Tiedotteet

Variksenmarja on valittu vuoden luonnonmarjaksi

variksenmarja03_17.jpg

Variksenmarja on Arktiset Aromit ry:n valinta vuoden luonnonmarjaksi

Arktiset Aromit ry:n vuoden 2017 luonnonmarjaksi valitsema variksenmarja on yleinen kasvi koko Suomessa ja sitä esiintyy runsaimmin kuivilla ja kuivahkoilla tuoreilla kankailla. Variksenmarjan satokausi on melko pitkä. Sitä voidaan kerätä elokuulta lumentuloon saakka. Sen ylivuotisia marjoja kotitaloudet voivat kerätä karpalon tapaan myös keväällä marjojen paljastuttua lumen alta.

Variksenmarjan lehdet ovat ikivihreät, neulasmaiset ja varren rönsyt kasvavat usein maanmyötäisesti. Marjat ovat kiiltävän mustia. Variksenmarjasta kasvaa Suomessa kaksi lajia; Etelän- ja pohjanvariksenmarja. Pohjois-Suomessa kasvava pohjanvariksenmarja on sadoltaan runsaampi.

Variksenmarjan sato on luonnossa puolukan ja mustikan jälkeen kolmanneksi suurin, hyvänä satovuotena noin 120 miljoonaa kiloa. Variksenmarjaa voitaisiinkin hyödyntää paljon nykyistä enemmän.

Kotitalouksissa variksenmarjasta voidaan valmistaa mehuja, hilloja ja hyytelöitä sellaisenaan tai yhdistelemällä sitä muiden marjojen kanssa. Mehuissa variksenmarja sopii esimerkiksi punaherukan, puolukan ja mustikan kanssa. Variksenmarja on myös hyvä pirtelön raaka-aine ja sopii myös hillon valmistukseen keitettynä yhdessä muiden marjojen tai raparperin kanssa.

Variksenmarja on hyvä ravintokuidun lähde. 2 dl variksenmarjoja sisältää saman määrän ravintokuitua, kuin esimerkiksi reilu 1 dl rusinoita. Marjan erinomainen ominaisuus onkin sen sisältämät antosyaaniyhdisteet. Variksenmarja sisältää antosyaaneja 370 mg/ 100 g. Antosyaanit antavat marjoille, kuten mustikalle, juolukalle ja marja-aronialle voimakkaan sinisen tai tumman värin.

Variksenmarja sisältää myös karpalon ja puolukan tavoin A-tyypin proantosyaaneja, joiden terveysvaikutuksia on tutkittu mm. virtsatietulehduksissa. Myös variksenmarjan kokonaisantioksidanttipitoisuus on korkea. Antioksidantit ehkäisevät elimistössä vapaiden happiradikaalien aiheuttamaa rasvojen hapettumista.  

Variksenmarjaa hyödyntävät yritykset tekevät mm. erilaisia juomia ja mehuja, hilloja, hyytelöitä, marjaviinejä sekä marjajauheita. Myös variksenmarjan kotitalouskäyttö on lisääntymässä, vaikkakin se on vielä vähäistä verrattuna mustikan tai puolukan käyttöön. Marjan hyviä ominaisuuksia ei vielä tunneta riittävästi. Toivottavasti tästä arvokkaasta marjasta tehtyjen tuotteiden käyttö lisääntyy jatkossa, koska kotimaisen käytön lisäännyttyä tästä runsassatoisesta ja paljon antosyaaneja sisältävästä marjasta saataisiin myös erinomaisia vientituotteita.

Lisätietoa: Arktiset Aromit ry, puh. 08-61555590, simo.moisio@arktisetaromit.fi

 

Reseptejä variksenmarjasta kotitalouksiin:

Paistetut banaanit variksenmarjakastikkeessa 
gluteeniton, maidoton, munaton

4 dl variksenmarjoja
2 dl fariinisokeria
3 rkl sitruunamehua
0,75 dl vettä
4 banaania

Jauha marjat tehosekoittajassa tai monitoimikoneessa. Laita marjat, sokeri ja vesi paistinpannuun. Kuori banaanit ja halkaise pitkittäin kahtia. Pirskota hieman sitruunamehua banaanien päälle. Laita banaanit paistinpannuun marjaseoksen joukkoon. Valele banaaneja silloin tällöin ja kypsennä marjaseoksessa 5-10 minuuttia. Siirrä banaanit varovasti tarjoiluastiaan ja kaada marjaseos päälle. Tarjoa kuumina jäätelön kanssa.

Variksenmarjapiirakka

100 g margariinia
3 tl sokeria
1 kananmuna
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Täyte:
1/2 l variksenmarjoja
200 g maitorahkaa
1 kananmuna
1 dl maitoa
1 dl sokeria

Sekoita rasva ja sokeri hyvin keskenään. Lisää kananmuna sekä vehnäjauho-leivinjauhoseos. 
Anna taikinan levätä hetken ja levitä se sitten irtopohjaiseen piirakkavuokaan. Levitä taikinapohjan päälle ensin variksenmarjat. Sekoita maitorahkan joukkoon kananmuna, maito ja sokeri. Lisää seos variksenmarjojen päälle. Paista piirakkaa 200 asteessa noin 30-35 minuuttia.

Takaisin