Karpalosta on hyötyä virtsatieinfektioiden ehkäisyssä
Virtsatietulehdukset ovat tavallisimmin Suomessa esiintyviä bakteeri-infektioita, ja niitä hoidetaan vuosittain muutamia satoja tuhansia. Naisilla ne ovat melko yleisiä nuoresta iästä lähtien, ja 65-vuoden ikään tulleista naisista noin joka toisella on ollut vähintään yksi infektio. Tulehdus myös uusii helposti. Erityisesti jo nuorena virtsatietulehduksen saaneilla vaiva voi uusiutua toistuvasti, jopa monta kertaa vuodessa. Myös korkea ikä nostaa infektioiden riskiä. Miehillä virtsatietulehdukset yleistyvät vasta vanhemmalla iällä.
Karpaloa on perinteisessä kansanlääkinnässä osattu käyttää virtsatietulehdusten ehkäisemiseen jo pitkään. Aiemmin sen vaikutuksen uskottiin perustuvan virtsateitä happamoittavaan vaikutukseen, mutta tämä ajatus kumottiin jo 1950-luvulla. Myöhemmin on tehty havainto, että karpalon tulehduksia estävä vaikutus perustuu sen kykyyn häiritä bakteerien kiinnittymistä virtsateiden seinämiin, mikä näyttäisi tehokkaasti vähentävän infektoitumista. Bakteerien kiinnittymistä vaikeuttavaksi tekijäksi on paljastunut mm. karpalon sisältämä proantosyaani. Proantosyaani kuuluu kasvien sisältämiin, solujen hapettumista estäviin yhdisteisiin eli flavonoideihin. Ne antavat kasvien kukinnoille, hedelmille, siemenille ja puun kaarnalle niiden värin, sekä suojaavat kasveja ultraviolettisäteilyn haitoilta. Flavonoideilla on havaittu olevan myös useita ihmisten terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia.
Yhteenvedossa, jonka aineistona käytettiin kymmentä samaa aihealuetta tarkastellutta tieteellistä tutkimusta, havaittiin karpalon käytön voivan vähentää virtsatieinfektion riskiä jopa noin 40 %. Tutkimuksiin oli osallistunut yhteensä 1494 koehenkilöä ja karpalon teho näytti olevan paras tietyillä ihmisryhmillä. Riski saada virtsatieinfektio pieneni karpaloa käytettäessä eniten naisilla joilla oli ollut toistuvia infektioita, naisilla yleensä, sekä lapsilla. Vaikutus oli hyvä myös henkilöillä, jotka nauttivat karpaloa vähintään kahdesti päivässä. Koska kokeet osoittivat bakteerien tarttumista estävän ominaisuuden kestävän noin 8 tuntia karpaloiden nauttimisen jälkeen, niiden käyttäminen useammin kuin kaksi kertaa päivässä lienee perusteltua.
Suomalaisessa tutkimuksessa puolestaan havaittiin karpalomehun vähentävän lasten virtsatietulehdusten uusiutumista lähes 40 prosenttia ja antibioottien tarvetta yli kolmanneksella. Jo varsin pienellä säännöllisellä päivittäisellä karpalomehuannoksella oli virtsatietulehduksia estävä vaikutus: tutkimuksessa lapsille annettiin joka päivä viiden millilitran mehuannos kehon painokiloa kohden.
Edullisten terveysvaikutustensa lisäksi karpalo on erinomainen marja myös pirteän makunsa ja monipuolisuutensa vuoksi. Tätä viimeisenä kypsyvää luonnonmarjaamme kannattaa etsiä lampien ja järvien rantanevoilta sekä märiltä avosoilta. Karpaloa pääsee poimimaan syyskuun alkupuolelta lumipeitteen tuloon saakka, ja marjat ovat syötäviä vielä keväälläkin lumien sulettua. Syksyn ensimmäisten pakkasten jälkeen karpalon happamuus vähenee ja sokeripitoisuus suurenee. Kirpeän raikas karpalo sopii hyvin mehuihin, hyytelöihin, marjakeittoihin, puuroihin, uuniruokiin ja leivonnaisiin.
Lähteet:
Wang C-H, Fang C-C, Chen
N-C, Liu S, Yu P-H, Wu T-Y, Chen W-T, Lee C-C, Chen S-C.
Cranberry-Containing Products for
Prevention of Urinary Tract Infections in Susceptible Populations. ARCH INTERN
MED/VOL 172 (NO. 13), JULY 9, 2012.
Teksti:
Marika Köngäs,
Arktiset Aromit ry,
Luonnosta Lautaselle -hanke