Tiedotteet

Variksenmarja on kypsää poimittavaksi

Variksenmarja on kypsää poimittavaksi

Variksenmarja on metsämarjoista kolmanneksi satoisin puolukan ja mustikan jälkeen. Nykyisellään tämän erittäin runsaasti antosyaaneja sisältävän ja antioksidanttitehokkuudeltaan erinomaisen marjan sadosta hyödynnetään vain murto-osa. Luonnossa riittää poimittavaa ja tämä arvokas marja kannattaa poimia talteen.

Variksenmarja kasvaa Suomessa kahtena eri lajina: Etelä- ja Keski-Suomessa etelänvariksenmarjana ja pohjanvariksenmarjana Kainuussa, Peräpohjolassa ja Lapissa. Pohjanvariksenmarja on satoisampi ja kooltaan suurempi. Marjan tyven kuivuneet heteet ovat (myös?) pohjoisen lajin tunnusmerkki. Marjat ovat väriltään kiiltävänmustia ja sisältävät suuren siemenen. Variksenmarjakasvustot tunnistaa maastossa 10-30 cm korkeista varvuista, joiden lehdet ovat lyhyitä ja neulasmaisia.

Variksenmarja kasvaa kangasmaastossa osin samoilla alueilla kuin mustikka ja puolukka. Variksenmarjaa löytää usein silloinkin, kun mustikan sato on jäänyt heikoksi.  Marjominen on runsasta erityisesti valoisilla paikoilla, kuten hakkuuaukeilla ja rinteillä. Variksenmarjan poiminta-aika alkaa elokuussa. Marjoja voi poimia lumentuloon asti ja myös keväällä yli talven säilyneitä marjoja voi kerätä.

Lapissa variksenmarjaa kutsutaan kaarnikaksi ja erityisesti pohjoisessa tätä mustanpuhuvaa marjaa on totuttu hyödyntämään.  Variksenmarjasta voi valmistaa mehua, hyytelöitä, piirakoita tai kiisseleitä. Marjan maku on mieto, joten se sopii hyvin käytettäväksi yhdessä aromikkaampien marjojen kanssa. Variksenmarjaa voi käyttää mainiosti myös sinällään helppoihin ja nopeisiin välipaloihin, kuten pirtelöihin tai jogurtin kera. Marjatuotteita valmistavat yritykset käyttävät variksenmarjaa raaka-aineena esimerkiksi hyytelöiden, hillojen, marjajauheiden, mehujen ja viinien valmistuksessa. 

Kovakuorinen variksenmarja sisältää runsaasti kuitua, noin 5,6 g/100 g. C-vitamiinia se sisältää lähes samankaltaisia määriä kuin mustikka ja puolukka, noin 11 mg/100g. Variksenmarjassa on mustikan tavoin runsaasti tumman värin marjalle tuovia antosyaaniyhdisteitä. Näitä luonnolliset väriaineet ovat tehneet mustikasta maailmalla tunnetun supermarjan terveysvaikutuksineen.

Yrityksillä on vaikeuksia saada ostettua variksenmarjaa riittävästi. Joten kotimaiset poimijat voisivat sitä tarjota yrityksille. Marjoista tehdään mm. variksenmarjahyytelöä, variksenmarjakastiketta, variksemarjamakeisia, variksenmarjamehuja, marmeladeja, marjaviinejä, liköörejä ja glögimausteita. Vientiponnisteluja marjalle on tehty vuosien mittaan vedoten sen korkeaan antosyaanipitoisuuteen. Marjan tuntemattomuus maailmalla on toistaiseksi rajannut sen vientimahdollisuuksia.

Lisätietoja

Simo Moisio, Arktiset Aromit ry, puh.040 5801186, simo.moisio@arctic-flavours.fi

Takaisin