Herkkutatista odotetaan hyvää satoa
Kesän ensimmäisistä herkkutateista saatiin nauttia jo epätavallisen varhain. Ensimmäiset itiöemät putkahtelivat maan pinnalle jo reilusti ennen juhannusta. Helteinen ja kuiva kesäsää pidätteli sieniä maan pinnan alla heinäkuussa ja elokuun alkupuolella. Nyt tatit ovat alkaneet nousta alueilla, joissa luonto on kesän mittaan saanut nauttia sadekuuroista. Pirkanmaalla arvioidaan tattisadosta tulevan jopa ennätysmäinen moneen vuoteen. Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sienimaastot odottavat vielä runsaita sateita, jotka houkuttelevat herkkutatit kasvamaan.
Herkkutatti kasvaa koko Suomen alueella tuoreissa havu- ja lehtimetsissä. Herkkutatti (Boletus edulis) viihtyy useiden puulajien seuralaisena. Männynherkkutatti (Boletus pinophilus) kasvaa kuivemmilla kasvumailla mäntypuun juurisienenä. Tämä helposti tunnistettava tattilaji on sienestäjälle sopiva kohde aloittaa sienestysharrastus. Sen tunnistaa punaruskeasta muhkeasta lakista, jonka alta löytyy vaaleanharmaasta kellanvihreään väriin vaihteleva pillistö. Muista tateista sen erottaa jalan yläosassa sijaitsevasta vaaleasta verkkomaisesta kuviosta.
Herkkutatit on mainioita ruokasieniä. Sienet esipuhdistetaan aina poimimisen yhteydessä jo metsässä. Herkkutatista harjataan roskat ja kuoritaan jalan multainen tyvi puhtaaksi. Miedonmakuisena sienenä se ei tarvitse esikäsittelyä keittämällä, vaan sen voi paistaa pannulla sellaisenaan. Tatit ovatkin luonnon tarjoamaa pikaruokaa, joka ei vaadi pitkiä valmisteluaikoja tai erityisiä kokkaustaitoja. Herkullinen sienipaistos on valmis, kun pilkottu herkkutatti paistetaan pannulla öljytilkassa. Sen pähkinämäistä ominaismakua ei sovi peittää voimakkaalla maustamisella. Mukaan voi halutessaan lisätä sipulia, suolaa ja hieman mustapippuria.
Herkkutatit säilötään joko pakastamalla tai kuivaamalla. Ennen pakastusta tatit kuumennetaan omassa liemessään kokoon. Jotta pakastettaessa säilymisaika olisi pidempi, rasvaa ei ole tarpeen kypsennyksessä käyttää. Tatit kuivataan puolen sentin tai sentin paksuisiksi viipaleiksi leikattuna riittävän matalassa, 40 asteen lämpötilassa. Kuivattuna sienet säilyvät oikein säilytettynä jopa vuosia. Kuivattua herkkutattia voidaan käyttää myös jauhettuna ruokalajien maustamiseen.
Herkkutatit, kuten muutkin sienet, ovat ravintoarvoltaan monipuolisia ruoka-aineita. Ne ovat kevyttä ravintoa ja sisältävät runsaasti ravintoaineita energiaan suhteutettuna. Rasvaa herkkutatissa on luontaisesti vain vähän ja sekin on suurimmaksi osaksi elimistölle välttämätöntä omega-6 -sarjan linolihappoa. Herkkutatti sisältää proteiinia saman verran kuin herne. Tatin aminohappokoostumus on monipuolinen sisältäen kaikkia ruuan kautta saatavia, elimistölle välttämättömiä aminohappoja. Herkkutatti sisältää erityisesti B-ryhmän vitamiineista tiamiinia eli B2-vitamiinia, niasiinia eli B3-vitamiinia ja folaattia. Tietyt metsäsienet sisältävät runsaasi D-vitamiinia: suppilovahvero ja kantarelli sisältävät sitä eniten, mutta myös herkkutatti on hyvä aurinkovitamiinin lähde. Kivennäis- ja hivenaineista herkkutatissa on merkittäviä määriä kaliumia, sinkkiä, ja seleeniä.
Tomaattinen tattikastike
½ l tattipaloja
1-2 sipulia
2 rkl öljyä
1 tkl tomaattimurskaa
1 dl valkoviiniä tai kasvislientä
1-2 valkosipulinkynttä
½ tl rakuunaa tai basilikaa
suolaa
valkopippuria
Hauduta pilkotut tatit ja silputtu sipuli öljyssä paistokasarissa. Lisää joukkoon tomaattimurska ja valkoviini. Anna kiehua noin 10 minuuttia. Mausta kastike ja tarjoa pastan tai perunoiden kera.
Tattipaprikat
8 punaista tai vihreää paprikaa
3 dl keitettyjä ohrasuurimoita
4 dl kokoon keitettyjä tatteja
2 sipulia
suolaa
valkopippuria
juustoraastetta
Paista tatit ja pilkotut sipulit. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita keitettyyn ohraan. Pese paprikat ja leikkaa kantapuoli kanneksi, poista sisus. Täytä paprikat ohra-tattiseoksella ja lisää päälle juustoraaste. Peitä irtileikatulla kannella. Laita paprikat voideltuun uunivuokaan. Kypsytä 225 asteissa uunissa noin 30 minuuttia.