Marjatuotteiden vienti kasvaa – ongelmaksi voi tulla raaka-aineen saanti
Tiedote
Arktiset Aromit ry
Metsämarjoja vietiin pakastettuina ja tuoreina viime vuonna yli 11 miljoonaa kiloa. Viennin arvo oli runsaat 23,9 miljoonaa euroa. Metsämarjojen vientimäärä on 2000-luvulla yli kaksinkertaistunut. Kiinnostus marjoja kohtaan on kasvanut globaalisti, kun tietoutta marjojen terveellisyydestä on saatu tehtyä tunnetuksi. Viennin kasvun ohella myös kotimaan teollisuus ja kauppa ovat lisänneet marjatuotteiden valmistusta ja myyntiä.
Puolukkaa, ja pienessä määrin muita luonnonmarjoja kuin mustikkaa, vietiin jäädytettynä vajaa 8,7 miljoonaa kiloa arvoltaan runsaat 17 miljoonaa euroa. Viennin kohdemaista Ruotsi pitää ykkössijaa, seuraavina Saksa ja Itävalta. Ruotsiin jäädytettyä puolukkaa vietiin yli 3,4 miljoonaa kiloa, Saksan viennin jäädessä 2,2 miljoonaan kiloon. Muita merkittävimpiä vientimaita olivat mm. Itävalta, Puola, Belgia ja Liettua. Puolukan vientimaita on vajaa kaksikymmentä. Tuoreena puolukkaa vietiin 63 tn, pääosin Ruotsiin ja Saksaan. Tuoreviennin arvo oli runsaat 0,1miljoonaa euroa.
Jäädytettyä mustikkaa vietiin lähes 2,5 miljoonaa kiloa, 6,4 miljoonan euron arvosta. Tärkein viennin kohdemaa on Kiina. Sinne mustikasta päätyi 1,2 miljoonaa kiloa. Ruotsiin mustikkaa vietiin lähes miljoona kiloa. Jäädytetyn mustikan viennissä Puola oli kolmantena ja Liettua neljäntenä. Tuoreena mustikkaa vietiin pääosin Latviaan ja Ruotsiin, vajaa 0,2 miljoonaa kiloa ja 0,4 miljoonan euron arvosta. Mustikan vienti pakasteena ja tuoreena on vähentynyt, koska sitä viedään entistä enemmän pidemmälle jalostettuina marjatuotteina.
Jalostettujen marjatuotteiden vienti kasvaa edelleen
Suomessa marjayritykset ovat pyrkineet tuotteiden jalostusarvon kasvattamiseen. Tässä on osittain onnistuttu. Pidemmälle jalostettujen marjatuotteiden viennin arvo on 2000 -luvulla moninkertaistunut ja on runsaat 10 miljoonaa euroa. Marjatuotteiden viennin kokonaisarvo oli viime vuonna siten runsaat 34 miljoonaa euroa.
Yleisimpiä marjaa sisältäviä vientituotteita ovat siemenöljyt ja kapselit, marjajauheet ja -rouheet, kuivatut marjat, mehutiivisteet, smoothiet, keitot, mehut, hillot, hyytelöt, glögit, makeisvalmisteet, liköörit jne. Uutena ryhmänä on kasvussa myös luonnon kosmetiikkatuotteet, joissa käytetään marjasiemenistä valmistettuja öljyjä. Myös koivunmahla- ja pakurituotteisiin osa yrityksistä lisää marjaraaka-ainetta antamaan tuotteelle lisäarvoa.
Jalostettujen marjatuotteiden viennin kasvattamisessa on myös ongelmia. Metsämarjojen vienti jalostamattomana on suuntautunut aiempia vuosia enemmän Ruotsiin, Latviaan ja Puolaan. Osa ulkomaisia poimijoita kutsuvista yrityksistä vie Suomesta ostetun raaka-aineen jalostamattomana suoraan noihin maihin edelleen jalostettavaksi. Näin jalostusarvo karkaa pois Suomesta ja oman maamme yrityksillä on vaikeuksia kasvattaa vientiä, koska raaka-ainetta ei saada riittävästi tuotteiden valmistukseen.
Teksti: Simo Moisio,
puh. 040-5801186,
Arktiset Aromit ry