Lisää luonnonkasveja on hyväksytty elintarvikekäyttöön - myös juomateollisuuteen uusia mahdollisuuksia
Luonnontuotteiden kaupallista elintarvikekäyttöä rajaa uuselintarvikeasetus sekä aromilainsäädäntö. Elintarvikekäyttöön on nyt hyväksytty uusia kasveja, joilla on mahdollisuuksia myös kasvavalla juomasektorilla. Arktiset Aromit ry selvittää parhaillaan kyselyllä juoma-alan yritysten kiinnostusta kasvien käyttöön.
Luonnontuotteiden kaupallisessa elintarvikekäytössä on varmistettava, että tuote on turvallinen ja että luonnonkasvin käyttö sallittu siinä käyttötarkoituksessa, johon sitä suunnitellaan. Kasvin status voi muuttua ja ajantasaisen tilanteen voi tarkistaa EU:n uuselintarvikeluettelosta.
Lainsäädäntö koskee nimenomaan kaupallista käyttöä. Omassa käytössä voi hyödyntää huomattavasti laajempaa valikoimaa luonnonkasvejamme.
Muun muassa siankärsämö, tuoksumatara ja kehäkukan terälehdet sallittujen listalle
EU:n uuselintarvikeluetteloa on päivitetty useiden luonnonkasvien osalta. Esimerkiksi siankärsämön (Achillea millefolium) sekä tuoksumataran (Galium odoratum) kukkia ja lehtiä voi nyt käyttää vapaasti kaikissa elintarvikkeissa. Samoin kehäkukan (Calendula officinalis) terälehdet hyväksytään elintarvikekäyttöön. Muita elintarvikestatuksen saaneita ovat jauhosavikan (Chenopodium album) lehdet, käenkaalin (Oxalis acetosella) lehdet ja pihatähtimön (Stellaria media) lehdet, varret ja kukat.
Mesiangervon- ja maitohorsmankukan ja maarianheinän käyttömahdollisuudet
Juomakäytössä on muutamia mielenkiintoisia erityistapauksia, joita koskettaa aromilainsäädäntö. Aromeja lisätään elintarvikkeeseen antamaan tai muuttamaan tuoksua ja/tai makua. Luonnonkasveista aromeja voidaan valmistaa paitsi elintarvikekäyttöön hyväksytyistä kasveista, myös muista kasveista, joita on käytetty merkittävissä määrin aromien raaka-aineena. Yksi esimerkki on maitohorsman (Epilobium angustifolium) kukka, jonka elintarvikekäyttöhistoriaa ei ole osoitettu, mutta sen sijaan aromikäyttö on. Sitä voi siis käyttää aromina elintarvikkeissa, kuten juomissa.
Mesiangervon (Filipendula ulmaria) lehtiä ja kukintoja saa käyttää vain ravintolisissä ja yrttiteenä. Jos mesiangervon kukinnoista valmistetaan uute, jota käytetään elintarvikkeen maustamiseen, on kyse aromista. Mesiangervon kukkauutteelle on osoitettu merkittävää käyttöhistoriaa, mutta ainoastaan alkoholijuomia korvaavissa alkoholittomissa juomissa. Tämän vuoksi mesiangervon kukkauutetta voi vain käyttää alkoholijuomien tavoin käytettävissä juomissa, kuten kuohujuomissa. Sama tulkinta koskee lännenmaarianheinää (Anthoxanthum nitens subsp. balticum) ja metsämaarianheinää (Anthoxanthum australe).
Hyväksyminen teekäyttöön ei aina riitä muuhun juomakäyttöön
EU:ssa luonnonkasveilla on vain kolme luokitusta: kasvi tai kasvin osa voi olla joko elintarvike, ravintolisä tai se on luokiteltu uuselintarvikkeeksi. Suomessa on kansallisesti sallittu monilla kasveilla käyttö yrttiteenä, mausteena ja annoskoristeena, sillä meiltä löytyy käyttöhistoriaa tällaisesta käytöstä. Se ei kuitenkaan anna mahdollisuutta käyttää kasveja kaikessa elintarvikekäytössä.
Esimerkiksi raudus- ja hieskoivun (Betula pendula, B. pubencens) lehtiä ja silmuja voi käyttää ravintolisissä, teessä, mausteena ja annoskoristeena, mutta ei muissa juomissa aromina. Pakuri (Inonotus obliquus) on sallittu ainoastaa tee- ja ravintolisäkäyttöön. Kun kasvista tehdään uutos, josta kasvinosat poistetaan, koskee sitä aromilainsäädäntö.
Myös alkoholijuomissa kasvien käyttö edellyttää käyttöhistoriaa
Luonnonkasvien käyttö alkoholijuomissa ei poikkea muusta elintarvikekäytöstä elintarvikelainsäädännön ja sen edellyttämän käyttöhistorian suhteen. EU:n tislattujen juomien ja maustettujen viinien asetukset sekä EU:n erityinen nimisuojajärjestelmä mahdollistavat näille edellä mainitun lainsäädännön alaisille tuotteille poikkeuksia, jotka koskevat vain niitä, eikä niitä voida pitää käyttöhistorian osoituksena.
Tarkista kasvien status ennen tuotekehitysprosessia, vältä takaisinvedot!
Kun uuden luonnonkasvin käyttö kiinnostaa, kannattaa kasvien ajantasainen status tarkistaa EU:n uuselintarvikeluettelosta. Sitä päivitetään sitä mukaa, kun käyttöhistoriaa löytyy: Myös Ruokaviraston ja Arktiset Aromit ry:n sivuilta löytyy tietoa ja kasvilistaukset.
Arktiset Aromit ry järjesti yhteistyössä Ruokaviraston ja Valviran kanssa alkuvuodesta webinaarin, jonka materiaalit ja tallenne ovat kattava info aiheesta.
Kyselyyn pääsee vastaamaan tästä 6.11.2022 saakka.
Tiedotteen yhteydessä käytettäväksi voi ladata kuvia kuvapankista lähde mainiten.
Lisätietoja:
Ruokavirasto, luonnonvaraiset kasvit.
Arktiset Aromit ry, luonnonvaraisten kasvien elintarvikekäyttö.
Birgitta Partanen, birgitta.partanen@arktisetaromit.fi, p. 040 580 1186