomen marjayrityksiin, kertoo toimitusjohtaja Tommy Gustafsson Marja Bothnia Berries Oy:stä.
Kuva 2. Thaipoimijat tulevat mieluummin nykyisellä toimintamallilla Suomeen kuin Ruotsiin, jossa keruu tapahtuu työsuhteessa. Toistuvasti saapuvat poimijat pärjäävät parhaiten. Kuva: Petteri Kokkonen.
Marjasektorin lisäksi työsuhdevaatimuksella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia koko luonnontuotealaan. Mikäli luonnontuotteita kerätään työsuhteessa yksityismetsistä, on pohdittava, kuuluuko keruu edelleen jokamiehenoikeuksien piiriin. Jokaiselle kansalaiselle kuuluvia oikeuksia ei pidä asettaa kyseenalaisiksi ilman hyvin painavia perusteita.
Ulkomaalaispoimijat ovat elinehto marjayrityksille
Marjayritykset haluavat, että poimijat ovat tyytyväisiä sekä olosuhteisiin että ansioihin ja tulevat vuosi toisensa jälkeen uudelleen. Se on yhteinen etu. Kokeneet, käytännöt tuntevat poimijat pääsevät myös parempiin tuloksiin.
Nykyisellä toimintamallilla jatkaminen ja sen kehittäminen nähdäänkin kestävämpänä ratkaisuna. Tähän marjayritykset ovat valmiita sitoutumaan.
- Poimijoille voidaan varmistaa etukäteen marjojen minimihinta, jonka alle ei mennä, sekä sovittu minimiansio keruukauden päätteeksi. Yritykset ovat sitoutuneet korjaamaan esiin tulleet puutteet, vahvistaa sotkamolaisen Arctic International Oy:n toimitusjohtaja Janne Naapanki.
Kotimainen keruu ei riitä
Vielä vuosituhannen vaihteeseen saakka marjayritykset saivat raaka-ainetta kotimaisten kerääjien toimesta, mutta kaupungistumisen ja yleisen ansiotason nousun myötä myyntikeruu on vähentynyt.
Arktiset Aromit ry on aktivoinut kotimaista poimintaa Marjakaveri-kampanjoinnilla jo vuodesta 2019. Alan yritysten ostopisteet on koottu yhdistyksen sivustolle vuodesta 2020 lähtien. Innostus marjanpoimintaan onkin kasvanut, mutta sato päätyy suurelta osin omaan käyttöön tai suoraan kuluttajalle myytäväksi.
Alan pioneerin Kari Jansan mukaan marjastuksen terveyshyötyjä sekä merkitystä verovapaana tulona ja perheiden yhteisenä toimintana tulisi nostaa paremmin esiin.
- Kotimaista poimintaa saataisiin elvytettyä, mikäli ostopisteverkosto saadaan rakennettua riittävän kattavaksi ja poimijahintaa nostettua. Polttoainekustannuksia voi pienentää järjestämällä kimppakyytejä, Jansa ehdottaa.
Marja-alan yritykset eivät voi toimia yhtäkkiä vain kotimaisen poiminnan varassa. Ala on hyvin riskialtis satovaihteluiden ja maailmanmarkkinahintojen kilpailupaineen takia ilman poimijaongelmiakin.
Luonnontuoteala voi tarjota maahamme kasvavasti elinvoimaa ja työpaikkoja, kun sitä tuetaan oikeilla, harkituilla toimilla. Hätiköidyt muutokset sen sijaan tuhota koko alan. Ennen lakimuutoksia onkin välttämätöntä arvioida huolellisesti niiden vaikutuksia alan kustannuksiin ja yritystoimintaan.
Tiedotteen yhteydessä käytettäväksi voi ladata kuvia kuvapankista kuvaajan nimi mainiten.
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Tommy Gustafsson, Marja Bothnia Berries Oy, p. 0500 663 577, tommy.gustafsson(at)marjabothniaberries.fi
Petri Lehtiniemi, Petri Lehtiniemi Oy, p. 0400 574 788, petri(at)petrilehtiniemioy.fi
Janne Naapanki, Arctic International Oy p. 050 5298909, janne.naapanki(at)arcticgroup.fi
Tiina Juntunen, Tiinan Marjakontti tmi, p. 044 205 8332
Veikka Juntunen, Veikka Juntunen Oy, p. 0440 996 431
Lauri Kemppainen, Lauri Kemppainen Oy, lauri.kemppainen(at)hyrynsalmi.net
Risto Isohätälä, Tessacraft Oy, +358 (0) 400 683 273, risto.isohatala(at)tessacraft.fi
Rawiwarinya Isohätälä, Tessacraft Oy +358 (0) 400 623 095, kung.rawiwarinya(at)tessacraft.fi
Birgitta Partanen, Arktiset Aromit ry, p. 040 580 1186, birgitta.partanen(at)arktisetaromit.fi