Tiedotteet

Variksenmarja yllättää terveellisyydellään

Tiedote

Vuoden marja 2012 on variksenmarja eli kaarnikka. Se on 10-30 cm korkea varpu, jonka talvehtivat, ruodittomat lehdet ovat 3-7 mm pitkiä, neulasmaisia ja onttoja. Variksenmarja kukkii touko-kesäkuussa pienin aniliininpunaisin kukin, jotka puhkeavat kasvin lehtihankoihin. Myöhemmin tuulipölytteisistä kukista kehittyy meheviä luumarjoja, jotka ovat väriltään kiiltävän mustia ja herneen kokoisia.

Variksenmarja kasvaa koko Suomessa. Maamme eteläosissa tavataan kooltaan pienehköä ja niukasti marjovaa etelänvariksenmarjaa ja pohjoisessa runsaammin marjovaa, kookkaampaa ja mehukkaampaa pohjanvariksenmarjaa. Pohjanvariksenmarja (E. nigrum ssp. hermaphroditum) on yksikotinen ja marjan tyvellä on usein kuivuneita heteitä. Pohjanvariksenmarjan lehdet ovat tummanvihreitä ja alapinnalla oleva vaalea juova on selvästi kuopassa. Etelänvariksenmarja (E. nigrum ssp. nigrum) puolestaan on kaksikotinen, varreltaan rento ja marjan tyveltä heteiden jätteet puuttuvat. Lehdet ovat kellanvihreitä, eikä alapinnan vaalea juova ole kuopassa.

Variksenmarja suosii pääasiassa harvapuustoisia ja valoisia, niukkaravinteisia kuivia ja kuivahkoja kankaita sekä aapasoiden rämemättäitä. Parhaan sadon se tuottaa Pohjois-Suomessa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Variksenmarjan arvioitu keskimääräinen vuosittainen sato on lähes 200 miljoonaa kiloa. Variksenmarjan satokausi on pitkä. Paras poiminta-aika ajoittuu elokuun alkuun, mutta sitä voi poimia aina lumien tuloon asti. Marjoja voi kerätä jopa seuraavana keväänä lumien sulettua, mistä hyötyvät myös keväällä pohjoiseen palaavat muuttolinnut.

Variksenmarjaa on usein pidetty ihmisravinnoksi sopimattomana ja vähäarvoisena eläinten ruokana. Tästä syystä sitä on kutsuttu myös sian- ja kissanmustikaksi sekä harakanmarjaksi. Viime vuosina variksenmarja on kuitenkin alkanut kerätä ansaitsemaansa arvoa. Tätä tummaa marjaa ei kannatakaan väheksyä, sillä tutkimukset osoittavat sen sisältävän terveellisiä ainesosia jopa enemmän kuin mustikka ja puolukka.

Erityisesti sen väriaineet ovat kiinnostaneet tutkijoita, sillä tumma variksenmarja sisältää runsaasti antosyaaniyhdisteitä. Antosyaanit ovat väriltään voimakkaan punaisia, sinisiä ja violetteja kasvien solunesteessä esiintyviä fenoliyhdisteitä, jotka toimivat kasveissa väripigmenttinä, ja suojaavat niitä UV-säteilyltä, tuhohyönteisiltä, viruksilta, bakteereilta ja sieniltä sekä toimivat kasvihormoneina. Kun japanilaisessa tutkimuksessa verrattiin mm. variksenmarjan, mustikan, mustaherukan, karpalon, punaherukan, karhunvatukan, vadelman ja mansikan antosyaanin määriä, havaittiin variksenmarjassa olevan korkein antosyaanien kokonaispitoisuus. Kyseisillä fenoliyhdisteillä on useissa tutkimuksissa havaittu olevan ihmisen terveydelle hyödyllisiä, ja niillä voi olla useita kroonisia sairauksia estäviä vaikutuksia.

Variksenmarjan on tutkittu sisältävän myös proantosyanidiineja, joiden on havaittu antioksidatiivisina estävän solujen hapettumista ja bakteerien kiinnittymistä. Useisiin muihin marjoihin verrattuna variksenmarjassa on runsaasti näitä antioksidatiivisia yhdisteitä ja korkea antioksidanttiaktiivisuus, joka kertoo kyvystä estää toisten yhdisteiden hapettumista. Lisäksi variksenmarjoissa on korkea C-vitamiinipitoisuus ja se on hyvä ravintokuidun lähde.

Variksenmarjat ovat maultaan mietoja, sillä niissä on vain vähän sokeria ja happoja. Variksenmarjaa voi käyttää mustikoiden tapaan maukkaissa hilloissa, piiraissa ja jälkiruoissa. Se sopii raaka-aineeksi leivonnaisiin, marjakeittoihin, puuroihin ja pirtelöihin. Variksenmarjasta voi myös valmistaa mehua joko yksin tai yhdessä muiden marjojen kanssa. Kesken metsäretken yllättäneen janon voi sammuttaa mehevillä variksenmarjoilla.

Lähde: Ogawa, H. Sakakibara, R. Iwata, T. Sato, T. Goda, K. Shimoi, S. Kumazawa: Anthocyanin composition and antioxidant activity of the crowberry (Empetrum nigrum) and other berries.2008. Agric. Food Chem. 56, 4457-4462.

Teksti: Arktiset Aromit ry, Luonnosta Lautaselle -hanke

Kauppakatu 20, 89600 Suomussalmi, puh. 08-6155 5590, fax 08-6155 5592, info@arktisetaromit.fi

Takaisin