Tutkimukset

Runsas kasvistenkäyttö on yhteydessä alempaan kuolleisuuteen

Ildikó Hytönen | Arktiset Aromit ry

Runsaasti kasviksia syövillä on pienempi riski kuolla ennenaikaisesti. Kasvisten käytön ja kuolleisuuden riski vaihtelee jonkin verran sairaudesta ja kasviksen laadusta riippuen. Hyvään alkuun pääsee kuitenkin syömällä 5 annosta päivässä, ja osan annoksista tuoreena.

Norjalaisessa 40 vuoden seurantatutkimuksessa huomioitiin erilaisten kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö

Kasvikset ovat tunnetusti terveellistä ruokaa – se käy ilmi jo monista aiemmin tehdyistä väestötutkimuksista, joissa normaalielämää viettäviä ihmisiä on seurattu vuosien tai vuosikymmenten ajan ruokailutottumusten ja myöhemmän terveydentilan yhteyksien selvittämiseksi. Useimmissa tällaisissa tutkimuksissa erityyppisiä kasviksia ei kuitenkaan ole eritelty, ja varsinkin marjat niputetaan tavallisesti yhteen hedelmien kanssa.   

Norjassa seurattiin neljän vuosikymmenen ajan kymmentätuhatta miestä, joiden kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttötottumukset selvitettiin vuonna 1967. Tarkkoja annoskokoja ei kysytty, vaan miehiä pyydettiin selvittämään, kuinka usein he käyttivät tuohon aikaan tyypillisimpiä kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Niiden käyttöä verrattiin seuranta-aikana vuoteen 2008 saakka sattuneisiin kuolemantapauksiin ja erityisesti syövän tai sydän- ja verisuonitautien aiheuttamiin kuolemiin.

Säännöllisesti kasviksia syövät kuolevat myöhemmin ja harvemmin aivohalvaukseen

Miehillä, jotka nauttivat kasviksia, marjoja ja hedelmiä yli 27 kertaa kuukaudessa oli 8–10 % pienempi riski kuolla. Aivohalvauksesta johtuvan kuoleman riski oli vastaavasti 20 % pienempi. Hedelmien käyttö oli yhteydessä pienempään syöpäkuolleisuuteen. Tutkijoiden mukaan aiemman tutkimustiedon perusteella on todennäköistä, että kasvisten syönnillä on vaikutusta etenkin ruoansulatuskanavan alueen syöpiin, mutta tässä tutkimuksessa selkeää yhteyttä ei näkynyt. Tulokset viittasivat kuitenkin käänteiseen trendiin marjojenkäytön ja ruoansulatuskanavan syöpien sekä hedelmienkäytön ja ruoansulatuskanavan syöpien välillä.

Kasvisten laadulla ja käytön säännöllisyydellä on merkitystä

Miesten ruoankäyttöä tutkittiin aikana, jolloin kasvikset syötiin Norjassa yleensä kypsennettynä. Kasvikset eivät seuratussa väestössä olleetkaan samassa määrin yhteydessä kuolemantapausten määrään kuin hedelmät ja marjat. Lisäksi hedelmät näyttäytyivät tässä tutkimuksessa myönteisemmässä valossa kuin esimerkiksi EPIC-syöpätutkimuksessa; tutkijat arvelivat eron johtuneen hedelmien määritelmästä. Norjalaistutkimuksessa hedelmiin luettiin ainoastaan tuoreet hedelmät, kun taas EPIC-tutkimuksessa kelpuutettiin myös kuiva- ja säilykehedelmät.

Marjat eivät tässä tutkimuksessa pärjänneet yhtä hyvin kuin hedelmät, mutta niiden käyttötiheyskin oli erilainen. Hedelmien käyttökertojen mediaani kuukaudessa oli 16, kun vastaava luku marjojen osalta oli vain 3. On siis mahdollista, että marjoja yksinkertaisesti käytettiin liian harvoin, jotta yhteyttä kuolleisuuteen ilmenisi. Toisaalta mikäli terveysvaikutukset riippuvat tuotteen tuoreudesta, käsittelemättömistä marjoista todennäköisesti saa saman terveyshyödyn. Lisäksi marjojen kuljetusmatka on lyhyempi, joten niissä ei ehdi tapahtua yhtä paljon varastoinnista johtuvaa ravintoaineiden hävikkiä.

Jo 5 annosta päivässä riittää

Heinäkuussa julkaistu meta-analyysi kasvisten ja hedelmien käytön yhteydestä kuolleisuuteen tukee pitkälti norjalaistutkimuksen tuloksia. Meta-analyysin tekijöiden mukaan kokonaiskuolleisuus pieneni 5 % jokaisen kasvis- tai hedelmäannoksen myötä aina viiteen päiväannokseen asti. Yli viidestä kasvis- tai hedelmäannoksesta ei ollut lisähyötyä. Norjalaistutkimuksesta poiketen kasvisten ja hedelmien käyttö oli meta-analyysissä yhteydessä pienempään sydän- ja verisuonitaudeista johtuvaan kuolleisuuteen, mutta yhteyttä syöpäkuolleisuuden riskiin ei ilmennyt. Tutkijoiden mukaan kasvisten yhteys hormoniperäisten syöpien riskiin on kuitenkin pienempi kuin muiden syöpätyyppien kohdalla: rintasyövän tai eturauhassyövän riski saattaa säilyä ennallaan runsaasta kasvisten käytöstä huolimatta, kun taas muilta syöviltä kasvikset saattavat jossain määrin suojata.

Osa suomalaisista ei käytä kasviksia lähes koskaan

Työikäisistä suomalaisista suurin osa käyttää tuoreita kasviksia, mutta keskimäärin vain 110 grammaa päivässä. Tuoreita hedelmiä syö naisista 74 % ja miehistä 54 %, kun taas marjoja käyttää päivittäin naisista kolmasosa ja miehistä vain 14 %. Terveyden edistämiseksi riittäisivät jo hyvinkin kohtuulliset kasvismäärät - tavoitteeksi sopii hyvin vaikkapa 5-6 kourallista päivässä. Osa päivän kasviksista suositellaan syömään tuoreina: lautaselle kannattaakin valita jotakin sesongin kasvista mahdollisimman vähän käsiteltynä tai syödä vaikkapa 1-2 tuoretta hedelmää. Kasvisten säännöllinen käyttö on yleisempää henkilöstöravintolassa lounastavilla: eväiden syömiseen verrattuna henkilöstöravintolassa onkin helpompi kasata lautaselle monipuolisesti erilaisia kasvislisukkeita ja tuoresalaattia. Kasvisten käsittely vaikuttaa mm. C-vitamiinin, folaatin ja fenolisten yhdisteiden pitoisuuksiin, millä voi olla vaikutusta kasviksesta saatavaan terveydelliseen hyötyyn. Toisaalta kasvikset saattavat vähentää esimerkiksi sydän- ja verisuoniperäisten kuolemien määrää mm. alentamalla verenpainetta. Verenpaineeseen vaikuttanee ainakin kasvisten sisältämä kalium, joka kestää lämpötilan muutoksia, vaikka sitä keitinveteen liukeneekin. Kypsennettyjä tai pakkasesta otettuja tuotteita ei siis tarvitse vieroksua; jos lounaalla syö tuoresalaattia, kotona voi aivan hyvin höyryttää päivällisen lisukkeeksi pakastevihanneksia.

 

Lähteet:

Hjartaker A, Knudsen MD, Tretli S, Weiderpass E. Consumption of berries, fruits and vegetables and mortality among 10,000 Norwegian men followed for four decades. Eur J Nutr 2014. Ennakkojulkaistu sähköisesti.

Wang X, Ouyang Y, Liu J, Zhu M, Zhao G, Bao W, Hu FB. Fruit and vegetable consumption and mortality from all causes, cardiovascular disease, and cancer: systematic review and dose-response meta-analysis of prospective cohort studies. BMJ 2014;349:g4490.

Avainsanat:
väestötutkimukset  marjat  kasvikset 


Takaisin