Yritykset kaipaavat karpaloa kotimaisilta poimijoilta
Yritykset kaipaavat karpaloa kotimaisilta poimijoilta
Soilla ja nevoilla koko maassa kasvava karpalo on kypsynyt poimintakypsäksi. Nyt on aika tehdä retki karpalosuolle ja poimia syksyn pirteitä marjoja talven tarpeisiin. Karpaloretkellä voi nauttia syksyn värikkäästä luonnosta. Liikunnan ja terveellisten marjojen talteenoton voi retkellä mukavasti yhdistää.
Karpaloretkelle on syytä pukeutua lämpimästi ja ottaa mukaan lämmintä juotavaa. Näin syksyn viileys ei lyhennä retken kestoa. Karpaloa voi kerätä syksyllä lumen tuloon saakka. Pakkanen vähentää marjan happamuutta ja lisää sen sokeripitoisuutta. Karpalo sisältää runsaasti omena-, sitruuna- ja bentsoehappoja, jotka tekevät siitä puolukan tapaan hyvin säilyvän. Karpaloita kasvaa kahta eri lajia, isokarpaloa ja pikkukarpaloa. Näistä isokarpalo on satoisampi.
Pääosa karpalon 20 - 25 miljoonan kilon vuosisadosta jää keräämättä. Kotimaista karpaloa poimitaan lähinnä kotitalouksiin, torikauppaan ja pienille kotimaisista marjoista tuotteita tekeville yrityksille. Näillä on tänä syksynä ollut vaikeuksia saada suomalaista karpaloa. Kotimaisia marjastajia toivotaan siten poimimaan karpaloa myös yrityksille. Ulkomaiset poimijat ovat lähteneet, joten yritykset ovat karpalon osalta kotimaisten poimijoiden varassa.
Karpalo sisältää C-vitamiinia 20 mg sadassa grammassa ja melko runsaasti ravintokuitua. Karpalon sisältämiä polyfenoleja ovat mm. lignaanit, flavonolit ja proantosyanidiinit. Flavonoleista karpalo sisältää erityisesti kversetiiniä ja myrisetiiniä. Karpalon proantosyanidiinien on, puolukan tapaan, todettu tutkimuksissa ehkäisevän haitallisten bakteereiden kasvua ja tulehduksia. Kliinisissä tutkimuksissa on havaittu suojavaikutuksia myös sydän ja verisuonitautien riskitekijöitten, tyypin 2 diabeteksen sekä virtsateitten ja suoliston terveyden kannalta.
Karpalosta voi valmistaa mehuja, hyytelöitä ja hilloja. Karpaloa voi säilöä pakastettuna tai puolukan tapaan survoksena. Kirpeä maku sopii myös jälkiruokiin, kuten kiisseleihin, jäädykkeisiin tai puuroihin. Marjat kannattaa lisätä kokonaisina tai soseutettuina kypsentämisen lopussa kiisseleihin tai puuroihin. Näin polyfenolit ja vitamiinit säilyvät parhaiten. Mehun valmistuksesta jäljelle jääneen kuoriaineksen voi käyttää esim. sämpylöiden leipomisessa. Kuivattuja karpaloita voi käyttää leivonnaisiin, salaatteihin tai välipalaksi sellaisenaan.
Yritykset myyvät tuoreita karpaloita toreilla tai valmistavat niistä esimerkiksi kuivattuja marjatuotteita, jauheita, mehuja, hilloja, hyytelöitä, likööreitä, kosmetiikkatuotteita ja makeisia.
Lisätietoja: Arktiset Aromit ry: Simo Moisio puh. 040-5801186