Tutkimukset

Mustaherukkaan ja puolukkaan lisätyn sokerin vaikutus veren sokerin, insuliinin ja rasvahappojen pitoisuuteen

Marjat ja marjatuotteet ovat oleellinen polyfenolien, erityisesti antosyanidiinien, ellagitanniinien ja proantosyanidiinien, lähde osana pohjoista ruokavaliota. Marjat sisältävät vähän hiilihydraatteja (glukoosia ja fruktoosia) ja niillä onkin vain vaimea vaikutus verensokeriarvoihin. Marjoja kuitenkin nautitaan usein lisätyn sokerin kanssa. Sokerin lisääminen peittää alleen marjojen happaman maun ja lisää niiden käyttöä, mutta toisaalta voi vähentää marjoista saatavia terveyshyötyjä.

Lue lisää

Variksenmarjan flavonoidit ja niiden terveyttä edistävät vaikutukset

Tutkijat ovat kohdistaneet viime vuosina huomionsa huonommin tunnettuihin ja maailmalla vähemmän hyödynnettyihin syötäviin marjoihin. Tällaisia marjoja ovat muun muassa variksenmarja, puolukka ja pihlajanmarja. Villit marjat sisältävät usein enemmän antioksidantteja ja terveellisiä fenoliyhdisteitä viljeltyihin sukulaisiinsa verrattuna. Erityisesti variksenmarja (Empetrum nigrum) sisältää runsaasti antioksidantteja.

Lue lisää

Mustikka pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin

Mustikka (Vaccinium myrtillus) tunnetaan hyvänä antosyaanin, klorogeenihappojen, flavonoidien, linoleenihappojen, pterostilbeenien ja vitamiinien lähteenä. Tutkimukset ovat osoittaneet mustikan tehon useiden kroonisten tautien, kuten sydän- ja verisuonitautien, syövän, diabeteksen, kohonneen verenpaineen, ylipainoisuuden ja metabolisen oireyhtymän ehkäisyssä.

Lue lisää

Marjasatomallien toimivuus satojen ennustamisessa

Metsänomistajat ja metsäalan sidosryhmät tarvitsevat päätöstensä tueksi monenlaista tietoa metsästä. Nykyään ollaan kiinnostuneita puuntuoton lisäksi myös muista metsän tarjoamista asioista kuten marjoista, sienistä, monimuotoisuudesta, virkistyskäytöstä ja hiilen sitomisesta. Metsäsuunnittelussa voidaankin nykyään ottaa huomioon erilaiset metsän tuotteet ja palvelut. Tällainen metsäsuunnittelu edellyttää numeerisia malleja, joiden avulla voidaan ennustaa erilaisten ekosysteemipalveluiden, esimerkiksi marjasatojen, kehitystä.

Lue lisää

Hilla hillitsee syöpäkasvainten muodostumista

Suolistosyövät ovat toiseksi yleisin syöpäsairaus Euroopassa ja kolmanneksi yleisin syöpätyyppi Suomessa eturauhas- ja rintasyöpien jälkeen. Tiedemaailmassa etsitään kuumeisesti uusia keinoja estää syövän muodostuminen ja leviäminen. Marjat sisältävät antikarsinogeenisia eli syöpää ehkäiseviä ainesosia, ja eläinmallitutkimusten perusteella marjat näyttäisivätkin torjuvan suolistosyövän kehittymistä. Ilmiön taustalla olevaa mekanismia ei kuitenkaan vielä täysin tunneta.

Lue lisää

Antosyaanien ja flavanonien saannin yhteys miesten sydän- ja verisuonitauteihin

Tutkimukset ovat osoittaneet, että hedelmien ja marjojen syönti saattaa vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Tarkkaan ei kuitenkaan tiedetä, mitkä hedelmät ja marjat, ja mitkä niiden sisältämät ainesosat, aiheuttavat merkittävimmät terveyshyödyt. Aiempien tutkimustuloksien perusteella erityisesti mustikat ja viinirypäleet vähentävät riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, ja flavonoidit näyttelevät merkittävää roolia muun muassa sydämen pintakudoksen toiminnan edistämisessä, verenpaineen hallinnassa ja insuliiniherkkyydessä. Siten flavonoidit saattavat olla myös keskeisiä vaikuttajia, jotka alentavat riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Useimmat tutkimukset, joissa on selvitetty flavonoidien saannin yhteyttä sydän- ja verisunitauteihin, ovat keskittyneet naisiin. Siksi tämän tutkimuksen kohdepopulaatioksi valittiin miehet. Tutkimuksen alkuoletus oli, että flavonoidien runsas nauttiminen johtaa pienentyneeseen sydäninfarkti- ja aivohalvausriskiin.

Lue lisää

Flavonoidien nauttiminen saattaa pienentää naisten masennusriskiä

Masennus ja sen aiheuttama työkyvyttömyys on maailmanlaajuisesti vakava kansantaloudellinen uhka. Vaikka suuri osa potilaista vastaa hoitoon positiivisesti, erilaiset jälkioireilut ja toimintahäiriöt ovat yleisiä, varsinkin ikääntyneellä väestönosalla. Siksi tehokkaat masennusta ennaltaehkäisevät keinot ovat olleet enenevissä määrin tutkijoiden kiinnostuksen kohteena.

Lue lisää

Tulehduksia estävän ja oksidatiiviselta stressiltä suojaavan ruokavalion yhteys diabetekseen

Tulehdusreaktiot ja oksidatiivinen stressi ovat keskeisiä vaikuttimia diabeteksen taustalla. Kovin tarkkaan ei kuitenkaan tiedetä, miten ravinnon eri ainesosat vaikuttavat tulehdusreaktioihin ja oksidatiiviseen stressiin ja sitä kautta diabeteksen puhkeamiseen. Useimmat tutkimukset ovat keskittyneet arvioimaan yksittäisten ravintoaineiden vaikutusta diabetesriskiin, vaikka olisi tärkeää selvittää myös kokonaisten ruokavalioiden vaikutuksia diabeteksen kehittymiseen. Tässä tutkimuksessa keskityttiinkin tutkimaan tulehduksia estävän (anti-inflammatorisen) ja oksidatiiviselta stressiltä suojaavan (antioksidanttisen) ruokavalion yhteyttä diabetekseen.

Lue lisää

Marjojen kversetiini alentaa verenpainetta

Kversetiini on flavonoli, joka antioksidanttisen vaikutuksensa ansiosta tuhoaa vapaita radikaaleja ja estää monien bakteerien ja virusten kasvua. Lisäksi kversetiinit estävät histamiinin eritystä, eli ne toimivat ns. luonnollisina antihistamiineina. Suomalaisista luonnonmarjoista kversetiiniä esiintyy erityisesti juolukassa, karpalossa ja tyrnissä.

Lue lisää

Tyrnin proantosyanidiinit edistävät silmien terveyttä

Silmän verkkokalvo eli retina on silmän aistiva osa, jossa tappi- ja sauvasolut sijaitsevat. Vaikka näkyvän valon kohdistuminen silmän verkkokalvolle on edellytys näkemiselle, voimakas näkyvä valo ja erityisesti sen lyhyet aallonpituudet voivat kuitenkin vahingoittaa verkkokalvoa ja sen herkkiä aistinsoluja. Useat tutkimukset ovat esittäneet, että valostressin aiheuttamat vauriot saattavat johtaa silmänpohjan ikärappeumaan, joka on maailman yleisin näkövammaisuuden aiheuttaja.

Lue lisää

Kversetiinillä ja C-vitamiinilla bakteereja vastaan

Juolukka, puolukka, karpalo, tee ja omena sisältävät kversetiiniä, joka yhdessä C-vitamiinin kanssa saattaa tarjota luonnonmukaisen keinon torjua ruokamyrkytyksiä ja muita bakteeri-infektioita. Etenkin stafylokokki on herkkä tuhoutumaan näiden luontaisten tehoaineiden vaikutuksesta.

Lue lisää

Diabetestutkijat kiinnostuivat marjoista

Diabeteksen ehkäisykeinojen tutkimuksessa ei mikään kivi jää kääntämättä. Marjoilla ei ravitsevuudestaan huolimatta vielä ole EU:ssa hyväksyttyjä terveysväitteitä, mutta tulevaisuudessa saatamme hyvinkin hyödyntää niitä aineenvaihdunnan suojana liiallista rasvaa ja sokeria vastaan. Kanadassa tutkitaan mahdollisuutta käyttää lääkkeiden sijaan puolukkaa alkuperäisväestössä, jolle kansanlääkintä on mieluisin tapa hoitaa terveyttä.

Lue lisää

Tiukka kuri ei lisää lasten kasvisten syöntiä

Vanhemmilla on tärkeä rooli lasten ruokailutottumusten muovaajina ja monet vanhemmat pyrkivätkin ohjaamaan lastaan kohti terveempiä tapoja. Uusi tutkimus antaa lisätietoa eri kasvatuskeinojen toimivuudesta. Demografiset tekijät, kuten koulutus tai tulotaso, eivät juuri selittäneet ruokakasvatuksen tehottomuutta. Tutkijat lähestyivät aihetta siitä näkökulmasta, mitkä valinnat selittävät ruokakasvatuksen toimimattomuutta – ja löysivätkin joukon enemmän tai vähemmän suositeltavia keinoja.

Lue lisää

Karpalon virtsatietulehdusta ehkäisevät yhdisteet

Karpalon kyky ehkäistä virtsatietulehduksia on tunnettu kauan, ja nykytietämyksen mukaan vaikutus saattaa johtua karpalon proantosyanideista. Ympärivuorokautisen suojan saa, kun 100-prosenttista karpalomehua nautitaan päivittäin 240–300 ml, kahdessa erässä.

Lue lisää

Marjojen fenoliyhdisteiden antioksidanttiaktiivisuus ja antimikrobiologinen vaikutus

Marjojen bioaktiiviset fenoliyhdisteet, kuten tanniinit ja fenolihappot, ovat saaneet kiinnostusta osakseen mahdollisten terveyteen vaikuttavien ominaisuuksiensa ansiosta. Fenoliyhdisteillä voi olla elimistössä antioksidantti- ja antimkrobivaikutusta, ja ne voivat vaikuttaa edullisesti myös elintarvikkeen säilyvyyteen, rakenteeseen, väriin ja muihin aistittaviin ominaisuuksiin.

Lue lisää

Karpalo ehkäisee LDL:n hapettumista ja lisää LDL-reseptorien määrää maksasoluissa

Sydän- ja verisuonitaudit ovat useimmissa teollistuneissa maissa suurin kuolinsyy. Sairastumiseen vaikuttavat ensisijaisesti ravinto sekä perintötekijät. Runsaasti vihanneksia ja hedelmiä sisältävä ruokavalio alentaa sairastumisriskiä, ja vaikuttavina tekijöinä pidetään ennen kaikkea fytokemikaaleja, bioaktiivisia kasviyhdisteitä, vitamiinien sijaan. Myös karpalon fytokemikaali- ja antioksidanttipitoisuudet ovat suuria, ja karpaloiden on osoitettu estävän kokeellisesti LDL:n hapettumista.

Lue lisää

Eräiden metsä- ja viljeltyjen sienten steroli- ja D2-vitamiinipitoisuudet

Sienissä muodostuu auringon valon vaikutuksesta D2-vitamiinia: erityisen runsaasti sitä on suppilovahveroiden, herkkutatin ja haaparouskun lakissa. Jalassa D2-vitamiinia on vähemmän ja viljellyistä sienistä D2-vitamiini puuttuu lähes kokonaan. Myös D-vitamiinin esiasteen, ergosterolin, pitoisuus vaihtelee jonkin verran sienen eri osissa.

Lue lisää

Karpalouute ehkäisee LDL-kolesterolin hapettumista

Karpalomehua käytetään usein virtsatieinfektioiden hoitoon, mutta sen vaikutuksista sydäntauteihin ei ole ollut tietoa. Karpalomehun ainesosat todennäköisesti estävät bakteerien tarttumista virtsatiehyisiin. Karpalo sisältää runsaasti flavonoideja, joiden uskotaan suojaavan sydäntaudeilta estämällä LDL-kolesterolin hapettumista.

Lue lisää