Kylmä ja sateinen kesä ja myöhäinen kypsyminen heijastuivat metsämarjojen ja sienten ostomääriin
Arktiset Aromit ry
Tiedote
Metsämarjoja yritykset ostivat poimijoilta Suomessa viime kesänä runsaat 11 miljoonaa kiloa. Määrä on edellisvuotta pienempi. Määrään eivät sisälly torikaupan osuus ja poimijoitten suoramyynnit ammattikeittiöille ja kuluttajille. Ostomäärätiedot pohjaavat Arktiset Aromit ry:n jäsenilleen tekemään kyselyyn. Kyselyn avulla yritykset saavat tietoa siitä, paljonko marjoja ja sieniä on varastossa ja näin osaavat suunnitella talven aikaista kaupankäyntiä täsmällisemmin.
Metsämarjojen ostomäärissä mustikan ostot jäivät edellisvuoden ennätyksestä, ollen nyt noin viisi miljoonaa kiloa. Mustikan sato kypsyi erittäin myöhään ja se oli melko vaatimaton. Ulkomaiset poimijat ehtivät silti kerätä marjoja talteen satomäärään nähden melko hyvin. Mustikan sato jäi myös muualla Euroopassa alhaiseksi, mikä nosti poimijahintaa myös Suomessa. Mustikan vuosittaiset ostomäärät ovat Suomessa olleet 1970-luvun lopulta alkaneen tilastohistorian aikana runsaat 2,5 miljoonaa kiloa. Viime kesän ostomäärät ovat siten kaksinkertaiset tilastohistorian keskiarvoon verrattuna.
Puolukkaa ostettiin poimijoilta runsaat kuusi miljoonaa kiloa. Määrä jäi huomattavasti edellisvuotta alhaisemmaksi. Puolukan sato oli hyvä, mutta se kypsyi niin myöhään, että ulkomaisista poimijoista ehti pääosa jo lähteä maasta heti sadonkorjuun käynnistyttyä. Pääosa sadosta jäi kotimaisten poimijoitten varaan. Puolukan tilannetta parantaa se, että edellisvuosien poimintamäärät olivat suuria ja yrityksillä oli sitä varastoissa. Puolukkaa on ostettu keskimäärin runsaat viisi miljoona kiloa vuosittain. Joten viime kesän lukema oli lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa.
Lakasta saatiin viime kesänä poikkeuksellisen hyvä sato. Sitä yritykset ostivat runsaat 200 tn. Marjasta pääosa ohjautui torikaupan ja suoramyynnin kautta, joten tilastoihin ostoista saadaan vain osa. Muista marjalajeista pihlajanmarjasta saatiin erittäin runsas sato. Muita marjoja järjestäytynyt kauppa osti alle 100 tn. Ostettujen marjalajien kokonaismäärä ylsi runsaaseen 11,2 miljoonaan kiloon.
Suomessa ostetuista metsämarjoista päätyy vientiin joko teollisuuspakasteina tai jalostettuina elintarvikkeina reilusti yli puolet. Vuonna 2016 tuoreena ja pakastettuna metsämarjoja vietiin runsaan 26 miljoonaan euron arvosta ja pidemmälle jalostettuina tuotteina lähes 10 miljoonan euron arvosta.
Sade ja viileys eivät suosi sienten kasvua
Kylmä ja sateinen kesä ei suosinut sienten kasvua. Sienten ostomäärät ylsivät reiluun 200 tn määrään. Herkkutatista saatiin vaatimaton sato. Sitä yritykset saivat ostettua vain runsaat 60 tn. Rouskuja ja kantarellia sen sijaan yritykset saivat ostettua melko hyvin. Rouskuja yritykset ostivat runsaat 102 tn ja kantarellia runsaat 17 tn. Muita laajemmin ostettuja sienilajeja olivat suppilovahvero, korvasieni ja lampaankääpä, yhteensä noin 23 000 kg. Maaseutuviraston MARSI -kyselyn tulokset loppukeväästä tarkentavat yhdistyksen tekemän pikakyselyn tuloksia.
Lisätietoja:
Simo Moisio, Arktiset Aromit ry, puh. 040-5801186