Korvasieniä löytyy paikoin jo Pohjois-Suomestakin
Arktiset Aromit ryTiedote
Korvasienisato oli tänä vuonna jäädä pieneksi vähälumisen talven ja kuivan kevään jälkeen. Viime viikkojen sateet kuitenkin helpottivat tilannetta, ja korvasieniä on noussut pohjoista Suomea myöten. Korvasieni viihtyy kuivissa kangasmetsissä ja muissa hiekkapohjaisissa havumetsissä. Maaperän myllääminen nostaa esiin kivennäismaata ja edistää sienen kasvua, joten ihanteellinen paikka korvasienten löytämiselle on edellisvuoden hakkuuaukea.
Korvasienen tunnistaa tippaleivän tapaan poimuttuneesta, ruskeasta tai tummasta lakista, joka on kiinni lakkia lyhyemmässä ja vaaleammassa jalassa. Korvasienen malto on haurasta ja sen tuoksu voimakas. Korvasieni on herkullinen ruokasieni, mutta tuoreena hengenvaarallisen myrkyllinen - se onkin käsiteltävä oikeaoppisesti ennen käyttöä. Samoja esikäsittelyohjeita sovelletaan korvasientä muistuttaviin laakakorvasieneen ja lehtokorvasieneen, joihin myös saattaa keväällä ja alkukesästä törmätä.
Oikein käsiteltynä korvasieni on oiva raaka-aine keittoihin, muhennoksiin ja kastikkeisiin. Se maistuu myös piirakoiden täytteenä tai tuoreen parsan kera. Annostelussa kannattaa olla maltillinen, sillä korvasieni on melko voimakkaan makuinen.
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran käsittelyohjetta "Korvasieni - myrkyllinen käsittelemättömänä" on saatavana usealla eri kielellä ja se on tilattavissa maksutta. Käsittelyohjeiden tulee aina olla selkeästi esillä myyntipaikkojen yhteydessä ja Evira suosittelee myymään korvasieniä kuluttajille vain palvelumyyntinä. Korvasieniä ostavat poimijoilta mm. Kaskein Marja Etelä-Karjalassa, Maa-Aitta Etelä-Savossa, Joensuun Tuote ja Vihannes Pohjois-Karjalassa, Kuopion Marja ja Vihannes Pohjois-Savossa, Sienestä Oy Kainuussa ja Kauppapaikka Koivuniemi Lapissa. Lisää ostajia löydät Arktiset Aromit ry:n kotisivuilta www.arktisetaromit.fi kohdasta yritykset.
| Korvasienen tekee myrkylliseksi siinä esiintyvä gyromitriini, joka
hajoaa herkästi kuumennettaessa. Korvasienet esikäsitellään sen vuoksi
keittämällä. Hajoavat myrkyt liukenevat keitinveteen ja haihtuvat
ilmaan, joten liotus- tai keitinvettä ei saa käyttää ruoanlaittoon ja
keitinhöyryille altistumista tulee välttää. Gyromitriini vahingoittaa
sisäelimiä ja suurina määrinä se aiheuttaa akuutin, hengenvaarallisen
myrkytyksen. |
Lisätietoja:
Arktiset Aromit ry
Simo Moisio, puh. 040 580 1186
Ildikó Hytönen, puh. 050 502 8077
Kaisu Seppänen, puh. 044 771 8836