Karpalosuot kutsuvat retkeilijää
Soilla ja nevoilla koko maassa kasvava karpalo on kypsynyt poimintakypsäksi. Nyt on aika tehdä retki karpalosuolle ja poimia syksyn pirteitä marjoja talven tarpeisiin. Karpaloretkellä voi nauttia syksyn värikkäästä luonnosta. Viikonlopun liikunnan ja terveellisten marjojen talteenoton voi retkellä mukavasti yhdistää.
Karpaloretkelle kannattaa pukeutua lämpimästi ja ottaa ämpärin lisäksi repun ja sinne lämmintä juotavaa. Näin syksyn viileys ei lyhennä retken kestoa. Karpaloa voi kerätä syksyllä lumen tuloon saakka. Pakkanen vähentää marjan happamuutta ja lisää sen sokeripitoisuutta. Karpalo sisältää runsaasti omena-, sitruuna- ja bentsoehappoja, jotka tekevät siitä puolukan tapaan hyvin säilyvän. Karpaloita kasvaa kahta eri lajia, isokarpaloa ja pikkukarpaloa. Näistä isokarpalo on satoisampi.
Pääosa karpalon 20 - 25 miljoonan kilon vuosisadosta jää keräämättä. Kotimaista karpaloa poimitaan lähinnä kotitalouksiin, torikauppaan ja pienille kotimaisista marjoista tuotteita tekeville yrityksille. Näilläkin on tänä syksynä ollut vaikeuksia saada suomalaista karpaloa. Ulkomaiset poimijat lähtevät maasta puolukkakauden päätteeksi, eikä kotimaisilta marjastajilta saada marjaa myyntiin riittävästi. Elintarviketeollisuus tuo karpalon joko Venäjältä tai viljeltynä Pohjois-Amerikasta.
Karpalo sisältää C-vitamiinia 20 mg sadassa grammassa ja melko runsaasti ravintokuitua. Karpalon sisältämiä polyfenoleja ovat mm. lignaanit, flavonolit ja proantosyanidiinit. Flavonoleista karpalo sisältää erityisesti kversetiiniä ja myrisetiiniä. Karpalon proantosyanidiinien on, puolukan tapaan, todettu tutkimuksissa ehkäisevän haitallisten bakteereiden kasvua ja tulehduksia. Kliinisissä tutkimuksissa on havaittu suojavaikutuksia myös sydän ja verisuonitautien riskitekijöitten, tyypin 2 diabeteksen sekä virtsateitten ja suoliston terveyden kannalta.
Karpalosta voi valmistaa mehuja, hyytelöitä ja hilloja. Karpaloa voi säilöä pakastettuna tai puolukan tapaan survoksena. Kirpeä maku sopii myös jälkiruokiin, kuten kiisseleihin, jäädykkeisiin tai puuroihin. Marjat kannattaa lisätä kokonaisina tai soseutettuina kypsentämisen lopussa kiisseleihin tai puuroihin. Näin polyfenolit ja vitamiinit säilyvät parhaiten. Mehun valmistuksesta jäljelle jääneen kuoriaineksen voi käyttää esim. sämpylöiden leipomisessa. Kuivattuja karpaloita voi käyttää leivonnaisiin, salaatteihin tai välipalaksi sellaisenaan.
Yritykset myyvät tuoreita karpaloita toreilla tai valmistavat niistä esimerkiksi kuivattuja marjatuotteita, jauheita, mehuja, hilloja, hyytelöitä, likööreitä, kosmetiikkatuotteita ja makeisia.
Lisätietoja: Arktiset Aromit ry: Simo Moisio puh. 040-5801186