Tutkimukset

Mustikat parantavat verisuonten endoteelin toimintaa

Mustikat parantavat verisuonten endoteelin toimintaa aikuisilla, joilla on metabolinen oireyhtymä 

Tiivistelmä:

Mustikan käytöllä on osoitettu olevan monenlaisia terveyshyötyjä ihmisille. Kuitenkin, mustikan käytön vaikutuksista verenpaineeseen, verisuonten endoteelin toimintahäiriöön  ja insuliiniherkkyyteen on tiedetty melko vähän. USA:ssa pensasmustikalla tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin pensasmustikan käytön merkitystä verenpaineeseen henkilöillä, joilla on metabolinen oireyhtymä. Tutkimuksessa mitattiin myös verisuoniston endoteelin toimintaa ja pensasmustikan vaikutuksia insuliiniherkkyyteen.

Kaksoissokkokokeesssa koeryhmät jaettiin lumesmoothieta nauttineeseen ja aitoa pensasmustikkasmoothieta nauttineeseen ryhmään. Kontrolloituun tutkimukseen osallistui 44 aikuista.  Tutkimukseen osallistuneet jaettiin satunnaisotannalla pensasmustikka- ja lumesmoothieryhmiin.  Annokset he nauttivat kahdesti päivässä kuuden viikon ajan.

Verenpainetta, verisuonten endoteelin toimintaa ja insuliiniherkkyyttä seurattiin 24 tuntia ennen ja jälkeen testin. Verenpaine ja insuliiniherkkyys ei vaihdellut pensasmustikka- ja lume -ryhmien välillä. Huomattavin muutos mitattiin lepotilassa verisuonten endoteelin toiminnassa. Reaktiivinen hyperemia indeksi (RHI) parani huomattavasti enemmän ryhmässä, joka käytti pensasmustikoita kuin lumeryhmässä.  Jopa haittaavien tekijöiden korjauksen jälkeen (rasvaprosentti ja sukupuoli), pensasmustikkaryhmällä oli suuremmat parannukset verisuonten endoteelissa verrattuna lumeryhmään.

Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta , että pensasmustikoiden käyttö ruokavaliossa päivittäin ei vaikuttanut  verenpaineeseen, mutta tehosti verisuonten endoteelin toimintaa kuusi viikkoa kestäneessä tutkimuksessa niillä henkilöillä, joilla oli metabolinen oireyhtymä.

Tutkimuksen taustaa

Sydän- ja verisuonitaudit ovat johtava kuolinsyy Yhdysvalloissa. Verisuonitautien riskitekijöihin kuuluu insuliiniresistenssi, keskivartalolihavuus, dyslipidemia ja verenpainetauti, jotka ovat myös metabolisen oireyhtymän tekijöitä. Nämä riskitekijät ovat osallisena verenkiertohäiriöihin, kuten endoteelin  toimintahäiriöön, joka merkitsee aikaista vaihetta verisuonten kalkkeutumisessa ja se on myös yhdistetty verisuonitautien lisääntymiseen.

Verisuonten endoteeli säätelee verisuonten toimintaa ja aineenvaihduntaa.  Endoteelin toiminta on häiriintynyt hypertensiossa, sydämen vajaatoiminnassa, sepelvaltimotaudissa, diabeteksessa sekä hyperkolesterolemiassa. Tämä näkyy suonten laajanemisen ja supistumisen häiriönä sekä lisääntyneenä tromboositaipumuksena.  Endoteelin toimintahäiriöstä voi parantua ja jotkin tutkimukset osoittavat että endoteelin toimintahäiriön kehittyminen lisääntyy riskitekijöiden määrän mukaan yksilöittäin.

Sydän- ja verisuonitautien vähentämisessä ennalta ehkäisevät toimenpiteet ovat huomion painopiste. Epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet että runsas marjojen, hedelmien ja kasvisten käyttö alentaa sydän- ka verisuonitauti ja infarktiriskiä. Ruoat, joissa on runsaasti polyfenoleja, erityisesti antosyaaneja,  vähentävät sydäninfarktin riskiä.

Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että runsaasti antosyaaneja sisältävien mustikoiden käyttö parantaa insuliiniresistenssiä, joka on tunnettu verisuonitautien riskitekijä. Vastaavia tuloksia on saatu myös jyrsijöillä tehdyissä kokeissa.  Kliinisistä kokeista, joissa on arvioitu mustikan tai antosyaanipitoisten marjajauheiden vaikutusta verenpaineeseen ja endoteelin toimintaan, on rajoitetusti tietoa. Harvoissa tutkimuksissa on osoitettu vaikutuksia endoteelin toimintaan ja/tai verenpaineeseen.  Jatkotutkimuksia tarvitaan selvittämään tarkemmin mustikan vaikutuksia verenpaineeseen.  Tässä tutkimuksessa oli oletuksena, että päivittäinen mustikoiden käyttö alentaa verenpainetta, tehostaa endoteelin toimintaa ja insuliiniherkkyyttä henkilöillä, joilla on metabolinen oireyhtymä.

Koska luonnossa kasvava mustikka sisältää antosyaaneja kolme - neljä kertaa enemmän kuin pensasmustikka, lienevät vaikutukset pensasmustikkaan verrattuna tehokkaampia. Suomessa Itä-Suomen yliopistolla ja Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksella on tehty myöskin tutkimuksia mustikan vaikutuksista sv-tautien riskitekijöihin.

Lähde:  April J. Stull, Katherine C. Cash, Catherine M. Champagne, Alok K. Gupta, Raymond Boston, Robbie A. Beyl, William D. Johnson and William T. Cefalu. 2015. Nutrients 2015. 7.4107-4123.