Mustikan ostot nousivat uuteen ennätykseen
Mustikan ostomäärissä saatiin taas uusi ennätys
Metsämarjoja yritykset ostivat poimijoilta Suomessa viime kesänä lähes 16,5 miljoonaa kiloa. Määrässä on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna yli kuusi miljoonaa kiloa. Määrään eivät sisälly torikaupan osuus ja poimijoitten suoramyynnit ammattikeittiöille ja kuluttajille. Ostomäärätiedot pohjaavat Arktiset Aromit ry:n jäsenilleen tekemään kyselyyn.
Metsämarjojen ostomäärissä mustikan ostot nousivat taas uuteen ennätykseen yli 7,6 miljoonaan kiloon. 1970-luvulta alkaneen tilastohistorian edellinen ennätys vuodelta 2012 rikkoutui lähes miljoonalla kilolla. Mustikan sato oli eteläisessä ja keskisessä Suomessa hyvä, joten yritysten kutsumat ulkomaiset marjanpoimijat saivat sitä hyvin talteen. Pohjois-Suomeen mustikasta saatiin edellisvuotta selvästi heikompi sato. Mustikan ja siitä tehtyjen tuotteiden kysyntä on kansainvälisesti hyvä ja siksi yritykset ovat panostaneet sen ostoon.
Puolukkaa ostettiin poimijoilta runsaat 8,8 miljoonaa kiloa. Lisäystä edelliseen vuoteen oli lähes kiuusi miljoonaa kiloa. Puolukasta saatiin hyvä sato eteläiseen ja keskiseen Suomeen. Pohjois-Suomessa sato oli heikko.
Muita marjoja marjatukkurit ostivat alle 200 000 kiloa. Näistä eniten ostettiin lakkaa, 120 000 kg, sitten karpaloa ja variksenmarjaa. Itä-Lapissa saatiin viime kesänä erittäin heikko lakkasato ja siksi kokonaisostot jäivät viime vuotta pienemmiksi. Myöskään variksenmarjaa yritykset eivät saaneet ostettua tarvetta vastaavasti.
Puolukkaa on ostettu 1970-luvun lopulta alkaneen tilastohistorian aikana keskimäärin lähes viisi miljoona kiloa vuosittain. Joten viime kesän lukema nousee selvästi yli keskiarvon. Mustikan ostomäärissä keskiarvo on sen sijaan ollut noin 2,4 miljoonaa kiloa. Viime kesän ostomäärät ovat siten yli kolminkertaiset tilastohistorian keskiarvoon verrattuna.
Kansainvälisessä marjakaupassa on tapahtunut siirtymää puolukasta ja puolukkatuotteista kohti mustikkaa ja mustikkatuotteita. Suomessa ostetuista metsämarjoista päätyy vientiin joko teollisuuspakasteina tai jalostettuina elintarvikkeina reilusti yli puolet. Marjatuotteiden viennin kasvu onkin viime vuosina ollut yksi harvoista aloista, jotka ovat pystyneet kasvattamaan viennin osuutta. Marjayritysten kutsumat ulkomaiset poimijat ovat mahdollistaneet raaka-aineen talteenoton tehostumisen. Poiminta on ulkomaisten poimijoitten tulon myötä laajentunut myös koko Suomeen.
Sienten sato oli viime kesänä vaatimaton. Herkkutattia yritykset ostivat noin 65 tonnia, rouskuja 48 tonnia, korvasientä ja kantarellia kumpaakin noin 11 tonnia ja muita sieniä vajaa viisi tuhatta kiloa. Viime kesänä ostetut marja- ja sienimäärät tarkentuvat, kun Maaseutuvirasto saa vuosittaisen MARSI -kyselyn valmiiksi keväällä 2016.
Lisätietoja: Simo Moisio, Arktiset Aromit ry, puh. 040-5801186