KEHA-keskus järjestää yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa luonnontuotekeruualan yrityksille suunnatun webinaarin, jonka aiheena on luonnontuotekeruualan lainsäädännön noudattaminen ja valvonta. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille luonnontuotekeruualan toimijoille – sekä työlainsäädännön puitteissa toimiville että marjalain piirissä toimiville yrityksille.
Virtsatietulehdusta aiheuttavat bakteerit ovat usein suolistoperäisiä. Tämän pro gradu -tutkielman olettamana oli, että mehun proantosyanidiinit muuttavat suoliston bakteerikoostumusta ja vähentävät haitallisia bakteereja virtsassa. Tutkimuksen tarkoituksena oli verrata tutkimusryhmien välisiä eroja mikrobikoostumuksessa sekä tunnistaa oleelliset bakteerikannat.
Ruokavaliolla on suuri merkitys terveyden ylläpidossa. Muiden muassa metabolinen oireyhtymä ja siihen usein liittyvät sydän- ja verisuonisairaudet voivat kehittyä epätasapainoisen ruokavalion seurauksena. Antioksidanttipitoinen ruokavalio auttaa ehkäisemään monia sairauksia. Mustikan antosyaanit ovat voimakkaita antioksidantteja. Tämä katsausartikkeli kokosi yhteen tietoa mustikan vaikutuksista metabolisen oireyhtymän sekä sydän- ja verisuonitautien riskiin.
Ruotsalaisessa tutkimuksessa selvitettiin mustikan vaikutusta sydäninfarktista toipumiseen. Tutkijoiden oletuksena oli, että mustikoiden antosyaanit yhdistettynä lääkehoitoon voisivat parantaa toipumista.
Pitkänmatkanjuoksu aiheuttaa lihaksiin vaurioita, jotka koetaan hetkellisenä lihasvoiman vähenemisenä sekä lihasten arkuutena. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, voivatko mustikan polyfenolit ehkäistä puolimaratonin aiheuttamaa lihasten vaurioitumista.
Suomalaisessa tutkimuksessa selvitettiin fermentoidun puolukkamehun vaikutusta suuontelon mikrobeihin, tulehdukseen, plakkiin ja ikenien kuntoon. Tutkimuksessa käytetyn puolukkamehun luontaista sokeripitoisuutta oli vähennetty hampaiden suojelemiseksi.
Arktiset Aromit ry:n Marjakaveri-kampanja käynnistyy jälleen. Kampanjan tavoitteena on edistää marjastusta jakamalla hyödyllisiä vinkkejä sekä auttamalla löytämään sopivaa seuraa marjametsään. Moni haluaisi lähteä marjaan, mutta ei tohdi yksin lähteä. Marjakaveri-ryhmistä voi etsiä seuraa, kyytiä ja vinkkejä marjapaikoista eri puolita maatamme.
Arktiset Aromit ry ja Keksintösäätiö sr järjestivät kaikille avoimen idea- ja keksintökilpailun, jolla haettiin ideoita, laitteita ja menetelmiä marjojen talteenottoon. Kilpailu oli osa Keksintösäätiön InnoSuomi-kilpailujen sarjaa ja kytkeytyi Arktiset Aromit ry:n Marjakaveri-kampanjaan.
Ruokavirasto on julkistanut vuoden 2020 Marsi-raportin luonnonmarjojen ja -sienien kauppaantulomäärätutkimuksesta. Erinomainen marjasato lähes koko maassa innosti marjastukseen niin, että kotimaisen keruun osuus yli kaksinkertaistui. Siitä huolimatta ulkomaisten kerääjien tulo oli ratkaisevan tärkeää marjojen talteenotolle, sillä tilaston mukaan 83% kerättiin yhä ulkomaisin voimin.
Antioksidantteja pidetään usein terveyttä edistävinä, nuorentavina superaineina. Antioksidantti-leimaa ei kuitenkaan pitäisi lyödä mihinkään ruoka-aineeseen hätiköiden – tarkemmassa tarkastelussa antioksidantti saattaakin osoittautua pro-oksidantiksi, josta voi olla jopa haittaa solujen normaalille toiminnalle.
Juolukka, puolukka, karpalo, tee ja omena sisältävät kversetiiniä, joka yhdessä C-vitamiinin kanssa saattaa tarjota luonnonmukaisen keinon torjua ruokamyrkytyksiä ja muita bakteeri-infektioita. Etenkin stafylokokki on herkkä tuhoutumaan näiden luontaisten tehoaineiden vaikutuksesta.
Luonto tarjoaa monia tehoaineita, joilla on vaikutusta terveyteen. Valmisteissa nämä aineet ovat vielä tiivistetymmässä muodossa kuin ruoassa sellaisenaan. Käytön tulisikin olla harkittua etenkin silloin, jos käyttäjällä on jo olemassa olevia sairauksia tai jatkuvia lääkityksiä. Suomessa tilanne on verraten hyvä ja käyttäjät pääosin valveutuneita.
Runsaasti kasviksia syövillä on pienempi riski kuolla ennenaikaisesti. Kasvisten käytön ja kuolleisuuden riski vaihtelee jonkin verran sairaudesta ja kasviksen laadusta riippuen. Hyvään alkuun pääsee kuitenkin syömällä 5 annosta päivässä, ja osan annoksista tuoreena.
Katsaus tarjoaa kattavan kuvan marjojen sisältämien fenolisten yhdisteiden eli polyfenolien imeytymisestä ja vaikutuksista elimistössä. Mukana on sekä solumalleilla tehtyjä tutkimuksia että eläimillä ja ihmisillä tehtyjä kokeita.
Metsämustikka ja pensasmustikka ovat kuin kaksi marjaa - päällisin puolin ainoa ero niiden välillä vaikuttaisi olevan marjojen koko. Mustikat kuitenkin poikkeavat toisistaan myös koostumuksensa puolesta.
Diabeteksen ehkäisykeinojen tutkimuksessa ei mikään kivi jää kääntämättä. Marjoilla ei ravitsevuudestaan huolimatta vielä ole EU:ssa hyväksyttyjä terveysväitteitä, mutta tulevaisuudessa saatamme hyvinkin hyödyntää niitä aineenvaihdunnan suojana liiallista rasvaa ja sokeria vastaan. Kanadassa tutkitaan mahdollisuutta käyttää lääkkeiden sijaan puolukkaa alkuperäisväestössä, jolle kansanlääkintä on mieluisin tapa hoitaa terveyttä.
Vanha kehotus nauttia kasvikunnan tuotteita kaikissa sateenkaaren väreissä pitää edelleen paikkansa. Tummilla marjoilla näyttäisi tuoreen katsauksen mukaan olevan johdonmukaisesti tulehdusta vähentävä vaikutus, josta voi olla hyötyä sekä sairauksien ehkäisyssä että niiden hoidossa.
Vanhemmilla on tärkeä rooli lasten ruokailutottumusten muovaajina ja monet vanhemmat pyrkivätkin ohjaamaan lastaan kohti terveempiä tapoja. Uusi tutkimus antaa lisätietoa eri kasvatuskeinojen toimivuudesta. Demografiset tekijät, kuten koulutus tai tulotaso, eivät juuri selittäneet ruokakasvatuksen tehottomuutta. Tutkijat lähestyivät aihetta siitä näkökulmasta, mitkä valinnat selittävät ruokakasvatuksen toimimattomuutta – ja löysivätkin joukon enemmän tai vähemmän suositeltavia keinoja.
Suomalaisilla miehillä tehdyn tutkimuksen mukaan hedelmät ja vihannekset, erityisesti marjat, voivat vähentää tyypin 2 diabetesriskiä. Eniten marjoja syövien henkilöiden sairastumisriski oli 35 % pienempi kuin vähiten marjoja käyttävien.
Tutkijat määrittivät 99:stä Suomessa yleisesti saatavilla olevasta ruoka-aineesta niiden proantosyanidien pitoisuuden. Proantosyanideja löytyi 49 tuotteesta, ja parhaimpia lähteitä olivat marjat, kaakao ja sitrushedelmiä lukuun ottamatta hedelmät.
Tutkimuksessa selvitettiin tyrnin siemenöljyn vaikutusta maksan suojaamisessa hiilitetrakloridin aiheuttamalta vauriolta hiirillä. Tulosten mukaan suun kautta nautittu tyrninsiemenöljy vähensi merkitsevästi aineenvaihdunnan tilaa kuvaavien maksaentsyymien ja veren lipidien pitoisuuksia.
Mustikan ja pensasmustikan kaikki osat voisivat olla potentiaalisia fenolisten yhdisteiden lähteitä joko ravintokasveina tai lääketeollisuuden raakaaineina.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kymmenen mustikan antosyaanin lämpökestävyyttä eri lämpötiloissa, 80, 100 ja 125 °C. Tuhoutuminen kiihtyi huomattavasti lämpötilan noustessa 125 asteeseen.
Karpalon kyky ehkäistä virtsatietulehduksia on tunnettu kauan, ja nykytietämyksen mukaan vaikutus saattaa johtua karpalon proantosyanideista. Ympärivuorokautisen suojan saa, kun 100-prosenttista karpalomehua nautitaan päivittäin 240–300 ml, kahdessa erässä.
Marjojen bioaktiiviset fenoliyhdisteet, kuten tanniinit ja fenolihappot, ovat saaneet kiinnostusta osakseen mahdollisten terveyteen vaikuttavien ominaisuuksiensa ansiosta. Fenoliyhdisteillä voi olla elimistössä antioksidantti- ja antimkrobivaikutusta, ja ne voivat vaikuttaa edullisesti myös elintarvikkeen säilyvyyteen, rakenteeseen, väriin ja muihin aistittaviin ominaisuuksiin.
Rakenne on yksi tärkeimmistä kuluttajien arvostamista tuoreiden marjojen aistinvaraisista ominaisuuksista. Tuoreiden marjojen rakenteeseen vaikuttaa pääasiassa kasvisolujen sisäinen paine. Marjojen kiinteän rakenteen säilymiseksi mm. pakastuksessa on kokeiltu esikäsittelyä lämmön tai kalsiumin avulla.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat useimmissa teollistuneissa maissa suurin kuolinsyy. Sairastumiseen vaikuttavat ensisijaisesti ravinto sekä perintötekijät. Runsaasti vihanneksia ja hedelmiä sisältävä ruokavalio alentaa sairastumisriskiä, ja vaikuttavina tekijöinä pidetään ennen kaikkea fytokemikaaleja, bioaktiivisia kasviyhdisteitä, vitamiinien sijaan. Myös karpalon fytokemikaali- ja antioksidanttipitoisuudet ovat suuria, ja karpaloiden on osoitettu estävän kokeellisesti LDL:n hapettumista.
Sienissä muodostuu auringon valon vaikutuksesta D2-vitamiinia: erityisen runsaasti sitä on suppilovahveroiden, herkkutatin ja haaparouskun lakissa. Jalassa D2-vitamiinia on vähemmän ja viljellyistä sienistä D2-vitamiini puuttuu lähes kokonaan. Myös D-vitamiinin esiasteen, ergosterolin, pitoisuus vaihtelee jonkin verran sienen eri osissa.
Marjojen polyfenoliprofiileissa on eroa, vaikka suvuittain samankaltaisuuksia onkin. Tutkimuksessa analysoitiin kotimaisten marjojen koostumuksia fenolisten yhdisteiden osalta.
Karpalomehua käytetään usein virtsatieinfektioiden hoitoon, mutta sen vaikutuksista sydäntauteihin ei ole ollut tietoa. Karpalomehun ainesosat todennäköisesti estävät bakteerien tarttumista virtsatiehyisiin. Karpalo sisältää runsaasti flavonoideja, joiden uskotaan suojaavan sydäntaudeilta estämällä LDL-kolesterolin hapettumista.