Puolukka on tuottoisin luonnonmarja
Puolukka on metsiemme tuottoisin luonnonmarja. Suomen valoisat kangasmetsät tuottavat keskimääräisenä satovuotena yhteensä yli 257 milj. kg puolukoita. Tutkimukset kertovat, että keskimääräinen puolukan marjantuotos on noin 16,7 kiloa hehtaarilla. Satoisimmat puolukkakasvustot löytyvät avohakkuiden jälkeisistä aukeilta tai valoisan, harvennetun mäntymetsän kankailta. Koska puolukka kukkii paria viikkoa mustikkaa myöhemmin, sen sato on varmempi. Kukinnan aikaisia yöhalloja ei yleensä enää esiinny ja hyönteisiä riittää pölytystehtävään sään lämmettyä. Tänä kesänä vähäsateisilla alueilla kuivuus on tiputtanut osan marjoista raakilevaiheessa maahan. Puolukka on jo kypsää poimittavaksi koko maassa. Etelä- ja Keski-Suomessa sadon arvioidaan jäävän keskiarvon alapuolelle, Kainuussa ja Pohjois-Suomessa sadon odotetaan olevan kohtuullisen hyvä.
Puolukka sisältää luontaista säilöntäainetta, bentsoehappoa. Marjan voikin säilöä hyvin sinällään survoksena tai kokonaisina puolukoina veteen säilöttynä viileässä varastoituna. Bentsoehapon lisäksi happamuutta puolukkaan tuovat myös sitruuna- ja omenahappo. Puolukka sisältää vain vähän C-vitamiinia, mutta E-vitamiinia tässä marjassa on merkittäviä määriä. Hivenaineista puolukasta löytyy runsaasti mangaania, joka on monille mm. energia-, valkuaisaine- ja kolesteroliaineenvaihdunnan entsyymeille sekä luuston ja ihon rakenteelle olennainen hivenaine.
Puolukan terveydelle hyödylliset ominaisuudet painottuvat suojaravintoaineiden sijaan sen sisältämiin moniin polyfenoliyhdisteisiin. Puolukalle tyypillisiä polyfenoleja ovat resveratrol, lignaanit ja proantosyanidiinit. Kasviestrogeeneiksi luettavia lignaaneja löytyy puolukan tavoin mm. rukiista. Resveratrolilla arvioidaan olevan mm. tulehdusta estäviä vaikutuksia. Puolukka sisältää resveratrolia vastaavia määriä kuten punaviinin valmistuksessa käytetty tumma viinirypäle. Proantosyanidiineja puolukassa on yhtä paljon kuin karpalossa. Näiden yhdisteiden on karpalolla tehdyissä tutkimuksissa havaittu estävän haitallisten bakteereiden kiinnittymistä limakalvoille, josta on etua mm. toistuvien virtsatietulehdusten estämisessä.
Puolukkaa voi käyttää leivonnassa sekä jälkiruokien ja kiisseleiden valmistamiseen. Puolukkasurvos sopii lisäkkeeksi liha- ja kasvisruuille sekä sinällään marjana mausteeksi mm. salaatteihin. Kuivatut marjat ovat helppoja kuljettaa mukana välipaloina ja sopivat terveelliseksi naposteluvälipalaksi. Puolukkajauheella voi koristaa ja värjätä jälkiruokia tai lisätä ravinteikkaana ainesosana leivonnaisiin tai välipaloihin. Mehevät tuoreet puolukat tai pakastetut marjat täydentävät aamupuuroa, myslivälipalaa tai maustamatonta jogurttia. Maukas jälkiruoka syntyy kinuskikastikkeella kuorrutetusta puolukoista tai rukiisesta puolukkakukosta.
Puolukkakukko
250 g maidotonta margariinia
1 dl sokeria
5 dl ruisjauhoja
2 tl leivinjauhetta
Täyte:
5-7 dl puolukoita
2 rkl sokeria
Rasva ja sokeri vatkataan. Sekoita leivinjauhe ruisjauhoihin ja sekoita jauhot rasva-sokeriseoksen kanssa taikinaksi. Vuoraa taikinalla uunivuoka, lisää puolukat vuokaan, peitä marjat taikinakannella ja paista kukko 200 asteisessa uunin alaosassa noin 45 minuuttia. Voit tarjota vaniljakastikkeen, maustetun kermavaahdon, maidon tai vaniljajäätelön kanssa.
Pure puolukkaa yllätys, 4-5 henkilölle
1 dl jauhettuja hapankorppuja
1 rkl kauralesettä
2 rkl tummaa kaakaojauhetta
2-3 rkl fariinisokeria
1,5 prk puolukkasosetta
tai sokeroitua puolukkasurvosta 3 dl
Kastike:
0,5 dl kevytkermaa
0,5 dl rahkaa
1-2 rkl juoksevaa hunajaa
Paahda hapankorppujauhelmaa pannulla. Sekoita ainekset juuri ennen tarjoilua lisäämällä joukkoon kaakaojauhe ja puolukkasose. Jaa annoslaseihin. Sekoita kastikkeen ainekset ja nosta annoksen pinnalle.